Monen tekemisen keskellä, viileän hyytämänä (kyllä, pari astetta pakkasta on kylmä!) ja silmät hiukkasen ristissä tarrauduin aakkosaiheeseen. Ei mikään niin helppo tehtävä. Ruotsalaisen o:n jätän suosiolla pois, sillä ensinnäkään en jaksa vaivautua etsimään sitä sveitsiläisestä näppäimistöstäni, toisekseen, mitä ihmettä se kertoisi minusta, ajattelin. Hetken pohdittuani keksin, että onhan minulla serkku, jonka nimestä se löytyy. (Mutta ei vieläkään näppäismistöstä.) Joillekin kirjaimille olisi kasautunut tukku tärkeitä asioita, toisille ei niin mitään. Jonain toisena päivänä aakkoset näyttäisivät ihan toiselta. Tänään tältä:

A – Atena, joka julkaisi kirjani Hausfrau – kotona Sveitsissä. Ja tietenkin Aldo. Se, jonka kanssa olen jakanut papukattilallisen jo parin vuosikymmenen ajan.

B – Bush, Kate. Lapsena iski Abba, seuraava suuri oli lukion loppupuolella ihanan mullistava Kate Bush, uskomattomalla äänialallaan ja mykistävän vahvalla hentoudellaan, keijumaisella voimallaan.

C – Costa Rica. Siellä löysimme toisemme, Aldo ja minä. Maa, josta tuli yksi kodeistani.

D – Daaliat. Pistän mukulat maahan aina keväällä ja yritän estää etanoita rouskuttamasta koko kukkasatoa. Viime vuonna etanat taisivat voittaa, tänä vuonna ryhdyn uuteen taistoon ja laitan etana-aidat.

E  – espanjan kieli. Kotikieleni. Se, mitä kuulemma puhun kovalla aksentilla, mutta hauskasti.

F – frijoles, pavut. Niitä meillä syödään usein. Aamupalalla, lounaalla, välipalasandwichin sisällä ja ilta-ateriallakin.

G – Grafton, Sue. Amerikkalainen dekkarikirjailija, jonka aakkossarjan kirjat olivat tulleet osaksi vuosittaista lukurutiiniani. Grafton menehtyi äskettäin ja jään kaipaamaan jatkumoa yksityisetsivä Kinsey Millhonen tarinalle.

H – Hilja. Nimeä kantaa tyttäreni, tätini toisena nimenään ja esikuvana oli Hilja-mummo.

 

I – Identiteetti. Siinäpä vasta muovailuvahamainen termi. Se voi olla mitä vain, siihen vaikuttaa kaikki. Toivoakseni jopa minä itse.

J – Jahkailu. Haluan selkeyttä ja asiaan tarttumista, enkä yhtään kestä jahkailua tai jahkailijoita. Tässä on ollut vähän työstämistä, sillä jokaisella on oikeus myös jahkailla, jos niikseen tulee. Myös itselläni.

K – Kahvi. Kirjat. Kuntosali. Kaikki kärkipään juttuja elämässäni.

L – Lenkki. Ei siis makkara-, vaan kävely- tai juoksulenkki. Mieluiten polveilevassa maastossa, metsässä joen varrella, mutta myös vuoristo käy.

M – Meri. Saaressa syntyneelle hyvin tärkeä. Ja Sveitsistä katsottuna hyvin kaukana.

N – Nikamat. Omani ovat yliliikkuvat. Ne lonksuvat miten sattuu ja pakottavat liikkumaan; muutoin saattaisin olla sohvaperunaakin laiskempi.

O – Onnellisuus. Kaikki haluaisivat olla onnellisia. Onnellisuuden kuvitellaan olevan jossain edessä päin, kun se todellisuudessa on jo läsnä.

P – Pilates. Kuuluu myös tärkeisiin asioihin elämässäni. Joka viikko täytyy pari kertaa järjestellä jäsenet, jotta tasapaino säilyisin.

Q – Quiche Lorraine, yksi lempipiirakoistani. Leivon aina silloin tällöin. Varma tarjottava.

R – Radiokuunnelma. Kuuntelin niitä lapsena sunnuntaisin. Rakastin äänimaailmassa syntyvää todellisuutta. Ja haluaisin itse joskus toteuttaa kuunnelman.

S –  Saari. Tärkeä paikka Suomessa. Kesäinen liplatus, moottoriveneiden surraus, sudenkorennot, kahvin tuoksu ulkosalla.

T – Titu Hutlu. Monet kutsuvat minua Tituksi. Alle kouluikäisenä yritin kirjoittaa nimeni taideteokseeni ja muistin, että se alkaa H:lla, lopussa on L ja sitten lisänä on pari samanlaista kirjainta. Siitä syntyi Hutlu.

U – Uteliaisuus. Kannattaa vaalia ja säilyttää.

 

V – Vuoret. Kunnioitan ja ihailen vuoria ja vuoristoa. Karuja, yllättäviä, uhkeita. Myös joskus pelottavia.

X – Xylitol-purkka. Muistan harvoin tuoda Suomesta ja harmittelen jälkeenpäin. Onneksi sveitsiläisetkin ovat hoksanneet xylitolin ja sitä löytyy purkan sekä sokerin muodossa kaupoista.

Y – Ylpeys. Vaikea asia suomalaisille ja usein negatiivisesti ymmärretty. Mutta itsestään saa olla ylpeä. Sitä joudun aina välillä muistuttamaan itsellenikin.

Z – Zürich. Virkeä, kaunis, tarpeeksi pieni kaupunki. Välillä arrogantti ja töykeä, mutta useimmiten viihtyisä.

Ä – Äidinkieli. Tärkeä osa identiteettiäni ja henkinen kotini. Yritän pitää hengissä lukemalla, kuuntelemalla, puhumalla. Silti epäilen kuulostavani vanhanaikaiselta nyky-Suomessa.

Ö – ÖV eli julkinen liikenne. Yksi parhaita asioita Sveitsissä. Välillä on pientä kompastelua, mutta toimii paremmin kuin missään muussa käymässäni maassa.

¤    ¤     ¤

 

En resumen: Cada letra cuenta algo de mi. Algunos tal vez son claros sin traducir. El resto; diay, tal vez no es importante.

Kurzgesagt: Jeder Buchstabe erzählt etwas von mir. Einige sind wahrscheinlich klar ohne Übersetzun. Andere, na ja, vielleicht sind die dann nicht so wichtig.