72 punkkia tulivuorelta

72 punkkia tulivuorelta

Jälleen kotona ja ei varmaan yllätä, että istun koneen ääressä kananlihalla. Pää on yhä yhä Costa Ricassa ja melkein tunnen kuvien tuoksut, myös lämmön ja varsinkin äänet välittyy yhä. Zollikonissa kuuluu vain naapurin pesukone, Costa Ricassa kaikkea mahdollista apinoiden huudosta ja kukkojen kiekumisesta ohi ajavien rekkojen torvensoittoon.

Joka tapauksessa nyt palataan reissuun Rincón de la Vieja -tulivuoren juurelle. Ja ei automatkaa ilman kuoppia tai mutkia, tällä kertaa epävirallisen tietullin muodossa. Ryppyotsainen huumoriton mies ei suostunut avaamaan puomia ennenkuin kaivettiin kuvetta. Epäiltiin kyllä homman laillisuutta, mutta näissä tilanteissa vaihtoehtoja on tasa kaksi, eikä riidan haastaminen ole kumpikaan niistä.

Onneksi taskussa oli pieni summa käteistä, sillä lähin pankkiautomaatti oli tuntien päässä – tai puomin toisella puolen Liberiassa. Majapaikan luo vei tiet kahdelta suunnalta ja selvisi, että molemmilla puolilla vaadittiin rahaa. Yksityiset maanomistajat olivat keksineet tienestikeinon. Sotkuinen asia oli jo käynyt lakituvassa, mutta rahastus jatkuu.

Majapaikassa leijui mädän munan lemu. Ensin epäilin putkistoa, mutta löyhäykset tulivatkin tulivuoren uumenista. Mökit oli ripoteltu pitkin laajaa puistoaluetta. Oltiin aivan kansallispuiston kupeessa ja lähellä sen kuumia lähteitä. Mutta myös majoitusalueeseen kuului patikkareitti omine lähteineen ja putouksineen.

Polkua ei varmaankaan ollut tallannut aikapäiviin kukaan ja epäilin, ettei suurkaupunkilainen olisi välttämättä löytänyt enää tietä takaisin, niin hyvin reitti oli peittynyt kasvustoon. Catarata del Jaguar, jaguarin putous, oli pieni ja nätti, sinne pulahdettiin viilentymään paluumatkalla. Kuumalle lähteelle oli tallattava jokunen lisäkilometri ohi apinavyöhykkeen, oksalla istuvan pöllön ja jokien poikki. Niukasti purpattava sinertävävetinen höyryävä allas haisi todella luotaantyöntävälle, enkä todellakaan upottanut sinne edes sormea.

Takaisin mökillä huomasin mustan pisteen käsivarressa. Reitillä oli kuulemma punkkeja ja olin varustautunut pitkin housuin ja karkotteella. Sitten löysin seuraavan. Ja lisää. Niitä oli joka paikassa. Kun olin saanut parikymmentä irti, piti pyytää apua. Hilja löysi neulanpiston kokoisia mikropunkkeja vielä kymmenittäin. Yhteensä 72. Majapaikassa kauhisteltiin, mutta vakuutettiin, että ne ovat “ihan terveitä punkkeja”. Ohut ihoni veti punkkeja pinnalleen kuin imuri. Aldolla niitä oli vain 17.

Polku putouksille kulki läpi metsän ja rutikuivan, polttavan pusikkoalueen. Yritin virittää kuuloaistini ja havainnointikykyni 150 prosenttiselle herkkyydelle, jotta huomaisin lähestyvän kalkkarokäärmeen tai keihäskäärmeen, joita molempia kammoksun. Jälkimmäinen on vielä niitä, jotka saattavat lähteä ihmisen perään. Retken ainut käärme katosi sujahtaen pusikkoon, eikä ehditty saada selvää mikä laji oli kyseessä. Muut kohtaamiset olivat vähemmän verenpainetta nostattavia, puissa riekkui kapusiiniapinoita, jotka tulivat laumana meitä ihmettelemään ja niityllä loikki täysin antiklimaattisesti ihan tavallinen kauris.

Tulivuoren aktiivisuuden takia kraatereille ei pääse tällä hetkellä kiipeämään, mutta alempana on pari patikkapolkua. Fumarolas-reitti vie purpattavien lähteiden luo rikin katkuun; yhdessä näyttää kuplivan savimassaa, toisessa höyryää tulikuumaa vettä. Pidempi polku vie putouksille, missä uiminen on kielletty. Kieltohan ei estä costaricalaista millään tapaa. Kaikki pulahtivat veteen.

Poluilla käsivarsiin ja paljaisiin paikkoihin hyökkäsi pienten ötököinen armada, vähän banaanikärpästä isompia, mutta paarman lailla puraisevia bocónes, jotka tunnetaan myös nimellä moscos del café, kahvikärpäset. Pallukasta tulee punainen ja kova, ne kutisevat infernaalisesti ja keskellä on selvä reikä. Pistojäljet ovat myös kestäviä, kuukauden jälkeen iholla on yhä verisiä täpliä. Pienen syynäämisen jälkeen selvisi, että nämä vihulaiset ovatkin vanhoja tuttuja. Bocónes nimittäin kuuluvat mäkäräisten sukuun.

Lounas Arenalinjärvellä.
Lunch by lake Arenal.
Toinen puomi oli kansallispuiston, siinä ei sentään tarvinnut maksaa.
This was by the national park und luckily no payment like by the previous one.
Täällä majoitutaan.
Rincon de la Vieja lodge.
Lehdenleikkaajamurkut olivat siirtyneet leikkaamaan kukkia.
The leafcuttingants were cutting flowers for a change.
Hän viilentyy.
Dipping into water.
Poseerataan ihan muina turisteina, jotta puun massiivinen koko kävisi kuvasta ilmi.
Posing, so that you get the idea of the size of the tree.
Metsän jälkeen aukeaa ja polttava lämpö. After the forest open path and burning heat.
Pulahdus veteen.
A dip to the water.
Ficus aurea kuristaa puun, jota pitkin se lähettää lonkeroitaan maahan. Ficus aurea strangels the hometree with it´s airroots.
En ollenkaan jännitä käärmeitä.
Not at all being nervous because of the snakes.
Tropiikin ilta.
The night in tropics.
Kuva on kuin maalaus, mutta huom lepakot!
The foto is like a painting, but look at the bats!!
Myrkyllisen hajuista kuumaa höyryä. Tulivuori purputtaa.
Poisoneous smelling hot steam. The volcano is burping.
Kattilallinen kuumaa kuplivaa.
A pot full of hot bubbling stuff.
Hevosia polulla.
Horses on the path.
Sehän on pöllö!
It´s an owl!
Menisitkö tähän kuumaan lähteeseen?
Would you go to this hot spring.
Kuumia kuplia.
Hot bubbles.
Tämäpäs onkin vilakkaa. Ihan rennosti kelluskelen, yhtään en jännitä kaikilla lihaksilla.
Pretty refreshing! Floating relaxed, not tense at all.

En resumen: Después de un paseito en Rincón de la Vieja, encontré 72 garrapatas de mi piel. Una situación bastante inesperada y para ser honesta, tengo que admitir que también asco.

Kurzgesagt: Nach einer Wanderung beim Vulkan Rincón de la Vieja, habe ich 72 Zecken auf meiner Haut gefunden. Eine ziemlich überraschende Situation und um ehrlich zu sein, ekelhaft.

4 responses

  1. … velo de esta forma: después de viajar 10’000 km, cruzar un Oceano y caminar por el calor tropical, ahora tenés 70 nuevos amigos… y hasta talvez, todavía quedan algunos que no has descubierto y pasean por tu cuerpo…

    Liked by 1 person

  2. Tepä poikkesitte rohkeasti valtapoluilta Rincon de la Viejan alueella ja näitte ja koitte mielenkiintoisia asioita. Saitte jopa kävelyretkiltänne eläviä tuliaisia, joita ilman jäin onnekseni kokonaan pysytellessäni ilmeisesti leveämmillä poluilla ja lehvistön yläpuolella samoilla seuduilla.

    Liked by 1 person

    • Ilmeisesti just vähän ylempänä tulivuoren juurella ei tätä ongelmaa ole. Punkit yhdistetään Costa Ricassa karjaan, mutta tässä pusikossa ei kyllä lehmiä liiku, kaikkia muita otuksia kyllä. Kukaan ei vaikuttanut tietävän, mistä punkkitiheys johtuu.

      Like

Leave a comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.