Hujauksessa erikoislääkärille

Hujauksessa erikoislääkärille

Sveitsiläinen sairaanhoito on taatusti asia, josta voisi kirjoittaa yhtä monta mielipidettä kuin on konitohtoreita – tai maailman parasta hoitoa kohdanneita. Se, kuinka asiat hoituvat, riippuu myös sairausvakuutuksesta. Jos maksat enemmän, saat vaikkapa yksityishuoneen sairaalassa ja osteopaatinkin kulut katetaan. Jos taas vähemmän, ei esimerkiksi erikoislääkärille ole menoa ilman lähetettä.

Sairausvakuutukset on sellainen sumppu, ettei siitä nyt sen enempää. Meidän kylällä on sitäpaitsi se ja sama, mikä vakuutus on, jos lääkärintarve iskee, sillä aikaa saa joka tapauksessa odotella, ellei tilanne ole kiireellinen.

Lääkärivaje alkoi yhden eläkkeellejäämisestä. Nuoret eivät hevillä tule tänne perustamaan vastaanottoaan. Standardit vaativat tiettyä varustuksen ja laitteiston tasoa, vuokrat ja talojen hinnat ovat pilvissä, eikä äskettäin valmistuneilla ole välttämättä sellaisia summia.

Kuiduton dietti, valkoista lihaa ja valkoista pastaa./The diet of no fiber, white meat and white pasta.

Kun lisäksi yksi yleislääkäreistä sairastui, oli kylän kriisi valmis. Angiinaisen olisi pitänyt lähteä vuoren toiselle puolelle tai Zürichiin hakemaan antibioottia, mikä ei sairaalta ja varsinkaan kunnan iäkkäiltä asukkailta välttämättä luonnistu. Hätiin tuli lopulta uusi kahden omalääkärin vastaanotto.

Minun omalääkärini on silti yhä ylityöllistetty ja kun valittelin astmaoireista johtuvia hengitysongelmia sain ajan kahden viikon päähän. En ollut sininen ja kykenin elelemään kuten tähänkin asti, mutta silti. Odotusaika tuntui kohtuuttomalta.

Ei ehkä kannattaisi ottaa kuvia juuri nukutuksen jälkeen./Quality picture just after anesthesia.
Kiinnostavaa materiaalia, mutta liian vaativaa nukutuksen jälkeen. /Interesting reading material, though after the anesthesia too challenging.

Sveitsiläisen systeemin tehokkuus iski esille omalääkärin tapaamisen jälkeen. Kaksi viikkoa yleislääkärin kanssa tapaamisesta huomasin olevani buukattu sekä kolonoskopiaan, gastroskopiaan että keuhkosairauksien erikoislääkärille. Onhan kaikki tutkittava, totesi lääkäri. Gastroskopia tehtäisiin joka tapauksessa astmaoireisiin liittyen ja kolonoskopia hoituisi samalla nukutuksella. Siis nukutuksella? Ah, no okei.

Dietin jälkeen halusin syödä kopan tyhjäksi. /After the four day diet, I wanna eat those all.

Avoimena kaikille tutkimuksille, mutta sisäisesti yhä vastahakoisena, valmistauduin ensimmäiseen osioon, suolistoon. Aloitin neljän päivän kuiduttoman ja siemenettömän dietin, kärsin nälkää ja kalpeita aterioita, join elimistön tyhjentävän karmean drinkin ja lähdin matkaan.

Asun Sveitsin suurimman sairaalakeskittymän vieressä, joten lääkäripulasta ei ole jälkeäkään muutaman kilometrin päässä kylän keskustasta. Viiden minuutin matka klinikalle on luksusta. Ei matkoja pääkaupunkiseudulle, ei jonotusta. Ystävällistä palvelua, taju kankaalle nukutuksella ja tutkimuksen jälkeen kahvia sekä välipaloja. Siinä vaiheessa tunsin suurta tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta.

Palkinto selviytymisestä. /Reward after surviving the exams.

Klinikalta kotiin tultuani tytär pyysi viittäkymppiä ja aloin hapuilla lompakkoa. -Sie oot vieläkin ihan pihalla, hän totesi. Olin siis klinikalta kotona ennenkuin olin aivan täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Luulin olevani pirteä kuin peipponen, mutta varmuuden vuoksi kävin pitkälleen ja keskityin Doc Martinin uusiin jaksoihin ja natustelin tyttären tuomia perunalastuja. Nyt kun taas sain syödä. Mieli teki kyllä kaikkea edellisten päivien kiellettyä: salaattia, mandariineja, tomaatteja, kiivejä. Niitäkin söin.

Pitkän litanian viesti on siis positiivinen kokemus nopeasti rullaavasta hoitosysteemistä. En osannut osannut odottaa joutuvani toimenpiteeseen ja olin aina ajatellut, että mihikään suolistojuttuun en mene ennenkuin on todella pakko. On hienoa, että meillä on oikeus seulontaan, ripeää potilasystävällistä toimintaa ja että siihen on varoja.

En resumen: En nuestro pueblo hay pocos médicos de familia, pero cuando haga falta un especialista, es como un milagro. En la mayoría de los casos te reciben rapido, revisan periódicamente, los procedimientos se hace pensando en el paciente. Maravilloso y sin dolor, además en muchos casos con un cafecito.

Kurzgesagt: In meinem Dorf gibt es immer noch zu wenige Hausärtzte, aber wenn es einen Spezialist braucht, geht es normaleweise schnell. Wahrscheinlich, weil ich neben dem Spital- und Klinik Gebiet wohne. Die Kontrolle werden Patientfreundlich gemacht, im Schlaf wenn nötig und so angenehm wie möglich. Von dem Kaffee mit Znüni, habe ich mich extrem gerfräut. Auch, das ich die Möglichkeit in dieser Gesellschaft zu leben habe, wo man Finanzen für verschiedene Kontrollen hat.

Sveitsiläismummon flunssalääkkeet

Sveitsiläismummon flunssalääkkeet

Tytär oli luultavasti alueen ensimmäinen influenssatapaus. Tauti iski puista ennen kuin rokotuksia oli edes aloitettu. Kylmänväreissä, kolmen peiton alla tärisevä ihminen muuttui alta aikayksikön korkeasta kuumeesta höyryäväksi paketiksi.

Muutama päivä eteenpäin kuume oli laskenut ja olo kohentunut ja oman tulkintamme mukaan iski jälkitauti, joka vei äänen. Tässä vaiheessa imeskeltäviä kurkkutabletteja ja muita troppeja oli turha tarjoilla; ei kelvannut. Jotain piti asialle tehdä, joten kertoilin tarinoita menneistä sairastamisista. Siinä tarinoidessa kerroin myös perunahauteesta, jonka olin tehnyt aikanaan kovan limaisen yskän aikaan.

Perunoita keuhkoputkille. /Potatoes for the bronchial tubes.

Perunoiden luonnonmukaisuus ja helppous iski tämänpäivän potilaaseen. Pistin kattilaan kiehumaan viisi perunaa ja kun ne olivat kypsiä, kuivasin, käärin talouspaperiin ja painoin kevyesti kädellä niin, että ne murskaantuvat leveämmiksi, mutta eivät ole aivan muussina.

Talouspaperipaketin käärin ensin ohueeseen pyyhelinaan ja vielä toiseen, koska potilas valitti, että polttaa. Paketti siis asetetaan rinnalle ja jos on yskä, niin toisen voi pistää makuuasennossa selän puolelle. Siinä sitten loikoillaan ja odotetaan että perunat viilentyvät. Ja avot, kyllä auttaa kaikkeen. Myös potilas tykkäsi lääkkeestä, varsinkin siitä, että troppi syötiin myöhemmin perunarieskojen muodossa voin kera.

Potilas ja perunahaude./A patient with potatopack on the chest.

Perunakääreestä kertoi ystäväni, naapuri taas toi pussillisen kuivattuja salvian lehtiä. Niitä veteen, keitetään teeksi, eikä “missään tapauksessa juoda”, vaan kurlutellaan kurkussa. Tämäkin on kuulemma yksi sveitsiläinen flunssaista oloa helpottava kikka. Salvian tömäkkä aromaattisuus taudin yhteydessä takaa kuitenkin sen, ettei esimerkiksi pasta salvia-voin kera maistu vähään aikaan. Sekin on kokeiltu.

Näitä sveitsiläisten isoäitien flunssalääkkeitä on myös etikkakääreet, joihin olen kyllä suhtautunut hiukkasen skeptisesti. Ehkä johtuen siitä, että kun kuume on korkealla, on tarve saada se alas suuri, eivätkä etikkakääreet ole vielä herättäneet luottamusta. Itselläni testaisin, olisin hyvä koekaniini, mutta sairaana kallistun aina helpomman vaihtoehdon puoleen.

Sipuleita korvakipuun? /Onions for earache. Ever heard?

Etikkakääreitä tai -sukkia varten tarvitaan pari ruokalusikallista etikkaa, vettä, villasukat ja vanhoja pyyhkeitä tai teepaita, jotain luonnonkuitua kuitenkin. Jälkimmäiset leikataan leveiksi suikaleiksi, kastetaan veteen, johon on laitettu etikkaa, puristetaan enimmät vedet pois, mutta jätetään kosteiksi ja kääritään jalkateristä alkaen ylemmäs aina puoleen väliin säärtä. Villasukat päälle ja jalat kääritään vielä froteepyyhkeeseen. Siten odotellaan ja katsotaan laskeeko kuume. Tarvittaessa toistetaan.

Sipulikäärettä korvakipuun en myöskään ole kokeillut. Kuoritun sipulin kerrokset irroitetaan toisistaan ja höyrytetään kevyesti, ne kääritään kankaaseen ja laitetaan korvaa vasten, vaikka pipon alle. Tämäkin on niitä keinoja, joihin potilas luultavasti tuskissaan suhtautuisi silmiä pyöritellen. Onneksi meillä ei ole kärsitty koskaan suuremmin korvakivuista, mitä nyt sukeltelun jälkeen.

Nämä perinteiset keinot ovat siinä mielessä hyviä, että aineksia löytyy meiltä kotoa aina, eikä sivuvaikutuksia ole. Siitä, toimivatko ne, en mene takuuseen, mutten myöskään torppaisi. Meillä keuhkoputket alkoivat joka tapauksessa kirkastua perunakääreen jälkeen. Muulla ei niin väliä.

En resumen: En cada país hay remedios caseras, como curar la gripe o al menos mejorar el estado del paciente. En Suiza para la tos y dolor en los bronquios se hierve papas y pone en un paquetito encima del pecho. En el caso de fiebre, se moja un paño cortado en tiritas en agua y vinagre y se envuelve los pies. Encima se pone medias de lana y la última capa es un paño. Sólo esperar – y tal vez ayude.

Kurzgesagt: Kartoffelwickel, Essigsocken, Zwiebelwickel, Salbei-Gurkellösung – die Grossmutter wusste was man machen muss, wenn die Grippe da ist. Mein Favorit: Kartoffelwickel. Danach kann man die Kartoffel beim Brot backen benutzen und geniessen.

Patikkaretki Leglerhüttelle osa 1

Stausee Garichti-Leglerhütte (2273 m)

Olen pitkään haaveillut patikkaretkestä, joka veisi jollekin alppimajalle. Tällä tarkoitan niitä, jotka ovat huipulla, vain jalan saavutettavissa, omassa ylhässä yksinäisyydessään. Se vaatii pientä suunnittelua ja hyvää säätä ja kaiken pitäisi natsata. Ensin lumen pitää sulaa suurelta osin pois, perheen aikataulujen osua yksiin ja kunnon olla myös kaikilla sen sorttinen, että päästään perille ja alaskin, vammoitta.

Patojärvi, jonka äärimmäiseestä päästä aloitettiin retki./Reservoir, where you get with the cableway and where we started the journey.
Hämähäkki mustikkansa kera. /A spider protecting its blueberry.

Tälle kerralle en saanut istutettua yöpymistä, sillä sää oli hyvä vain päivän. En ole niin kokenut vuoristoihminen, että lähtisin sumussa tai pilven roikkuessa rinteellä, etsimään polkuja takaisin tai liukastelemaan liukkaille kivipoluille. Joten päädyin eestaas-reissuun. Lähtöpiste oli Glarusissa, Zürichistä reilun tunnin matkan päässä.

Alusta alkaen tiedot sekä poluista että muuten olivat hiukkasen epämääräisiä. Ensinnäkään Kies-Mettmen, kuplahissin lähtöpaikka, oli navigaattorille tuntematon paikka. Siispä lähimpään kaupunkiin, Schwandeniin, missä tuli ensimmäinen huti kaupungin viidakkomeressä. Oli kaikenlaisia yliviivattuja ja oransseja kylttejä ja vasta muutaman u-käännöksen jälkeen päästiin yksikaistaiselle tielle, joka johti “Chiesin” kuplahissin luo. Sekin on hyvä muistaa, että nimistä on erilaisia kirjoitusasuja.

Yksikaistaisen tien alkuun on merkitty ajat, jolloin postibussi tulee vastaan, eikä muu liikenne mahdu reitille. Henkilöautoille on muutama ohituskohta ja toivoin, ettei ainakaan meidän tarvitsisi peruuttaa vastaantulevan takia. Tietä reunusti muutama puupölli, joista tuskin olisi turvaa, jos ratinkääntäjä erehtyisi liikkeissään.

Glarus, mistä naapurimme on kotoisin. /The valley of Glarus.
Oikealla, vuoren toisella puolen on määränpäämme, Leglerhütte./On the right side, over the mountain, is our goal, Leglerhütte.

Asemalla alppitorvensoittaja viritteli käheitä säveliään, ehkä eläkeläisryhmän iloksi, ehkä kansallispäivän takia. Nousu hissillä patojärvelle kesti vain muutaman minuutin, mutta oli suolaisen hintainen. Täällä eivät paikalliset alennuskortit kelpaa.

Rehevän luonnon ensimmäinen yllätys oli Garichtin patojärven (tunnetaan myös nimellä Mettmensee) sivulla sininen mustikkamätäs. Tytär oli jumittua lähtöviivoille, hän ei olisi millään raaskinut jättää arvomarjoja varpuihin.

Sormet sinisinä tallattiin loivasti nousevaa maastoa ylöspäin. En ilmeisesti vieläkään osaa tulkita karttoja niin, että tajuaisin, kulkeeko patikkapolku lopulta reunalla vai reunustaako sitä vakaa ja lavea maasto. Reittiä oli kiva nousta, sillä parin kengän levyiset polut rotkon vierellä puuttuivat täältä kokonaan. Siis rentoa tallaamista. Pulssi kyllä nousi, sillä korkeusmetrejä kertyi 700.

Polku kulkee alppitilan läpi./The path goes through this alpinefarm.
Tästä vasemmalle. On varmistettu, että sen huomaa myös se, joka tuijottaa vain jalkojaan./So, even if you only look your feet, you might also notice that the path goes left.

Pienet pojat olivat lapioiden kanssa polulla luomassa lehmänlantaa sivuun. Olivat tulleet läheiseltä alppitilalta mönkijällä. Polku kulki tilan läpi ja varmaankin poikien pikkuveli lakaisi tomerana laatoituksia puhtaaksi. Pöydälle oli ladottu valmiiksi pakattuja juustoja. Varmaankin perässä tulevalle ryhmälle.

Laakson laveus ja rehevyys, kosteus ja vehreys, muistutti Costa Ricaa ja sen sademetsien peittämiä vuoria. Tunsimme koko perhe olevamme kotona.

Lounaspaikka. Kauniit näkymät ja todella rauhallista./Lunchplace. Very nice view and really peaceful.
Leiri. /Our camp.
Lapista tuotua superruokaa. Tuli vasta maistettua, kun päivämäärit oli jo ylitetty./I got these from Lappland and now, that they already expired, eat one.
Niin nälkä, että haluaisin tuupata koko voileivän yhdellä kertaa suuhun. /Can´t open my mouth enough to shove the whole sandwich in. Really hungry.
Ja tämä alppikukka on….? /And this alpine flower is…?

Toista tuntia tallattuamme, noin 300 korkeusmetriä takamme, todettiin, että nälkä kolkuttelee. Pienen joen toiselta puolen löytyi hiukkasen kostea pikkuniitty, ennen kivikkoa. Siihen katettiin pöytä. Vakiintuneet eväät mukana: voileivät, porkkanoita, kurkkua, tomaatteja, kananmunat, pähkinöitä ja herkkuja. Sillä retki, jolla ei ole herkkua, on tylsä retki. Kahvikuppi eli termarin kansi, jouduttiin jakamaan, sillä varsinaiset retkikupit unohtuivat kotiin. Samoin kuin kiikarit. Hieman närästi, sillä lähimailla kovaäänistä vihellystä pitäviä murmeleita olisi ollut kiva tarkastella lähempää.

Seuraavassa osassa: kuvia ylhäältä, kuinka ylitimme lumikentät ja ehdittiinkö takaisin viimeiselle hissille…

Ja taas mentiin! /And off we go!

En resumen: capitulo 1 de nuestro caminito a la cabaña alpina Leglerhütte (2273 m sobre el nivel del már). Aquí se puede subir los 700 metros de altura sin muchas preocupaciones, si tiene buenos zapatos y no le importa sudar. Hay que llevar la camara, binoculares, mucho para tomar y alguna merienda. Uno de los mejores rutas, que hemos encontrado. En el próximo post más detalles y fotos de arriba. Y a ver cómo fue la bajada.

Kurzgesagt: Der erste Teil von der Wanderung zum Leglerhütte (2273 m ü. das Meer) im Glarus. Hier kann man ganz gemütlich hinauflaufen, wenn man gute Schuhen hat und schwitzen mag. Eine Kamera, ein Fernglas, viel zum Trinken und Proviant sollte man mittenehmen. Das ist sicher eine von den schönsten Wegen wo wir gelaufen sind. In den 2. Teil und wie es weiter gegangen ist und Fotos von oben.

Viikonloppu, jolloin ei pyöräilty Elsassin viinialueella

Heräsin juuri liian aikaisin, liian lyhyen yön jälkeen. Parin päivän tiukka kesäflunssa on päästämässä otteestaan ja kuten aina, tauti päättyy huonosti nukuttuun yöhön. Kroppa ylilevännyt ja aivot käyvät ylikierroksilla.

Mietin mitä kuvia laittaisin tähän, sillä niiden piti olla Elsassin viinialueelta. Sieltä, missä kuvittelin pyöräileväni helteessä valkoinen paita tuulessa lepattaen. Valkoinen, koska oli valkoviinin päivä, kerrottiin ohjesivustolla. Lenkki olisi ollut lyhyehkö ja matkalla linnoja, niitä viiniviljelyksiä, pittoreskeja kyliä ja tusinoittain mahdollisuuksia nauttia viileää valkoviiniä.

Kuumeisen aamupala. / You don´t have any appetite when sick? I do.

En koskaan sotke urheilua ja valkoviiniä, mutta Elsassin osalta olisin tehnyt poikkeuksen. Olisin aloitellut päivää ranskalaisilla voisarvilla, pyöräillyt hiukkasen kuvitellakseni kiemuraisilla maalaisteillä, maistanut pikkuisen alueella tuotettua rypälejuomaa ja jossain vaiheessa syönyt monen lajin aterian ranskalaisella aksentilla.

Suunnittelimme lähtöä iltasella, yöpymistä jossain niistä pienistä kylistä. Tapahtumaan osallistui viime vuonna 40 000 pyöräilijää, joten kyliäpahasten muutaman huoneen hotellit ja peräkamarit saattoivat olla tupposen turvoksissa meistä vierailijoista. Joten ehkä sittenkin olisi pitänyt lähteä aamulla varhain, silloin kun ruuhkat eivät olisi vielä täyttäneet Baselin rajanylityspaikkaa.

Kettujen jälkikasvua pihalla. / New generation of foxes in our garden.

Lopulta kuitenkin istuskelin kuumeisen yön jälkeen kurkkukivusta irvistellen aamiaispöydässä kotona. Helteiden ansiosta sentään pihalla. Ei tämäkään niin paha ole, ajattelin, kääriytyneenä villuriin ja jalat visusti villasukissa. Elsass jäi taas haaveeksi, kuten monena menneenä vuotena. Mutta kerran sinnekin vielä mennään.

Valkoviinin sijaan maistelin hanavettä ja heitin suuhun aina väliin palan inkivääriä. Rouskuttelin sen vauhdilla ja nielaisin. Siitä jää sisäinen kuumotus, jonka parantavaan voimaan uskon enemmän kuin mihinkään muuhun flunssalääkkeeseen.

Päiviltä ei ole raportoitavana nerokkaita ideoita, joita olisin luonut sairasvuoteella tai muuta henkevää, kenties syvälle luotaavaa tai ehkä vain suunnitelmia kesälle. Ei, ei niin mitään. Viikonloppu on päässä vain yhtenä sumuna, jonka yllä roikkui helle, se mistä en saanut otetta. Makasinhan paksun peiton alla ne samaiset villasukat jalassa.

Ruusun nuput aukeavat helteessä kuin popcornit./ The rosebuds open in the heat like popcorn.

Kuumeiseen tajuntaani tunkeutui siis vähän, mutta pihalla pyörivä ketunpentu sai huomioni. Meillä on pelkoon ja arkuuteen pohjautuva suhde, joka lienee molemminpuolinen. Kettu tietää, ettei se ole toivottu, mutta käy silti väijymässä pöydältä pudonneita muruja. Me taas ihastelemme pienokaista ja toivomme, ettei sillä ole kapia ja ettei se levittäisi myyräekinokkia vieressä kasvaviin punaviinimarjoihin.

Kuumeiselle aamupalalle avautui myös ensimmäinen kämmenen kokoinen, hunajaiselta tuoksuva ruusu. Työnsin nenäni melko lähelle sisäänhengittääkseni kesäistä aromaterapiaa, mutta tällä kertaa jättäen kuitenkin pienen välimatkan. Edellisellä tuoksuttelulla olin vetää sieraimeeni metallinvihreän kukkakuoriaisen.

Tänään hyvästelen sairasvuoteen ja kuorin villasukat jalasta. On aika alkaa miettiä uusia retkiä, kesäjuttuja, henkeviä tuotoksia ja tutustua helteeseen.

Tämä oli se kuoriainen, jonka olin vetää sieraimeen. / I almost inhaled this guy.

En resumen: En vez de andar en bici, estaba en la cama con una gripe de verano. Así que no hay fotos del area de vino en Alsacia, si no que de nuestro jardín.

Kurzgesagt: Anstatt mit dem Velo in Alsass zu fahren, war ich im Bett mit Sommergrippe. Deswegen gibt es Fotos nur vom Garten.

Kahden viikon kokeilu ilman tietokonetta

Myönnän heti aluksi, ettei koe ollut vapaaehtoinen. Läppärin näyttö oli oireillut jo pitkän aikaa. Ensin ilmeistyi muutamaksi sekunniksi pari viirua, joskus raitaviidakko, lopulta pelottavan pitkäksi ajaksi vain valkoinen ruutu. Siinä vaiheessa näin silmieni edessä kaiken kirjoittamani ja tallettamani, jota en enää koskaan voisi lukea uudelleen. Ja lähetin koneen verstaalle.

Herkku ja kahvi -komboja tuli nautittua läppäripaussilla useita./ Life without a laptop sucks, no doubt about that. But coffee with a treat helps to get bloodpreassure back down.

Lupailivat, että laite tulee takaisin kotiin kahdesta viiteen päivässä. Ei hätää, ajattelin. Sompailen sen mitä tarvitsee paperin ja kynän avulla ja puhelimella nettiasiat. Ja onhan laatikossa hätätilanteeseen viruksen runtelema läppäri, jolla voi ahdistuksen iskiessä katsoa jotain ohjelmaa.

Siis työasiat eivät selvästikään huolestuttaneet niin kuin riippuvaisuus viihteestä. Oivallus johti toiseen: tämä olisi hyvä hetki läppäridetoxille. Sopivasti myös pääsiäisen alla. Kaikki kieltäytyminenhän on näinä viikkoina pelkkää plussaa. Toiset jättävät herkut, jotkut lihan, minä tietokoneen.

Kuuma kaakao mantelimaidolla ja taatelikaakaopallo. Nekin maistuvat/ Hot chocolate with a treat. That helps, too.

Selvisi, etten olekaan niin riippuvainen kuin luulin. Läjä lehtiä vajui. Luin ensin Pekka Hiltusen Vilpittömästi sinun (424 sivua) loppuun ja sitten iskin kirpparilta 1,5 frangilla ostamaani 395 sivuisen Milena Moserin Montagsmenschen-kirjaan, joka vastaisi sarjamaratonia endorfiiniarvoltaan.

Puhelin on olkapäille rankempi kuin tietokone. Sekin tuli selväksi. Viikon päästä, kun koneen varaosat olivat vielä jossain tehtaalla, olin jo aivan jumissa. Tunsin myös olevani epäsosiaalinen. Nettiepäsosiaalinen. En vastannut kommentteihin, en viesteihin. Kävin katsomassa sähköpostini, mutta en jaksannut alkaa puhelimella tai miehen koneella juurikaan vastailla. Sen sijaan kävin monesti kahveilla perheen ja kavereiden kanssa.

Espresso ja tumma karamellisuklaa. Mahtava yhdistelmä./Espresso with dark chocolate with caramel. Great combination.

Oli myös aikaa pohtia asioita, joiden en tiennyt edes päätäni vaivaavan. Kuten että miksi Karjalan murteessa sanotaan “potslojollaan”, kun minä olen koko elämäni sanonut “potsojollaan”, siis pitkällään. Heittäydyn punkalle potsojolleen, sanon minä, yhä, enkä suostu muuttamaan siitä yhtäkään kirjainta.

Siinä vaiheessa, kun tajusin että joudun äänestämään kahden maan vaaleissa ja tehdä pohjatyötä ilman läppäriä aloin jo tuskastua. Suomen vaalit ovat vielä tulossa ja vaalikoneita on helppo käyttää myös puhelimella, mutta Sveitsi! Vaalikuori oli täynnä paperisilppua, nimiä joita en tunne, aukkoja joihin olisi pitänyt täyttää ehdokkaista tietoja, joita ei tietenkään löytynyt käsillä olevasta nivaskasta. Zürichin vaalit vaativat jo varsinaista omistautumista. Ajattelin niitä, joilla ei ole nettiä. Mistä he repivät nämä tiedot? Katsovat kai tikkana uutisia televisiosta ja lukevat lehtiä. Ja äänestävät niitä samoja kuin aina.

Capuccino ja herkku, terveellisemmästä päästä. / Capuccino with a treat. A healthy one, with dates and cacao.

Puolentoista viikon kohdalla alkoi kärsivällisyys pettää. Enää en kaivannut viihdettä, vaan töitä ja hoidettavia hommia alkoi kerääntyä. Kaikenlaisten asioiden selvittäminen alkoi käydä hermoille. Siinä vaiheessa aloimme jakaa kodin toisen läppärin käyttöaikaa. Päätin, että jos konetta ei pian kuuulu, haen sen takaisin ja käytän viiruinen kaikkineen varaosia odotellessa.

Kone oli viety remonttiin maanantaina. Melkein kaksi viikkoa siitä, perjantaina, sain lopulta viestin, että nyt olisi homma hoidettu. Kun musta lituska vihdoin oli pöydälläni, olin onnellinen. Ja lähdin ulos aurinkoon.

En resumen: A la pantalla de mi computadora se le vinieron rayas raras y de pronto estaba totalmente blanco, como yo también, de susto. La compu tenía que ir al taller. En las dos semanas me di cuenta que estoy demasiado dependiente de la tecnología y ya era hora de un detox. Pero resulta que conseguir información y hacer deberes sólo con el teléfono es pesado. Leí mientras tanto un montón de periódicos, 2 libros y fui a un montón de cafecitos con amigos y familia. Ahora la compu ha devuelto en mi escritorio. Y yo me siento como después de las vacaciones. Con energía y refrescada.

Kurzgesagt: Der Bildschirm hatte seit langem, aber ab un zu, komische Linien. Dann plötzlich war er ganz weiss und ich auch, vom Panik. Der Laptop musste zur Werkstatt. Also, zwei sehr lange Wochen ohne Komputer. Schon am ersten Tag bemerkte ich, dass es Zeit war für ein Technologie-Detox. So abhängig war ich vom Laptop. Aber es war auch überraschend schwierig Information zu kriegen, nur mit dem Smartphone. Anstrengend für den Schultern und der kleine Bildschirm hat genervt. In diesen Wochen habe ich viele Zeitungsartikel und zwei Bücher gelesen und war mehrere Mals mit den Freunden und Familie zum Kaffeetrinken. Jetzt ist der Laptop zurück auf meinem Schreibtisch. Und ich fühle wie nach den Ferien: mit Energie und erfrischt.

Hyppelen silläkin uhalla, että nenä nokkasisi neulaseen

Kun läppäri on remontissa, jää aikaa juttuihin, jotka naputtavat jossain aivokuoren takaosassa, mutta harvemmin toteutuvat. Lauantaina napsahti päälle hetki lähteä kylän kukkulan metsään kuntoradalle.

Leskenlehtiä! / Springflowers, Colsfoot?

Alkupisteeseen pääsy vaatii parinkymmenen minuutin ylämäkikävelyn ja heti selviää, että kevät on tullut täkäläiseen tyyliin täysillä. On pakko kuoriutua takista, toisesta pitkähihaisesta ja ottaa kaikista kevään merkeistä ne sata kuvaa. Sveitsiläiset katselevat kummissaan, kun suomalainen kuvaa leskenlehtiä. Mutta ne on tärkeitä! Onhan?

Ensimmäinen venytys. Ja piti tuntua missä? / Yeah, well, easy but can´t feel anything.

Näitä kuntoratoja, Vita Parcours, on pitkin Sveitsiä 500. Alkuun voimisteluseuran miehet treenasivat metsässä käyttäen puita ja maassa lojuvia puunrunkoja jumppalaitteinaan. Ongelmaksi koitui sveitsiläinen siisteys ja järjestyksenpito. Paikat katosivat sitä mukaa, kun nopsat metsätyöntekijät kiiruhtivat raivaamaan luonnon epäjärjestystä. Puoli vuosisataa sitten rakennettiin lopulta pulttien ja muttereiden avulla ensimmäinen pysyvä rata.

Hirveellä vauhdilla hypin / Fast like a wind.

Alkuverryttelyn jälkeen, taulu numero 1 kohdalla on ohjeet venyttelyyn. Ei tunnu juuri missään. Kävelemme kohti seuraavaa. Koko reitti on nelisen kilometriä ja korkeusmetrejä on yleensä noin 120. Topografia on sopiva treeniin, mäkeä löytyy joka suuntaan.

Tähän hop! / Step on

15 treenipisteellä on useita liikkeitä. Päätin, että koska tänään ollaan nauttimassa keväästä, teen, jos huvittaa. Edellisen päivän salikäynti saattaa painaa lihaksissa. Ainut, jonka lopulta jätämme vain nopealle käväisylle, on varjoisan metsän aurinkoinen piste leuanvetotankoineen. Nuori mies istuu penkillä yläkroppa ja treenatut rintalihakset paljaana ja tutkii puhelintaan. Taulussa kehotetaan roikkumaan ensin hetki. Teen sen. Sitten hops matkaan. En rupea esittämään leuanvetoyrityksiäni nuorukaiselle.

Jotenkin tämä näyttää siltä kuin leikkisin jonkun avaruussarjan kohtausta./Somehow this seems like I´d be playing a scene of some tv-series in space.
Tää sujuu. Ohjeista ei selviä kummin päivän käsien pitäisi olla. / Seems to be going well. Can´t though figur, should my hands be this way or the other way around.

Sveitsiläisethän ovat tunnetusti reippaita ja virkeäkatseisia, syövät juustoa ja omenoita ja patikoivat vuoria ristiin rastiin, niin ainakin halutaan ajatella. Tämän metsän kirkassilmät kulkevat laahustaen koiran ja tupakan kanssa. Lenkkeilijöitäkin on kyllä paljon. Treenipisteillä ei ole tungosta.

Ohjetaulussa käskettiin makaamaan selällään. Unohdin jalkojen nostelun, sen sijaan keskityin katselemaan taivaalle. / In the instructions you are supposed to lay on your back. I just forgot to move my legs and concentrated instead on the sky.
Täs mie sit kumartelen. Aldo oli lentää kuperkeikan. / Bowing. Aldo almost did a forward roll.

Yhdellä kierroksella saa tuntumaa koko kehoon, on kannolle nousua, hyppyjä runkojen yli, leukoja ja vatsaliikkeitä. Kaikenlaiset hyppelyt ovat hauskoja. Tiedostan, että parantaakseni elämänlaatuani, tarvitsee vain hyppiä lisää ja – avot – tyytyväisyys kasvaa. Aldokin toteaa, että hän mahdollisesti jäi heti ensimmäisellä kertaa kuntoratalenkkeihin koukkuun.

Sveitsissä slalom kuuluu luonnollisesti asiaan. / In Switzerland you always do slalom, winter or summer.

Viimeisellä treenipisteellä on tietenkin slalomia. Ensin ihan normaalityyliin, sitten jokaisen palkin ympärikierto juosten. Vauhti hidastuu, metsä pyörii silmissä. Huimaa. Venyttelytaululla luen viestin Love=Oxygen. Että happi on rakkautta. Tauluntekijä on varmaan juoksennellut slalom-rataa ympäri useamman kerran ja päässyt toiseen todellisuuteen, kuntoradalta joogatyyppiseen filosofiaan.

Niiku et mitä? / Excuse me?

Tämän hämmentävän viestin jälkeen on hyvä laskeutua metsästä alemmille seuduille ja luoda katse kohti vuoria ja realiteetteja. Aurinko on juuri laskemaisillaan ja kuvakulma selvästikin edullinen Alpeille. Haaleahkosta kevätvärityksestä löytyy yhtäkkiä sävyjä. Vita parcourien jälkeen maailmakin näyttää kauniimmalta.

Summa summarum: Kuntorata on väsyttävän sijaan innostava; aika meni lentäen. Pääasiassa helppoa, mutta – tämä on pakko sanoa mukaillen Timo Parvelan Ella-kirjojen Paten diskurssia- saattaisi sattua, jos hypätessä hoipparoisi, puu näpsähtäisi nopukkaan, hompsahtaisin halkoon, nenä nokkasisi neulaseen tai pomauttaisi poikkipuuhun.

Kyl tätä kelpasi ilta-auringossa ihailla. / Yes. Indeed. Very nice.

En resumen: Fuimos a probar una ruta con ejercisios en el bosque. Nos dímos cuenta, es en total muy facil mejorar la calidad de vida. Sólo brincar y ya todo parece más bonito.

Kurzgesagt: Vita parcours sind super! Wir haben erfahren, dass was uns in unserem Erwachsenenleben fehlt ist springen. Nur einige Sprünge und alles wirkt besser!

Hellyyttä ja heleyttä pohjoisen luonnosta

Yhteistyössä Sisucas Boutique

Kävin lukioaikaisella kosmetologillani parin vuosikymmenen jälkeen. Hän suhtautui asiakkaaseensa, kuten asiakkaaseen suhtaudutaan. Ammattikuntaan kuuluvalla ystävällisyydellä ja hellällä otteella. Paitsi sitten kun käytiin asiaan eli ihon varsinaiseen puhdistukseen. Kosmetologi oli vanhan koulukunnan kannattaja. Mitä kivuliaampi ote, sitä parempi tulos. Lopuksi hän laittoi sanojensa mukaan kevyen meikin ja lähdin asioille. Tavaratalon vessassa vilkaisin peiliin ja kiljaisin. Takaisin katsoi Halloween-hahmo.

Iho oli taatusti sentin verran turvoksissa, kirkkaan punainen ja silmämeikki, no jaa, ei omaa tyyliäni. Hoidon jossain vaiheessa, siinä kun iho alkoi muuttaa väriä ja koostumusta, kosmetologi totesi, että nyt hän muistaakin minut. Ei ollut kuulemma koskaan uransa varrella tavannut ketään yhtä herkkäihoista.

Turvotus laski ennen pitkää, mutta muutoin iho on vuosien jälkeen ihan yhtä herkkä kuin ennenkin. Joten, uusien tuotteiden testaajana en ole mikään aivan helppo tapaus. Olen hylännyt kaikki mullistavat uutuudet, joissa on tehoaineita ja tyytynyt hajuttomiin, mauttomiin, perustuotteisiin, peruspakkauksissa.

“Hei, sähän olet se Liisa!” totesi myyntipöydän takaa Maarit, Zürichin joulutorilla pari vuotta sitten. Tällä kertaa tunnisteena ei toiminut iho, vaan nimeni. Maarit oli saanut tuoreena Sveitsiin muuttaneena lainaksi kirjani Hausfrau – Kotona Sveitsissä ja olimme kirjoitelleet messingerissä.

Maarit oli tuonut torille suomalaista sertifioitua luonnonkosmetiikkaa Choicelta. Hän kertoi tehneensä töitä sen kanssa yli seitsemän vuotta ja vakuuttuneensa laadukkuudesta. Tuoksuttelin voiteita hiukkasen skeptisenä. Tuotteet sopivat erittäin herkkäihoisillekin ja Suomessa yksi suurin jälleenmyyjäryhmä on apteekit. Ehkä tämä oli se, joka sai uskaltautumaan ihmiskokeeseen. Vaikka kyseessä siis oli silmänympärysvoide, jotka kaikkein useimmin olivat aiheuttaneet itselleni allergisia oireita. Tai sitten vain Maaritin ihanan raikas olemus, iloinen hehkeys, jonka luonnollisesti uskoin tarttuvan itseeni voiteen mukana.

sisucas 4 choice pullot

Rutistettua silkkipaperia muistuttava silmänympärysihoni tykkäsi kiinteyttävästä voiteesta. Ja minä siitä, että sitä voi laittaa päivän mittaan pikkuisen lisää ja se imeytyi samantien jättämättä rasvaista jälkeä. Herkkäihoisena en ole enää jaksanut kiinnittää käyttämieni tuotteiden tylsyyteen kovinkaan paljon huomiota, mutta onhan se pientä luksusta, että hyllyllä on kaunis pakkaus valkoisen perustuubin sijaan.

Joulutorin jälkimaininkeina Maarit Dessibourg ja hänen sveitsiläinen miehensä perustivat nettikauppa Sisuccaan. Boutiquen tarina alkoi kuitenkin oikeastaan pohjoisessa, eikä suinkaan Sveitsissä, mistä käsin sitä nyt pyöritetään. Maarit ja Guillaume nimittäin tapasivat Lapissa. Luonto, kauneus ja hyvinvointi ovat yhteisen yrityksen kulmakiviä. Itsestä voi huolehtia ja samalla tehdä kestävämpiä, luontoa vähemmän kuormittavia valintoja ja näitä Sisucas myös haluaa tukea.

sisucas 3 maarit

Maarit Dessibourg

 

Nettikaupassa on pieniä brändejä ja kosmetiikkan lisäksi luomuteetä, lisäravinteita, pestävä meikinpuhdistushanska ja korujen puhdistustuote. Sain Maaritilta  kokeiltavakseni Choicen tuotteita. Sen jo tiesinkin, ettei niissä ole keholle haitallisia kemikaaleja tai synteettisiä hajusteita. Ne ovat myös vegaanisia, eikä niitä ole testattu eläinkokein. Choice on muuten ottanut myös askeleen muovittomaan suuntaan: merkiltä löytyy ensimmäinen täysin biohajoava voidepakkaus, jossa ei ole lainkaan mikromuoveja.

sisucas 5 roikkuva kassi

Päädyin hurjastelemaan ja testaamaan 24 h kasvovoidetta Sensitive-voiteen sijaan. Epäröin tuoksua, mutta sen viehkeä mangon vivahde vie minut täysin Costa Ricaan anoppilaan, mangopuun alle ruohikolle. Kermainen voide tuntuu kasvoja hyväilevältä ja se imeytyy hyvin. Mangovoide onkin ensimmäinen, johon monille tuoksuille herkistynyt nenäni tai ihoni eivät reagoi negatiivisesti. Ei turvonneita, vuotavia silmiä, ei kirkkaan punaisia poskia. Voiteen levittäminen aamuisin on ihon hellimistä parhaimmillaan. Zürichin veden suuri kalkkipitoisuus kuitenkin kuivattaa pintaa ja yöksi ihoni kaipaa vielä lisäkosteutusta.

Voiteen alle laitoin Maaritin ohjeiden mukaan Choicen seerumia, joka suojaa, hoitaa ja vahvistaa ihoa. Seerumi tuntuu virkistävältä ja sitä voi käyttää myös ohuella silmänympärysiholla. Se auttaa syysryppyjen ilmaantuessa, kun sisäilma on kuivaakin kuivempaa patterien hohkatessa.

 

sisucas 9 pakkaukset pihalla p

Hieman jännittyneenä testasin myös Choice Duo kuorivaa naamiota. Kaikki, missä on ollut termi “kuoriva” on ollut pannassa teini-iästä lähtien. Se on tarkoittanut turvotusta ja lähinnä vahinkoa iholle. Tässä ei ole kuitenkaan mitään kuorivia rakeita, vaan hedelmähappoja. Kosteuttajana toimii mustikka. Naamiota laitetaan muutama pisara kerran pari viikossa. Ja sen tulisi vaikutusajan jälkeen heleyttää, poistaa kuollutta ihosolukkoa ja heleyttää. – Ja kuinka kävi? Iho tuntui pehmeältä ja kosteutetulta. Rauhoittuneelta.

sisucas 7 teet 2

Syksyisin olo tuppaa varsinkin iltapäivisin kallistumaan nuutuneeseen suuntaan. Kuumat juomat ovat minulle kuin pieniä lämmittäviä ja ilahduttavia keitaita. Vuosikalenterin viimeisten sivujen paikkeilla itsestäni kuoriutuukin teen suurkuluttaja. Pöydällä tietokoneen vieressä on aina kuppi kuumaa. Vanhassa talossa lämmityksen sielunelämä on jopa sitä usein rassaavalle mekaanikolle selvästikin salaisuus. Tuplavillapaidan lisäksi jäätyneet jäseneni kaipaavat tukea, jota löydän teestä. Kofeiinittomat vaihtoehdot ovat tarpeen, jotta sormet pysyisivät vapisematta näppäimistöllä, mutta harmauden taittamiseksi, tarvitsen vielä lisäboostia mustalta teeltä.

sisucas teelajit vaaka

Afloat With Folkboat, Barefoot Biking ja Polar Night Cap

 

Sisuccaan valikoimissa on Nord-T:n luomuteetä, kaikki lisäaineettomia luonnontuotteita. Maistelin kolmea sorttia: Barefoot Biking, Afloat With Folkboat ja Polar Night Cap  ja ulkosuomalaisena täytyy sanoa, että olen myyty aina, kun raaka-aineista löytyy kotimaisia aineksia, metsien hedelmiä. Suosikikseni nousi näistä Barefoot Biking, jossa on mustaa teetä, metsämustikoita, vadelman lehtiä ja kuusen kerkkää. Iltajuomaksi valitsisin ehkä kuitenkin Rooibos-pohjaisen, tyrneillä ja koivun lehdillä maustetun Polar Night Capin. Ja iltapäivän lämmikkeeksi taas mansikan, koivunlehtien ja nokkosen lisäksi yllättäin lakritsanjuurella maustetun Afloat With Folkboat.

PS. Sisucas tarjoaa blogin lukijoille 15% alennuksen kaikista tuotteista koodilla “sisucas 15”.

Sisucasta voit myös seurailla Facebookissa ja Instagramissa #sisucasboutique.

sisucas 11 tee ja sortit 2 edestä

En resumen: Les interesan productos finlandeses? Vean la página de Sisucas un boutique web nueva. Ofrecen márcas pequeñas, con quienes los dueños Maarit und Guillaume, comparten los valores importantes: bienestar y belleza. Que cuidemos a nosótros y también a la naturaleza.

Kurzgesagt: Hättest du interesse an finnischen Produkten? Auf der Website von Sisucas, eine Boutique von Maarit und Guillaume, findest du kleine Marken, mit denen sie die wichtigen Werte, das Wohlbefinden und die Schönheit teilen. Wir sollten uns und die Natur pflegen.

Keittiössä tapahtuu: luomuhuulirasvaa ripauksella poron tuoksua ja mökkinaisten hikeä

huulirasva 2 öljyt

Öljymäisiä aineksia projektiin.

 

Lapin kuumuudessa ehdimme puuhastella kaikennäköistä, kuten luonnonkosmetiikkaa. Huuliin levitettävät tuotteet päätyvät osittain suuhun ja sitä myöten elimistöön, joten luomuaineksista tehty huulirasva kuulosti mainiolta.

Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, etten itse tehnyt projektissa muuta kuin ihmettelin ja kuvasin. Virallisena dokumentoijana yritin syöksyä kameran kanssa useamman kokin väliin, sivuun, tavoittaa kuvakulmaa yläpuolelta, polttamatta itseäni ja aiheuttamatta vaaratilanteita.

huulirasva 7 putkilot

Putkilot, jotka olisi täytettävä.

Täällä sitä sulateltiin hämäräperäisiä aineita, keiteltiin ja hämmennettiin, keskellä kangasmetsää ja jänkän vieressä. Puuttuivat vain luonnon yrtit ja Lapinnoita-myytti olisi herännyt tuvassa henkiin.

Keittiön ilme oli kädenkäänteessä muuttunut laboratoriomaiseksi. Valmiissa tuotepaketissa oli kaikki aineet ja teko-ohjeet. Karite- ja kaakaovoi näyttivät muruiselta pastalta, mehiläisvaha kellertäviltä linsseiltä.

huulirasva 3 välineet

Laitetaanko tähän poron sydän? Metsästäjän kynsi? Kenties jäkälän DNA:ta?

 

Jos kuvaa vesihauteessa sulavaa mehiläisvahaa tai mitä tahansa höyryävää, kannattaa ottaa huomioon, että vesihöyry a)polttaa b)sumentaa linssin. Aika monta kertaa jouduin vetäytymään takaisin, kuivaamaan linssin ja aloittamaan alusta lähestymisen kohti kuvauskohdetta.

huulirasva 5 höyrytys 2

Kokki hämmentää vauhdilla, jotteivät vahalinssit paakkuuntuisi.

 

Saman huomasi pääkokki, joka sukkelasti etsi itselleen lämpöä torjuvan hanskan kokeiltuaan hommaa ensin paljain käsin ja todettuaan, ettei pannulapusta ole mihinkään. Projekti ei ollut pitkäkestoinen, eikä periaatteessa vaikea, siitä vain sulattaa ainekset, sekoittaa aromaattista öljyä mauksi ja tuoksuksi ja valmista tuli. Ongelmaksi kuitenkin koitui se, että rasva on nestemäisenä todella kuumaa, kylmetessään eli kaadettaessa jähmettyy nopeasti ja siksi hommaan tarvitaan useampi käsipari sekä ripeää toimintaa.

huulirasva 6 öljyä sekaan kaksi kokkia

Hämmentää, hämmentää ja joukkoon eteerisiä öljyjä.

 

huulirasva 8 putkitus

Mustakäsi, tavallinen käsi ja varakäsi, kaikki tarvittiin putkitusvaiheessa.

 

Rasvat saatiin kuitenkin putkiloihin ja putkilot jäähtymään ilman kaatumisia ja katastrofeja. Makuna oli kesähelteeseen sopivasti valittu mansikka. Epäilin, että joku saattaisi erehtyä puraisemaan pötköstä palan, koska luonnonkosmetiikkaahan pitäisi voida syödä. Tämä huulirasva tuskin kuitenkaan päätyy karkinkorvikkeeksi, maku oli sen verran kitkerä. Mutta rasva tuntuu hyvältä huulilla, ei sisällä lisäaineita ja tuoksuu herkulliselta.

huulirasva 10 valmiit putelit

Siinä ne nyt sitten on ja odottavat jäähtymistä.

En tiedä kuinka monta huulirasvaa yleensä tavallinen ihminen vuodessa kulutettaa, mutta vaikka olisi hyvinkin rohtuneet huulet, tämä paketillinen on liikaa. Yhdestä annoksesta riittää siis kavereillekin ja voihan niitä jakaa vaikka pikkujoululahjoina. Sillä talvi ja kuivien huulien aika tulee – ennen pitkää.

huulirasva 12 rasvametsä 2

Saanko esitellä: luomuhuulihoide Ivalon metsistä, ripauksella poron tuoksua ja mökkinaisten hikeä.

En resumen: En Laponia hicimos cremas orgánicos de labios. Salió bien: nadie se quemó y en el final la mayoría de los ingredientes estában adentro de los tubitos. Además tenémos ahora crema de labios para todo el año.

Kurzgesagt: Wir haben organische Lippenpflege in Lappland gemacht. Es ist super gegangen: niemand hat sich verbrannt und die meisten Zutaten waren zum Schluss drin in den Röhrchen. Dazu haben wir jetzt Lippencreme für das ganze Jahr.

 

Tapahtumatasaus

Jäin junasta pääseman maanalaiselle laiturille, samalle kuten aina. Kaikki tarvikkeet mukana, kirja, vihko, opetussuunnitelma. Lähdin oikealle, kävelin tovin, ehkä sittenkin väärä suunta, käännyin takaisin, harpoin junan viertä. Siis mistä juna oli tullut? Mihin suuntaan se oli menossa? Mihin minun piti mennä? Vieressä olevat portaat kutsuivat, kylttejä en sumuisessa päässäni edes tajunnut katsoa. Ylhäällä totesin olevani väärässä päässä asemaa. Sekin korjautuisi, kun vain kävelisi. Ja minähän kävelin, sumuineni, kaikkineni.

paasiainen koppa p (2)

Meille laskeutui yläkerrasta pääsiäiskori.

paasiainen munakori p

Tämäkin on pääsiäiskori.

Kävin pitämässä suomentunnin ja jälkeenpäin heräsin epäilemään, ettei lohkeavaa yskääni ja niistämistäni sittenkään tervehditty ilahtuneesti velvollisuudentuntoani ylistäen. Ajattelin Edith Södergrania ja muita runoilijoita sekä edesmennyttä naapuriani, jotka viettivät pitkiä aikoja keuhkoparantolassa. Ehkä minutkin pitäisi kärrätä alpille makailemaan viltin alle aurinkoon.

paasiainen tulen aaressa p

Lämmittelyä

paasiainen brunssi p

Pääsiäisen brunssia

Tallustin ratikkapysäkille penkille. Kylmänväreet tulivat tasaiseen tahtiin. Aivan viereen istahti pariskunta matkalaukkuineen, lentokentän tagien kera. “Tässä me nyt istutaan kuin vanha pariskunta,” mies tokaisi suomeksi. Väreet pitivät minua otteessaan, enkä jaksanut sanoa mitään. Ajatella kyllä. Hyvin maailmankansalaisilta näyttivät. Eivät vanhoilta, eivät nuorilta, vaan ihmisiltä, joilla on suunta.

paasiainen muna p

Mutta siellähän on muna.

Kotona kääriydyin huopaan ja annoin periksi kuumeelle. Pääsiäisestä tämä lähti. Perinteinen pihabrunssi sai sadetta ja kylmää, mutta onhan talossa pihalla takka, joka hohkaa kuumaa. Sain pöytään sen minkä halusin, sitruunakakun, yrttifocaccian, marinoituja katkarapuja ja keitettyjä kananmunia. Istuin kääriytyneenä paksuun talvitakkiin ja pitkät kalsarit jalkojen lämmikkeenä. Luonto nauroi ja lykkäsi kaksi päivää myöhemmin parikymmentä astetta lämmintä. Tautinen kehoni otti mallia ja nosti lämpötilat sekin.

Tänään tasailen oloa. Syön sitä sitruunakakkua, vaikken maista mitään ja katselen ikkunasta kevättä.

paasiainen eiertutchi p

Ennenkuin kananmuna syödään, sillä isketään vieruskaverin kananmunaa. Kun molemmat päät on murskana, on aika kuoria sisus esille.

En resumen: En el fin de semana tuvimos un buen brunch de pascua en el jardín en el frío – y hoy que ya por fín llegó la primavera, estoy en la cama con una gripe.

Kurzgesagt: Osterbrunch in der Kälte und Grippe mit schönem Wetter. Wunderbar.

 

Sunnuntailounas: matoburgeri

Olihan niitä pakko kokeilla, siis hyönteistuotteita. Toinen supermarkettiketju mainostaa olevansa edelläkävijä, tosin Street food -festivaalilla tarjoiltiin heinäsirkkaburgereita jo viime vuonna. Juoksin monta markettia läpi, ne isoimmat, kunnes selvisi, että vaihtoehtoproteiinituotteet löytyvät ainoastaan yhdestä Zürichin liikkeestä.

Perheen “jee” oli ironisen lakoninen, kun kerroin sunnuntailounaan pitävän sisälläään “Insect Balls”, “Insect Burger” ja maistaisiksi tarjoilisin vielä palasen “Insect Bar”-patukasta. He lupautuivat kokeilemaan, mutta eivät kuulemma ole valmiita kokonaiseen lounaaseen. Siispä tyydyin yhteismaisteluun.

hyönteisproteiini 1 p

Siinä ne on. Matoja ja heinäsirkkoja.

Pannulla tuotteet näyttivät tavallisilta eineksiltä. Pihvi tuoksui vaatimattomasti mausteille, hyönteispulliksi mainostetut falafelilta. En kasannut pihvistä burgeria, vaan läjäytin suoraan lautaselle tutkittavaksi. Halusimme nähdä sen halkaistuna, pilkistävätkö sisältä hyönteisproteiinin ainekset eli jauhomadot.

Burgerissa on 31 prosenttia EU:sta tai Sveitsistä peräisin olevia jauhomatoja. Tytär löysi mielestään valkoisen kokonaisen jutun, joka vaikutti madolta, mutta mitä luultavimmin se oli kuitenkin riisiä, joka tuo pihville rakennetta. Lisänä on porkkanaa, selleriä ja purjoa. Entä sitten maku? Meistä kaikista se menisi ihan mistä tahansa einespihvistä, mutta on piirun verran maustetumpi, myös chilillä. Tytär ei silti vieläkään ole valmis matoruokaan ja mies ei tykkää periaatteessa mistään burgerista ja se ei liity siis raaka-aineeseen mitenkään. Hän sorsii tasapuolisesti jauhelihaa, kaikkea jyväistä mistä voi tehdä burgerin ja nyt myös matoburgeria.

insectprotein 2 p

Ei näy matoja. Maistuisko sullekin?

Hyönteispullat olivat taas niin falafelin makuisia, että silmät kiinni tuskin olisin voinut sanoa syöväni jauhomadoilla proteiinipitoisuutta lisättyä tuotetta. Näissä on riisin sijaan kikherneitä ja jauhomatojen osuus 24 prosenttia. Minusta ihan syötäviä, muut olivat samaa mieltä, mutta painottivat sanaa “eines”.

Hinta sen sijaan pistää miettimään. Kaksi burgeria maksoi melkein 9 frangia eli vajaa kahdeksan euroa. 10 hyönteispullaa saman verran, molemmat tuotteet yhteensä 170 g. Zürichissä samalla hintaa saisi n. 300 grammaa kanaa.

Mutta miten kävi hyönteispatukan? Se on siis heinäsirkkaproteiinilla höystetty. Ja yhä vielä kaapissa koskemattomana. Itse olen valmiimpi syömään heinäsirkkatuotteita kuin jauhomatoja, tiedättehän, rapsakkuus vs. matomaisuus. Odotin mielenkiinnolla suutuntumaa sekä makua.  Sveitsissä hyönteistuotteet jauhetaan, joten heinäsirkan jalkoja tuskin patukasta pistäisi esiin. Kuvittelisin voivani laittaa hyönteispatukan kassiin siltä varalta, että heikotus iskee.

Iltapäivällä aloin kuitenkin voida pahoin, enkä koskaan päässyt hyönteispatukkaan asti. Kuvotus vain yltyi, nojasin pöytään, enkä voinut edes liikuttaa silmiäni ilman yökötystä. Suussa maistui burgerin maustesekoitus ja kaipasin uutta suuta tai ainakin tosi vahvaa minttuhammastahnaa. Sen sijaan heitin palloksi turvonneeseen vatsaani jauhomatojen sekaan maitohappobakteereja, vetäydyn puoli-istuvaan asentoon ja palelin kuin horkassa.

insect protein 4 p

Se kaiken paha ja alku kimmeltää salaatissa. Edustan matopallot ovat viattomia.

Viisi tuntia myöhemmin maitohappobakteerit voittivat taistelun, vältin pää pöntössä -asennon ja kävin pitkälleen. Kukaan muu ei saanut vatsavaivoja, joten jauhomatoja on turha syyttää. Hyönteistuotteet saattavat aiheuttaa allergisen reaktion niille, jotka ovat allergisia äyriäisille, mutta myös pölypunkeille. Silti tämä oli kyllä ihan perinteinen ruokamyrkytyksen alku. Vahva epäilys kohdistuu salaattiin kaatamani yrteillä maustetun öljyn jämiin. Ehkä yrttien pintaan oli alkanut kehittyä jo uusi kasvusto.

Olen pahoillani hyönteistuotteiden puolesta, mutta valitettavasti assosiaatio huonon olon ja jauhomatojen välillä on dominoiva. Kuvotus palaa jo tätä kirjoittaessakin (onneksi keittiössä on tuoreita pähkinä-suklaapipareita, kiitos tytär!) Ihan heti tuskin kykenen testaamaan hyönteispatukkaa tai syömään loppuja hyönteispullia tai -burgeria. Ne tarjoilen halukkaille vapaaehtoisille. Anyone?

En resumen: Serví nuevos productos de proteína en el almuerzo de domingo: burgers y falafels con proteína de insecto. No sabían a nada nuevo, sino que como los productos listos de un supermercado. En la tarde yo me sentí bastante mal del estomago, pero la culpa no tuvieron los productos nuevos, sino que casi seguro los restos de la botella del aceite con hierbas que serví en mi ensalada. En todo caso, insectburgers, adíos. La próxima vez cuando los puedo probar va a ser en el futúro lejano. Por el momento me siento mal sólo por pensar en los tenebrio molitor, los gusanos de proteina.

Kurzgesagt: Insect Burgers und Insect Balls mit Mehlwürmer – degustiert! Die Familie war nicht so begeistert von dem Sonntags Mittagsmenú, aber haben teilgenommen. Pech, dass ich nachher total schlimme Magenbeschwerden hatte. Die Mehlwürmer waren fast sicher unschuldig, aber trotzdem: ade, Insect Burgers etc! Wir treffen uns wieder, in Zukunft, wenn ich nicht mehr Insekten mit kotzen assoziere.

%d bloggers like this: