Advertisements

Viikko-ostokset Zürichissä

Ulkomaille muuttaessa yksi suurista kysymyksistä on tietenkin arkimenot ja varsinkin mitä ruoka maksaa. Anna Espanjasta keksi haastaa meidät ulkosuomalaiset bloggaajat kirjoittamaan asuinmaan ruokakorista. Sivun alalaidasta löydät linkit muihin postauksiin ja voit käydä vertaamassa korien sisältöjä sekä hintoja.

Ensimmäisellä Zürichin reissulla, silloin kun juustontuoksu alkoi houkutella ja Alpit vetää puoleensa, muistan katselleeni kauppojen hintoja kaukaa ja kauhistuneena. Kaikki oli kallista, ruoka, vaatteet ja varsinkin syöminen ravintoloissa.

Zürich on aina kärkisijoilla, kun puhutaan elinkustannuksista – mutta myös elintasosta ja korkeista palkoista. Suhteessa hinnat eivät siis sittenkään ole niin pilvissä. Silti näiltä main monet ajavat säännöllisesti rajan yli Saksaan, missä kaikki on roimasti edullisempaa.

Meidän perheellä on myös kokemusta keskiamerikkalaisen Costa Rican hintatasosta. Viimeisellä reissullamme keräsimme ostoskärryyn mieleisiä tuotteita, myös tuontitavaraa, ja huomasimme, että kuorma viikoksi maksoi saman verran kuin Zürichissä. Keskivertocostaricalaiselle hinnat ovat saavuttamattomissa.

Näistä kertyi  75.27 frangin verran, 65.96 euroa

Meidän kolmihenkisen perheen viikon ostokset haettiin kylän kolmesta kaupasta. Yhdessä on omia merkkejä, toisessa myös kansainvälisesti tunnettuja, enemmän luomua ja myös alkoholia, kolmas taas on terveys- ja luontaistuotekauppa. Juustoputiikista emme tällä kertaa tarvinneet mitään. Ja konditoriakin oli jo sulkenut ovensa, joten leivät ostettiin pienemmästä marketista.

Ensimmäisestä eli Migrosta haimme perustuotteet ja suurimman määrän. Se näkyi myös laskussa. Hintaa kertyi kaikkiaan 199.35 frangia eli 174.69 euroa.

Mitä tähän sitten sisältyi? Kylmäosastolta koriin päätyi appelsiinimehua, emmental-gruyere -juustoraastesekoituspussi, quornia, tofua ja ranskankermaa. Mukaan tuli myös munia, vaikka meille Eiermaa tuokin laatikon munia parin viikon välein suoraan omaan postilaatikkoon. Nyt tarvittiin leivontaa varten ja aamupaloille lisämunia. Pakastekaapista otin pussillisen herneitä ja kalaa nopeaa pataruokaa varten. Kallein tämän satsin tuotteista oli lohi kalatiskistä. Sitä ei osteta kovin usein, sillä 37.80 frangia eli noin 33 euroa on kyllä kirpaiseva hinta, 600 gramman palastakin. Kilohintaa on siis messevät 63 frangia, n. 55 euroa.

Migrosta ostin myös maitoa, soijamaitoa, riisiä, kahvia, joka meillä tarkoittaa espressopapuja, sokeria, rapsiöljyä, seesaminsiemeniä ja perheen toivomuksesta perunalastuja, pähkinälevitettä ja suklaapatukan.

Nämä kasvattivat laskua 52.6 frangilla, 46.09 euroa.

Hevi-osastolta piti ottaa kahta laatua banaaneja. Tarvitsin kunnolla kypsiä kakkuun ja toisen satsin viikolle syötäväksi. Luomu- ja tavallisten banaanien kilohinnassa ei ollut juurikaan eroa (kts hintavertailu alla). Khakeja tykkään syödä aamupalalla jugurtin kanssa; ne taas olivat niin kypsiä, että jo ratkeilivat. Siksi vain kaksi. Limet ovat vakiotavaraa kauppakassissa, appelsiinit sesonkiaikaan. Kuvaan tupsahti myös kyssäkaali, jota tarvitsin raastesalaattiin.

Värisuorasta sain maksaa 17.15 euroa, 15.03 euroa.

Meidän pieni jääkaappi on aina ongelmissa suuren vihanneslastin kanssa. Tomaatit, munakoisot ja avokadot säilytän jokatapauksessa huoneenlämmössä, mutta silti kaapissa on tunkua. Yleensä ulkoilma alkaa olla sen verran vilakkaa, että ikkunalauta toimii varakaappina. Tämänhetkiset lämpötilat ovat kuitenkin hiukkasen korkeat. Satsumat, joita olin aiemmin ostanut ison pussillisen, päätyivät sinne.

Näistä vihreistä kertyi  18.15 Fr, 15.9 euroa.

Monet vihanneksista on yhä pakattu muoviin, mikä ärsyttää. Kaupan edessä lauantaisin ja tiistaisin olevalta torilta saisi ilman luontoa kuormittavaa kuorta. Tällä kertaa tulimme kuitenkin ostoksille iltapäivällä ja torikauppiaat olivat jo pakanneet kamansa ja lähteneet viikonlopun viettoon. Hinnat torilla ovat korkeammat, mutta suurin osa tuotteista myös parempilaatuisia. Ja esim. salaatista saa kaupassakin maksaa aika tavalla, riippuen siis mitä sorttia valitsee. Halvinta on usein jäävuorisalaatti, muutaman euron per kerä.

Tämä satsi maksoi 23 frangia, 20.15 euroa.

Perunat ostan luomuna ja tomaatteja taidettiin nyt hankkia ensimmäistä kertaa kesän jälkeen reilummin. Pihalla valtavassa ruukussa kasvava tomaatti on tuottanut niin reilusti satoa, ettei ostotomaatteihin ole tarvinnut turvautua kuukausiin. Vieläkin on kunnon kokoisia kypsymässä ja kunhan niihin tulee hiukkasen oranssia, otan ne sisään. Muutamassa päivässä ne voi jo laittaa salaattiin.

Munakoisoista on viime vuosina tullut yksi meidän käytetyimmistä vihanneksista. Usein grillaan ne ja kaavin pehmeän sisuksen lautaselle, päälle laitan tahini-lime -kastiketta, tomaattia ja kevätsipulia. Resepti on Appelsiineja hunajaa -blogin Jaelilta ja helppo herkku. Perunoitakin ostan melkein aina. Tällä kertaa tarvittiin sekä jauhoista että kiinteää lajiketta. Jauhoiset muussiin ja kiinteät tofu-keittoon. Herkkusienet taas menivät lohen kanssa uuniin.

Näistä koitui 15.20 frangin, 13,32 euron lisälasku.

Kauppakassiin tuli ruuan lisäksi myös hammastahnaa ja vanutikkuja. Edellistä siksi, että niistä kertyi ostospäivänä moninkertainen määrä bonuspisteitä. Ja tahnaahan aina tarvitaan.

Kun Migron kassit oli lastattu autoon, siirryttiin pikkuruiseen Coopiin tien toiselle puolen. Nämä ostokset ovat usein melko samat. Kauppa on niin pieni, ettei valikoimista saa kaikkea, mutta toisaalta siellä on joitakin tuotteita, joita taas ei Migrosta löydy.

Herkut ja vakiot: 42.10 frangia, 26,87 euroa.

Spagetit lähtivät mukaan, koska olivat tarjouksessa. Ne kuluvat jossain vaiheessa, vaikka eivät olleet ruokalistalla. Lasagnelevyt sen sijaan tulivat suoraan käyttöön. Viikonloppu ja marraskuun pimeys vaikutti siihen, että itse lankesin ihaniin tummiin tryffeleihin. Puoliso ei innostu makeasta ja valitsi itselleen Tyrrelin perunalastuja ja kuulemma tarvitsimme varuilta myös purkin tonnikalaa. Levitteen ja vaatepesuaineen ostamme myös aina täältä.  

Leivät: 12.6 frangia, 11.03 euroa.

Migrosin leivät ovat viime aikoina alkaneet kyllästyttämään, joten poimimme ne Coopin leipälaarista. Mies halusi minipatonkeja ja semmeleitä, alimpana olevia vaaleita sämpylöitä. Minä otin itselleni ja tyttärelle oliivi-paprikasämpylät sekä pähkinäleivän. Lisää ostan viikolla leipomoliikkestä.

Coopia kannatimme loppulaskun mukaan 51.45 frangin, 45.05 euron edestä.


Näistä kertyi 27.10 frangia, 23.73 euroa

Lopuksi kävimme pikkuriikkisessä terveys- ja luontaistuotekaupassa Reformhaus Müllerissä, joka on tupaten täynnä tavaraa ja myös luottokauppamme. Sieltä haen tavallisesti rasvatonta luonnonjugurttia, jota saa vähän isommassa pakkauksessa. Tällä kertaa sitä oli vielä jääkaapissa, joten se jäi väliin. Sen sijaan otin itselleni syysbuustaukseksi rautaa ja sain kolme matkakokoista pakkausta kaupanpäälle. Tahinia syön usein leivällä ja tarvitsin sitä munakoisojen kaveriksi. Monesti teen tahinin itse, mutta nyt eivät aikataulut antaneet periksi. Tämä ei ole ehkä maukkainta, mutta toimii ja on luomua.

Reformhausin lasku 27.10 frangia, 23.73 euroa.

Vertailuksi vielä muutamat perustuotteet ja hinnat:

  • kananmunat, luomu 4 kpl    3.30 fr =  2.89 euroa
  • pähkinäleipä, luomu 400g    4.25 fr = 3.72 euroa
  • maito, rasvaton, 1 l                 1.45 fr = 1.27 euroa
  • kahvi, espressopavut 500 g   8.50 fr = 7.45 euroa
  • soijamaito luomu 1 l               1.90 fr = 1.66 euroa  
  • banaanit, 2.90 fr/kg                1.80 fr = 1.58 euroa
  • banaanit, luomu 3 fr/kg         2.80 fr = 2.45 euroa

Loppulasku lauantailta oli yhteensä 277.9 frangia, 243.35 euroa. Eikä tässä kaikki. Illalla piti lähteä kaupoille vielä uudestaan. Kauppalistasta olivat unohtuneet paprikat, juustoloheen tarvittava Roquefort ja oliiviöljy.

Täältä voit kurkata, minkälaisia ostoksia muualla päin maailmaa tehdään:

En resumen: Cuánto cuesta comprar comida para una semana en Zurich? Demasiado, pensé yo cuando vine a Suiza. Especialmente salmón, lo que aquí cuesta 63 francos por kilo. La ciudad es cara, pero también los sueldos son más grandes. Y por su puesto, depende también de uno, que es lo que pone en la canasta. Nuestra cuenta era casi 280 francos – y bastante normal. Incluyendo algunas cositas no tan necesarias, cómo chocolate y papitas.

Kurzgesagt: Die Einkäufe für eine Woche – Was kostet sie in Zürich? Zu viel, dachte ich am Anfang. Speziell Lachs, davon wir 63 Franken/kilo bezahlten. Die Stadt ist teuer, aber auch die Löhne sind hoch. Und klar, es hängt von mir ab, was ich in den Einkaufswagen lege. Wir haben 280 Franken bezahlt – und das ist für uns ziemlich normal. Inklusiv einige Produkte, die nicht so notwändig sind, wie Schokolade und Chips.

Advertisements

Kookos-tofukeitto

Sain sen verran monta reseptipyyntöä edellisen postauksen kookos-tofukeitosta, joten laitan tällaisen tiivistetyn versioni siitä tähän. Keitto on alunperin Marianne Kiskolan ja Sanna Miettusen Tofu-keittokirjasta (s.61), josta olen vuosien varrella kokeillut monia reseptejä. Muutama niistä on jäänyt vakiovieraksi ruokalistalle – kuten tämä tofukeitto.

Ruuasta tulee ravittu olo, se lämmittää, chili puraisee ja limetti piristää. Ehkä se johtuu chilin kapsaisiinistä tai inkiväärin eteerisistä öljyistä, mutta olen aina hyväntuulinen syötyäni kupposellisen tätä soppaa. Enkä tarvitse jälkiruuaksi riviä suklaata. Vain kahvia, mutta siitä olen itseni kanssa sovussa. Saa haluta. Aina kun mieli tekee. Makean syömistä vähän jarruttelen, että jouluna sitten jaksaa…

tofukeitto 1

Tässä alkuaineksia. Osa vielä puuttuu.

 

Tarjosimme nuorelle saksalaiselle vieraallemme tätä samaista keittoa eräänä syyspäivänä. Liian myöhään tajusin laittaneeni maanantailounaaksi sittenkin ehkä liian eksoottisen aterian. Ei ollut aineksia muuhunkaan, joten sillä mentiin. Lisukkeeksi oli jotain piirakkaa, en muista mitä. Myönteisen kannustavasti, mutta ottaen makumieltymykset ja tottumukset huomioon, lupasin, ettei ole pakko syödä, jos on tiukkaa. Chilit olivat niitä pieniä ja tömäköitä. Ilmeni, ettei chili ollut se ainut ongelma. Tofukin oli vieras elementti. Ja ruoka pelkistä kasviksista. Kookosmaidosta emme edes keskustelleet. Lusikallisen jälkeen vieras keskittyi piirakkaan. “Kiitos ruuasta!” hän huikkasi hymyillen. Epäilen hänen jääneen nälkäiseksi.

ruoka pk ma tofukookokeitto

Vähän kalpeaa. Laittaisin päälle vielä lisää korianteria.

 

Maustamaton tofuhan ei maistu miltään, vain lievästi soijalta, ja tähänkin keittoon pitäisi olla marinoitu versio käytössä. Koska elämme ja asumme lihansyöjien kaupungin kupeessa, on tofuvaihtoehdot kaupassamme aika pienet. Joko on valittava maustamaton- tai yrttitofu. Itse olen marinoinut tofun kirjasta löytyvää ohjetta mukaillen. Mielestäni se ei ole paras mahdollinen, mutta menee. Ruuan happamuutta voi säädellä fariinisokerilla. Itse en laita sokeria keittoon, vaan pidän kirpeästä.

TOFUN MARINADI

2 limetin mehu

2rkl omenaviinietikkaa

1 rkl hunajaa

mustapippuria

suolaa

Kuivaa tofu, kuutioi ja sekoita marinadiainesten kanssa. Anna maustua ainakin pari tuntia. Mausteiden määrä riippuu tietenkin tofupaketin koosta. Meillä se on 250 g.

KOOKOS-TOFUKEITTO

7 dl vettä

1 paketti tofua

2,5 dl kookosmaitoa

1 kasvisliemikuutio (tai jauhetta vastaavan verran)

3-4 cm pätkä inkivääriä raastettuna (maun mukaan)

chilipalkoja maun mukaan

limetin mehu

2-3 porkkanaa

puolisen kiloa perunoita

ison purjon valkea osa

1/2 dl kookoshiutaleita

nippu korianteria

öljyä

(fariinisokeria tai jotain tummaa laatua)

Raasta inkivääri ja poista chilistä siemenet, kuumenna öljyssä. Jos haluat laittaa keittoon fariinisokeria, laita se nyt kattilaan kuullottumaan.

Lisää vesi, kasvisliemikuutio ja vihannekset. Kun ne tuntuvat kypsiltä, lisää tofu, limettimehu, kookosmaito ja kookoshiutaleet. Anna kuumentua ja laita päälle korianteria. Jos olet korianterin ystävä, laita reilusti. Tarkista suola.

En resumen: Hice una sopa de tofu y coco. Tiene bastante chile, para dar le carácter. Tofu, no sabe mucho a nada y por eso hay que enmarinarlo. Con leche de coco, limón, gengibre y mucho culantro es muy rico, no importa si el día es caliente o frío, siempre la panza queda contenta. (La receta se encuentra de un libro finlandés de cocina. Si te interesa, lo puedo traducir.)

Kurzgesagt: Eine Suppe mit Tofu und Kokosnuss hat viel Chili, so dass man nicht schwitzt, aber ihr Character gibt. Tofu an sich schmeckt nicht viel, aber mit Kokosnussmilch, Limetten, Ingwer und Koriander ist die Suppe genial für kaltes oder warmes Wetter. Ein Wohlfühlsgefühl garantiert. (Das Rezept ist von einem finnischen Kochbuch.)

 

Mitä costaricalais-suomalaisessa perheessä syödään?

 

 

Viikon ruokapäiväkirjasta tuli dokumentti tähteistä. Pöydässä oli vaihtelevasti yksi, kaksi, kolme tai neljä henkilöä, eikä edes kristallipallo kyennyt kertomaan etukäteen minkälainen porukka oli luvassa. Siksi ruokaa jäi useimmiten jäljelle reilusti.

Teen aina viikoksi ruokasuunnitelman ja ostan aineksia niin, että osa on pitempään säilyviä, jotta voin jarrutella kokkaamisten kanssa, jos ja kun on tarvetta. Välillä se tarkoittaa sitä, että syön itsekseni samaa soppaa toistamiseen, toisinaan täytyy keksiä lisuketta, kun porukkaa vastoin kaikkia odotuksia, onkin yllättäin enemmän.

ruoka pk ke kurpitsakeitto

Kurpitsakeittoa

 

Kirjasin ensimmäisen aterian keskiviikolta. Päivällä syötiin belugalinssikeittoa, joka on yksi suosikeistani. Mustia linssejä kutsutaan myös kasvissyöjän kaviaariksi. Keitettynä ne menettävät väriä, mutta muhkea maku pysyy.

Illalla Halloweenia mukaillen keittyi hellalla seuraava keitto. Ajeltiin ylös kotivuorelle hakemaan kurpitsoita ja kuten usein käy, me olimme myöhässä, eikä pellon kulmassa olleesta myyntipaikasta ollut jäljellä edes telttaa. Lähikaupan kurpitsalaari sekin näytti onnettomalta, mutta keittoaineet löytyivät. Paahdoin päälle kurpitsan siemeniä ja lisukkeeksi näpertelin nakkimuumioita, jotka kyllä muistuttivat jotensakin kapaloituja vauvoja. Nakkeja emme syö kovinkaan usein ja monesti ostan kasvis- tai tofunakkeja. Mutta näihin käytettiin perinteistä ja sydäntautilääkärin kammoamaa reseptiä: aitoja nakkeja ja lehtitaikinaa.

ruoka pk ke nakkimuumiot

Nakkimuumiot

 

Torstaina jatkettiin edellisen illan linjaa eli kurpitsakeittoa oli aika reilusti. Sen lisukkeeksi söin arjen nopeaa perussaalaattia balsamicolla ja oliiviöljyllä sekä Urkonrbrot, jyväisää spelttileipää tekemälläni humuksella ja avokadolla.

ruoka pk to kupr keitto salaatti humus avocado

Kurpitsakeittoa, spelttileipää humuksella ja avokadolla

 

Illalla kaavin lautaselleni vielä linssien jämät ja varsinaisena pääruokana oli kinkkukiusausta. Ei mikään vakioruoka meidän perheessä, mutta jostain syystä syksyisin herää tarve syödä jotain tukuisaa ja maukasta. Lisukkeeksi humusta, broccolia ja perussalaattia. Aika kirjavalta näyttää, varsinaista cross-kitcheniä. Varsinkin Aldolla, jonka lautasella costaricalaiseen tapaan on aina pari kourallista riisiä. Kuulemma hyvin menee riisi kiusauksen kanssa. “Otatko perunaa vai riisiä?” on turha kysymys. Ne eivät kuulemma ole vaihtoehtoja. Riisi on perusruokaa ja peruna lisukkeeksi luokiteltava vihannes.

ruoka pk to kinkkukiusaus broccoli salaatti humus

Kinkkukisausta, humusta, linssejä, broccolia – aikamoista sekasotkua

 

Perjantaina palataan taas oranssiin keittoon. Listalla oli siis muutakin kuin keittoja, mutta skippasin ne ideat, sillä olin jo pitkään himoinnut tomaatti-chavroix -keittoa. Se on myös nopea tehdä ja aina maukasta. Nälkäisimmille oli lisukkeeksi nakki. Salaattiakin oli tarjolla, mutta taisi jäädä kuvaamatta. Muutenkin huomaan, että nälkä ja kuvaaminen eivät istu yhteen. Kuvat ovat hätäisesti ja dokumenttimielessä otettu. Erittäin autenttisia.

ruoka pk pe tomaattikeitto

Tomaatti-chavroix -keitto

 

Perjantai-illan ruuista kotona en ole selvillä, sillä iloisesti kassi heiluen kipaisin kolmen ystävän kanssa syömään uudehkoon kreikkalaiseen ravintolaan. Ynos vaikutti mielenkiintoiselta ja mukavalta vaihtelulta Zürichin aika samanlaisiin ruokalistoihin. Otimme neljä alkupalaa ja kaksi pääruoakaa, jotka oli tarkoitettu jaettaviksi.

Yrttipaneroitu feta mangochilihillolla ja sesaminsiemenillä oli aika kalapuikkomainen, mutta kesäkurpitsadonitsit täyttivät jo vatsaa myönteisemmin. Pitaleivän dipeistä oliivipaté oli järkyttävän suolaista, punajuuri- ja fetadipit syötäviä. Leipä hyvää – ja lämmintä. Katkaraputatar tomaattikastikkeen ja fetamoussen kera ouzolla maustettuna oli niin pieni annos, ettei kaikille riittänyt edes kokonaista katkarapua. Sekin kyllä maukasta. Pääruuiksi otimme kanaa sienten kera ja lisuketta, joka mielessäni oli kokojyväriisiä, mutta en mene kyllä takuuseen, sekä lohta kreikkalaisen pastan kera. Nälissämme tyhjensimme lautaset ehkä minuutissa. Annokset olivat puolet siitä mitä yksin tavallisesti tarvitsisin täyttääkseni vatsani. Hintaa kanalla 34 frangia, lohella 29. Loppupäätelmä: mielenkiintoisia makuja, mutta ylihinnoiteltua.

 

ruoka pk pe ilta kreikkal alkupalat

Vas. fetaa ja oik. kesäkurpitsadonitsit

 

 

ruoka pk pe pita ja lisukkeet

Pitaa ja dippejä

 

ruoka pk pe ilta alkupalat 2

Jossain tuolla alla on kolme katkarapua.

Lauantaina olin taas tyytyväisenä omien sapuskojen parissa. Lehtikaalisalaattia öljyllä ja limetillä ja sen kanssa kuumana pulpahtelevaa aubergine parmigianaa, munakoisoa tomaattikastikkeessa parmesaanin kera. Ei ehkä kovin esteettistä, mutta makunystyröitä ilahduttavaa. Lounas oli kyllä todella myöhäinen, sillä munakoisoviipaleet on ensin grillattava, soossi keiteltävä ja koko juttu laitetaan vielä puoleksi tunniksi uuniin.

ruoka pk la lehtikaalisalaatti aubergine parmigiana

Illalla otettiin kevyesti eli kurpitsakeittoa jäi vielä tällekin pienelle iltapalalle. Muumioiden lopusta kääretaikinasta syntyi purjo-juusto -pasteijat. Tuunasin lehtikaalisalaatin värikkäämmäksi torilta haetuilla pikkutomaateilla.

ruoka pk la sal keitto pasteija

Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja aamupalasta oli tulla lounas. Hellan ääressä hääri costaricalainen gallo pintonsa parissa. Siis riisiä ja papuja, sipulia ja paprikaa sekä maustekastiketta. Sen lisukkeeksi munakasta, halukkaille pekonia ja avokadoa, luonnollisesti kahvia ja appelsiinimehua. Ja minulle, nälkäisimmälle, vielä luonnonjugurttia.

ruoka pk su gallo pinto etc

Lounaaksi syötiin samalla teemalla eli riisiruokaa sekin. Kasvisrisottoa Aldon tapaan. Costaricalaiset risotot eivät ole yhtä kosteita kuin italialaiset. Tosin sitä, mistä tämä ohje on peräisin, en osaa sanoa. Mukana on myös villiriisiä ja valkoviiniä. Lisukkeeksi salaattia ja costaricalaiseen tapaan frijoles molidos, papumössöä ja perunalastuja. Jälkimmäinen ei sekään ihan ravintotieteen oppikirjasta, mutta ehkä sunnuntaina saa?

Sunnuntai-illan ateriaksi syötiin loput munakoisoruoasta. Aika snäkkimäisesti, sillä vatsa oli vielä pömpöllään edellisistä ruuista.

ruoka pk su kasvisrisotto lehtikaalisalaatti

Maanantaina keitin taas keiton. Tofu-kookos-chili -keitto on yksi suosikeistani laimeasta ulkonäöstä huolimatta. Myönnän, etten ikinä valitsisi sitä kuvan perusteella, mutta limetillä ja korianterilla maustettu keitto ei koskaan petä. Se täyttää vatsaa ja ilahduttaa mieltä, varsinkin synkeänä syyspäivänä.

ruoka pk ma tofukookokeitto

Illaksi täytin kolme pientä kurpitsaa fetalla, maissilla ja punasipulilla. Nämäkin ovat meidän syyssuosikkeja. Koska pöytään ilmestyi neljäs ruokailija, taioin lisukkeeksi pakastimen aarteita eli paistettua kalaa.

ruoka pk ma ilta täytetyt kurpitsat

Tiistaina – ylläri ylläri – oli jämiä. Loput kasvisrisotosta ja kurpitsaa. Hyvin tavallisen näköinen arkilautanen meillä. Minulla. Aldon lautanen näyttäisi erilaiselta, koska siinä on se riisikasa. Siis jos olisi jotain muuta ruokaa kuin risottoa. Riisi risoton kanssa olisi jopa costaricalaiselle liikaa. Mutta sen sijaan risoton kanssa tarjoillaan usein joko niitä perunalastuja – tai ranskalaisia.

ruoka pk ti lounas

En resumen: Què  se come en una familia finlandesa-costarricense? En el otoño a menudo sopas anaranjadas, de calabazas, tomates o de lentejas. Y obviamente muchos restos…y por su puesto gallo pinto. Al menos en los desayunos de domingo. Con huevos, a veces tocineta, pan, café, juguito y por su puesto – con aguagate.

Kurzgesagt: Was isst man in einem finnisch-costaricanischen Familie? Im Herbst viele Orange Suppen, mit Kürbis, Tomaten oder Linsen. Und offensichtlich oft auch resten…und natürlich gallo pinto, Frühstück mit Reis und Bohnen, serviert mit Eier, Speck, Avokado, Kaffee, Orangensaft und Brot. 

 

%d bloggers like this: