Uudet vaelluskengät jalkaan ja liikenteeseen, suuntana Schwyz ja Rigi. Luvassa oli kuuma ja aurinkoinen päivä, tasaisella maalla 32 astetta, korkeammalla vähemmän, mutta paistetta. Halusin vetreyttää uudennahkeat ja jäykät kenkäni ja löysin 26 huipun haastelistalta sopivan reitin, myös Aldolle virusten jälkeen.

Rigi on meiltä käsin siitä hankala, että vaikka se on lähellä, aika suttaantuu matkaan aika lailla. Pelkästään julkisilla olisi kestänyt aivan kohtuuttoman kauan, joten päätettiin ajaa autolla vuoren juurelle Küssnacht am Rigiin. Sieltä hypättiin junaan, joka vei toiselle puolen vuorta Arth Goldauhun, vuoristojunalla ylös Kräbeliin ja kuplahissillä Rigi Scheideggiin, mistä vihdoin päästiin parin tunnin matkustamisen jälkeen polulle.

Päivän kysymys oli, että missä on la croix?? Haasteen ohjeissa oli joku mennyt vinoon ja tiedot olivat sivustolla osittain ranskaksi. Skannattavan koodin piti siis löytyä ristin luota, sen verran ymmärsin, mutta mikä risti, missä?

Scheideggista polku vei ensin alas ja kurvasi sitten kellokaulaisten heinää jauhavien ja tuhahtelevien lehmien välistä ylös Dosseniin, kapeaa harjannetta, jonka yhdellä puolella siinsi Vierwaldstätter-järvi ja vuoria joka suuntaan. Hetken kaduin, etten ottanut sauvoja mukaan, noin henkiseksi tueksi, mutta lopulta polku oli ihan kunnon levyinen. Ei tarvinnut edes kontata.

Ja la croix sekä koodi löytyivät Dossenin huipulta, ei tarvinnut edes etsiä. Siinä ristin vieressä pisteltiin eväät ja lähdettiin taas liikkeelle. Kenkä piti alaspäin mennessä hyvin, myös vähän muruisessa maastossa. Vasta kun 800 korkeusmetriä alkoi olla loppusuoralla ja kallistumaa aikalailla, lierähti toinen jalka kivikossa ja koko kinttu sujahti sivulle. Mutta yhä silti olen sitä mieltä, että kengät ovat paremmat kuin edelliset. Fysiikan lakeja kun ei kumoa edes Lowa. Nauhoja täytynee vielä säädellä ja etsiä se oikea tiukkuus.

Rigi on suosittu paikka, mutta meidän reitti vei nopeasti läpi ja ohi ruuhkaisten osuuksien. Aurinko tiristi viimeisetkin nesteet kehosta ja vaikka mukana oli pari litraa vettä, oltiin ihan rusinoina valmiita kahvipaussille. Alpwirtschaft Räbin läpi kulkeva polku vei meidät suoraan varjoisaan pöytään, johon osui ihana tuulenvire. Ei ehkä paras luumupiiras, jota olen maistanut (taltta olisi ollut tarpeen) ja kahvista en nyt sano mitään, mutta puolen litran alkoholiton olut, loistava juoma hikisenä päivänä, sekä vielä lasillinen vettä ehkä pelastivat hengen ja toisenkin.

Alas Küssnachtiin tultiin Seebodenalpin kabiinilla, sillä tässä vaiheessa olin jo valmis ottamaan kengät jalasta. Lowat ovat ehkä vähän leveät, vaikka siis kapeinta sorttia. Joudun aina ostamaan miesten kengät, sillä tilaa pitää olla reilusti rinnettä alas tullesssa. Kapea ja pitkä jalkani on puolen numeron verran liian iso naisten kenkiin. Toiseen nilkkaan oli nyt tullut pientä hankaumaa, mutta ei mitään, mitä järvivesi ei olisi parantanut. Näillä lähden poluille vastakin.

En resumen: Fuimos a hacer a Rigi un paseito para preparar mis zapatos nuevos.

Kurzgesagt: Ich habe meine neue Schuhen probiert auf dem Rigi.