Sori, Cauma-fanit

Sori, Cauma-fanit

Välillä osuu eteen houkutuksia. Paikka vetää ja kiehtoo, kuvia vilisee silmissä ja tekee mieli lähteä, vaikka taustalla koputtelee muistutus: ei välttämättä sittenkään ole sitä mitä luulet.

Cauma-järvi Flimsissä on yksi niistä. Pettymysten polku kaikenkaikkiaan.

Hyvään retkeen kuuluu ainakin yksi linna. /A good trip must have a castle on the way.
Patikkapolun alusta löytyi ponitila. /Hiking by a ponyfarm.
Kaunista utua tai varmaankin vesihöyryä ja vilahdus Cauman vihreästä. /Some pretty haze and a short glimpse of the creen color of Cauma-lake.

Retken jälkeen katson kuvia läppärin näytön kokoisina ja mietin, että ehkä sittenkin ymmärsin koko patikan väärin. Siellähän on selvästi ihanaa.

Paikat huurteessa! /Frosty stones.
Kasvit jäässä. /The frozen plants.
Alaskanko sitä tultiin? (Tummat pisteet ovat ihmisiä.) /Is this Alaska or what? (The small dots are people)
Vuorta kateissa. Lieneekö ollut ihminen vai luonto asialla. /Some mountain gone. Is this humanmade or was it nature?
Pieni maatilan ylängöllä. /A highland with a small farm.

Cauma ja Cresta ovat pikkujärviä molemmat ja edellisen maine oli selvillä. Se näkyy sosiaalisessa mediassa vihreänä, ihannejärvenä. Arvasin, että vaikka on pakkasta ja marraskuu, ihmisiä olisi liikkeellä. Siitä eteenpäin kuvittelin jatkavani pikkupolkua toiselle järvelle, jossa olisi vähemmän liikennettä. No ei.

Reinin kanjonia. /Rhine Canyon from above.
Pikkuruiset karitsat etsivät lämpöä toisistaan. /These very small baby lambs were looking for warmth.
Päästiin Crestalle. Pieni, söpö ja täynnä. /Got to Cresta-lake. Small, cute, and crowded.
Tällä puolella Crestaa on vielä hetken aurinkoa./The only side of Cresta which still has sun for a moment.

Järvet ovat pikkuruisia, ja Caumalla on myös infrastruktuuria. Ei palveluissa ole mitään vikaa, tietenkään, paikka on varmasti kesällä lapsiperheiden paratiisi, mutta mielessäni järvimaisema kumotteli rakentamattomana. Siihen kuvaan ei kuulu iso terassiravintola, uimala-alue ja leikkikenttä. Minä kun halusin vain luontoa.

Noh, toisaalta, päiväkävelyksi mukiinmenevä. Maisemista löytyi kauneutta, emmekä saaneet koronaa. Menisinkö uudelleen? En. Enkä lähtisi ylipäätään ajamaan toista tuntia tämän lenkin takia. Samalta seudulta löytyy kiinnostavampiakin reittejä.

Rauhallinen järvenpinta. /Peaceful waters.
Tää ei aukea millään. / The thermo got stuck.
Lounasnäkymät. Tyyppi parkkeerasi ainoan aurinkoisen penkin viereen. /This was our lunchview. The guy parked beside the only sunny bench on this side of the mountain.
Saatiinhan sitä kahvia. /Long longed coffee.

En resumen: No creas las fotos increibles de la media social. Cuanto más bonitas, tanto más gente, más infraestructura, menos naturaleza. Lagos Cauma y Cresta son bonitillos, pero hay muchos otros lugares en Suiza, donde vale más la pena de ir a hacer una camintata.

Kurzgesagt: Nicht an den super Fotos in Social Media vertrauen. Je bezaubernde die Bilder, desto mehr Leute, Infrastruktur – und weniger Natur. Die Seen Cauma und Cresta sind schön, aber es gibt viele andere Orte in der Schweiz, wo es sich mehr lohnt zu wandern.

Fondue piirakassa

Fondue piirakassa

Fondue on täydellistä lohturuokaa koronasyksyyn, jossa nökötetään yksin tuvassa ja pelätään maailman puolesta. Lämpö, rasvaisuus, viinin ja juustojen sulautuminen yhteen levittää lähikortteliin sveitsiläisen alppimajan atmosfäärin (ja pysyy kotona taatusti muutaman päivän ajan railakkaasta tuuletuksesta huolimatta), viestin siitä, että täällä ollaan mekin. Samassa jamassa.

Entä mikä on fonduen, foccaccian ja Flammkuchenin rakkauslapsi? No tietenkin fondue-foccaccia. Näin väitettiin kaupan ruokaohjevihkosessa ja siinä olin, heti ihan pakkomielteessä. Tätä on saatava ja heti. Pimeässä, sateisessa ja kylmässä syksyssä on helppo himoita näitä kaikkia. Fonduetä juuston takia. Foccacciaa suolaisen snäkin tarpeeseen. Flammkuchenia, rapeaa ja ranskankermaista.

Lupaavalta näyttää. Sipulit tuoksuvat pikkuhiljaa makeahkolta. / Looking good, onions getting ready.

Resepti vaikutti tarpeeksi helpolta toteuttaa töiden lomassa illan tullen. Vehnätaikina – ei ongelmaa, sipulit pilkottuna pannulle – järjestyy, päälle fondue-sekoitus kaupasta valmiina ja rosmariinia pihan puskasta – huiskis vaan.

Taikinaa kokoon. /Then some dough.
Tätä pitäisi laskostaa tai taitella jotenkin./How am I supposed to fold this?

Siinä vaiheessa, kun nälkä alkoi kolkutella, hapuilin taikinakulhoa ja etsiskelin hiivaa. Silmäilin reseptiä puolihuolimattomasti ja – apua! Valmistukseen tarvittaisiin yli kolme tuntia.

Aiemmat foccaccia-ohjeet olivat olleet simppeleitä ja nopeita. Tässä sekoitetaan ensin taikinan aineet ja annetaan levähtää puoli tuntia. Sitten nostellaan kulmista (mistä kulmista??) ja taitellaan – taas lepäämään puoleksi tunniksi ja sama toistetaan kolmesti. Tässä vaiheessa olin hermoraunio ja päätin käyttää oikopolkua onneen.

Menossa uuniin. /Ready for oven.

Annoin taikinan kohota aikansa ja leipaisin sen piirakaksi, sipulit olivat pehmeitä, päälle fonduejuustot ja mausteet, ja uuniin.

Erittäin tyytyväinen tässä vaiheessa./Very happy with the result, so far.

Tuoksu oli mahtava ja leipuri tyytyväinen. Veitsi kädessä iskin kiinni. Lätty oli mahdoton saada kahtia. Olin jo ottaa sakset käyttöön, mutta sahalaitainen Fiskarsiin leipäveitsi näytti tehonsa ja sain sen lopulta kappaleiksi.

Perhe jauhoi leuat väsyneiksi sen verran kuin pystyi. Resepti ei siis ole hätähousuille. Sitä, toimisiko se paremmin pitemmällä nostatusajalla ja taikinan taittelulla, en tiedä. Enkä koskaan tule tietämään. Ei minun hermoilla. Resepti päätyi kierrätyspaperien joukkoon.

Tämä vaatii erittäin päteviä hampaita. /This needs some very strong teeth.

En resumen: Hice una fondue-foccaccia, que suena una combinación extra perfecta: lo salado y pasta suave de foccaccia con todo el queso de fondue. El resultado era algo inmasticable. Y el problema era muy probablemente el cocinero. Advertencia a los que tratan cocinar lo mismo: no tomen el camino corto preparando la pasta.

Kurzgesagt: Fondue-foccaccia klingt perfekt für mich; viel Käse und Zwiebeln in der Form von einer Foccaccia. Resultat war aber sehr steif, unmöglich zu kauen. Das Problem war anscheinend die Köchin. Für die jenige die das Gleiche kochen möchten: nicht die Abkürzung nehmen bei dem Teig machen.

Kastanjaa uunissa ja keitossa

Kastanjaa uunissa ja keitossa

Kierrän kastanjoita joka syksy kuin kissaa kuumaa puuroa. Tekisi mieli, mutta…Nyt niitä oli kotona lautasella hyvähkö annos. Itse kerättyjä Motto di Dongion retkeltä, jos muistatte. Föhn-myrskyä uhmaten ja kirkolta kirkolle kävellen.

Innoissani kerroin tästä tuttavalle, joka jarrutteli. “Oliko ne maassa? Säilytitkö pitkään?” Oli ja en. “Saattavat olla täynnä matoja.” Ääh. Tuskin sentään, sillä tuulihan oli juuri pudottanut kastanjapallerot, siinä ei ollut madolla aikaa edes iskeä leukaperiään pähkinää muistuttavaan siemeneen (sillä siemenhän se on, eikö?), kun nappasin sen jo käteeni ja sujautin laatikkoon. Ja jos mato olisi ollut sisällä jo puussa, sille en voisi mitään.

Lempivärini: kastanja / My favorite color: chestnut.
Kirkkonen kastanjoiden keskellä. / A small church surrounded by chestnut trees.
Itse kerättyjä ja nyt illallista. /Picked by our own hands and now for supper.

Sain ohjeeksi upottaa kastanjat veteen. Syötävät vajoavat pohjalle, matoiset nousevat pinnalle. Omistani jouduin poistamaan kymmenisen, osan jo ulkomuodon perusteella.

Loput laitoin uunivuokaan sen jälkeen, kun olin vetänyt kuoriin ristiviillot. Täytyy sanoa, että se olisi kyllä ryhmätyötä. Ottaa ranteelle ja vaikka mille. Myös veitsen on oltava terävä – ja sormia varottava.

Uunista alkoi tulla parinkymmenen minuutin jälkeen aito tuoksu. 200 astetta ei mustaa kuoria samaan tapaan kuin hiilloksella paahtaminen, mutta yhtäkaikki, olin tyytyväinen tulokseen. Elämäni ekat paahdetut kastanjat. Luulisin. Ainakin itse kerätyt.

Kuoriessa huomasi, ettei ole ihan priimalaatua. Mutta maku, juuri sellainen kuin piti, lämmin makea, pähkinäisen rasvainen.

Lämmin kastanja. /Warm chestnut.
Nämä jäivät jäljelle. /This is all that what was left.

Söimme kastanjoita alkupaloiksi ja kurpitsarisottoa pääruuaksi. Peukaloita aterioinnin ajaan lepuutettuani kävin jälleen kuorintaurakkaan, sillä osa kastanjoista jäi syömättä. Minä en tietenkään viskaa metsän hedelmiä kompostiin. Jotain niistä on synnyttävä.

Pari päivää pohdin murun kohtaloa. En saanut kastanjoita kuorista kokonaisina niiden viilennyttyä.

Heitin kattilaan pari perunaa, purjoa, bataatin ja kastanjat. Vihanneslientä päälle, pippuria mukaan. Surautin keitoksi. Väri oli kuin kastanjapyreen, jos tiedätte, sellainen värjäämättöntä villaa muistuttava. Ei kovin kutsuva, sanoisin.

Päälle lehtipersiljaa silppuna, ehkä kevät- tai ruohosipulia, niitä ei meillä siihen hätään ollut. Maku? Mieto, purjoinen, samettisella rakenteella. Kastanjan tuomalla kermaisuudella.

Kastanjametsälle kiitos antimista. Niitä piikkejä voisi kyllä vähän miettiä. Kannan yhä yhtä niistä mukanani.

Yksi päätyi pöydälle syyskoristeeksi./One got to be part of the desk decoration.

En resumen: En nuestro viaje a Motto di Dongio recogimos castañas y los tosté en el horno para nuestra cena otoñal. Los que quedaron usé después para una crema de papa, puerro y camote. Fino y suave. Quedó algo? Solo una espina de castaña en mi dedo.

Kurzgesagt: In Motto di Dongio haben wir Marroni gefunden und ich habe sie geröstet – für unser herbstliches Abendessen. Die reste von Marroni sind zur eine Suppe verwandelt. Übrig ist nur ein Marroni Dorn in meinem Finger geblieben.

Palmurajan yläpuolelle

Palmurajan yläpuolelle

Viimeisiä vaelluspäiviä viedään. Syksy alkaa pikkuhiljaa rajoittaa, plus tämä tautinen tilanne. Jos Alppien eteläpuolen patikka Rasasta Roncoon (sopra Ascona, ei Porto) oli kauden päätösreissu, niin tätä voin talven lyhyinä päivinä makustella.

Kuivaa kastanjametsää, lehtisiä polkuja ja piikkisiä pömpelöitä talloen siksakattiin ylös taitekohtaan, jossa pysähdyttiin hetkeksi vetämään henkeä, mutta myös katselemaan Lago Maggiorelle ja pitkälle Italiaan. Aldo mietti, että tältä tuntui varmaan Vasco Núñez de Balboasta, konkistadorista, joka kipusi Panaman kannaksen yli ja näki yllättäin uuden meren, Tyynenmeren. Oltiin ehkä jo aika poikki ja vähällä hapella. Silti, on myönnettävä, että ilmassa oli suuren saavutuksen tuntua.

Rasan kylä, lähtöpiste. / Starting point, Rasa-village.
Söpö, tämä patikkapolun alku. /Very cute, indeed.
Rasa jää taakse, tallataan ylöspäin. /Leaving Rasa, going up, up, up.
Polulla on syksyväritys. /The path has falldecoration.
Suurin osa matkasta ylös tätä: jyrkkää kastanjametsää. /Most of the way up was steep chestnut forest trails.
Edessä ruska, takana lumihuiput / In front fallcolors, further away, the snowpeaks.

Pientä jyrkkää kannasta myöten kiivettiin vielä ylemmäs, Pizzo Leoneen, missä tuuli pyyhki ja yllättäin oli todella kylmä. Ei ollut hanskoja tai pipoa – Ticinossahan on palmuja, hyvä ihme. Eipä tullut mieleen, että oltiin niillä korkeuksilla, missä on talvella lunta. Viereisellä vuorella jo nyt. Siinä oli kai kylmä kohta, huippua kiersi synkeän musta pilvi.

Pizzo Leonella näkymät yhteen suuntaan. /Pizzo Leone offers incredible views to all directions.
Toinen suunta…/Another direction...
Lumihuippujen suunta (pilvien paikkeilla)./Towards the snowpeaks (further by the clouds)
Puumerkit kirjaan, perillä Pizzo Leonen huipulla. /Had to register, that we got up here.
Taivaalla on huttua, mutta eiks ole hienoa?/Some haze, but isn´t this beautiful?
Tuuli tuivertaa kylmästi ja aurinko pistää siristämään. / Really cold wind and too bright.

Tajunnan räjäyttäviin kokemuksiin lisäisin sen, etten ole koskaan nähnyt ruskaa, palmuja ja lunta yhdellä kertaa. Pizzo Leonella porukat pyöri kuin väkkärät, joka suuntaan oli erilaiset näkymät.

Jotain retken vaativuudesta kertoo se, että kuvia on lopulta aika vähän, siis verrattuna maisemien maalauksellisuuteen. Urheilukello hyytyi kylmässä, samoin vara-akku, joten detaljeja ei ole, mutta sanoisin, että pulssi tikitti aika tavalla, hiki lensi ja kintut oli lopussa melko valmiit vaaka-asentoon. Noin kilometri ylöspäin ja lähes puolitoista alas. Pituus, 14 km, ei kerro matkasta, mitään, sen sijaan aika, 5,5 h ehkä vähän enemmän.

Tällä puolella vuorta polku on helppokulkuinen. /To the other side the path is easy to walk.
Pizzo Leone jää taakse. Ei näytä kummoiselta, mutta kipuaminen toieslta puolen oli hikinen homma. /Leaving the peak of Pizzo Leone. Doesn´t look impressive on this side, but coming from the other, was a sweaty job.
Mielettömät värit!/The colors were incredible.
Omenatauko. / Applebrake.
Sama järvi Maggiore, mutta sinisen sävy vaihtuu suunnasta ja valosta riippuen./Same lake Maggiore, but different blue to this direction because of the light..

Joka tapauksessa yksi patikoiden helmistä, vaikka oltiin suht lähellä sivilisaatiota. Olen erakko tässä mielessä, pidän erämaasta. Silti oltiin sitä mieltä, että matkalla oli viehättäviä paikkoja ja useampikin kivistä ladottu talonen, johon voisimme vetäytyä kesäpäiviksi tai vaikka ikuisiksi ajoiksi. Kaukana teistä ja hulinoista, kastanjapuiden keskellä. Vuoren sylissä.

Grotto da Peo oli kiva yllätys. /Grotto da Peo was nice surprise.
Alhaalla trooppiset Brissago-saaret. /A view to the tropical Brissago islands.
Täällä kirjoittaisin muistelmani. /This is where I´d write my memoirs.
Olemme laskeutuneet kastanjametsästä palmurajalle. /We´ve walked down through the chestnut forest to the palmline.
Melkein perillä. Ronco sopra Ascona./Getting there. Ronco sopra Ascona.
Juuri ennen iltahämärää. /Just before dusk.

En resumen: Para arriba ziczagueando por los bosques secos de castañas, para abajo por potreros, trillos, pequeños pueblitos ticineses. Una de las mejores caminatas del año: Rasa-Ronco sopra Ascona. Sudando, con frio, emoción, un poco miedito, colores de otoño, montañas con nieve, palmeras. Perfecto.

Kurzgesagt: Zickzack hinauf, durch die Kastanien Wälder, bis Pizzo Leone, herunter durch die Weiden, auf den Bergwanderwegen, durch kleine Dörfer: Rasa-Ronco sopra Ascona. Schwitzend, frierend, mit Begeisterung, ein bisschen Furcht, Herbstfarben, Schneeberge, Palmen. Alles.

Todellinen sunnuntaipatikka: kastanjoita ja kirkkoja

16 kilometrin tunnelissa Alppien eteläpuolta kohti tajuamme, että tämä on eka kerta. Läpi on menty ja monesti, mutta aina junassa. Nyt körötellään hidasta kyytiä autoletkassa.

Pohjoisessa nimittäin sataa, vuorilla myös tulee lunta. Ainut nikara Sveitsin kartalla, joka näyttää poutaa, on italiankielinen kantoni Ticino.

Alppien pohjoispuolella oli tämmöinen meininki. /The situation on the north side of the Alps.
Motto di Dongio kirkkoineen ja putoksineen. /Motto di Dongio and their church.
Tie on pitkä ja tuulinen./The path is long and windy.
Äidit lastensa kera (karitsan ilme!). /Mums with babies (look at the face of the baby lamb!)

Blenion laaksossa tuuli puhaltaa niin, että tukka pöllyää. Naivisti ajattelen, että näin se on tässä kohtaa. Kanjonimainen alue Adula-Alpeilla ei ole edes korkealla, mutta ehkä ilmavirtaus on kova? Illalla katson sääkarttaa uudelleen. Ai kappas, myrskyvaroitus. Pohjois-föhn kai aloitti myrskyämisen vähän ennustettua aiemmin.

Grottoja viiniköynnösten takana./Some grotti on the way.
Sisäänkäyntiä suojeleva maalaus/Some paintings protecting the entrance.
Asumus, jonne tuotiin kylän väkeä suojaan ja lepraiset eristykseen./This is where they took the people to protect them — and the ones with lepra.
Pyhän Lucan ja Fiorenzon kirkko vuodelta 1758, edellinen tuhoutui maavyöryssä./Church of Santi Luca e Fiorenzo from 1758, after the former was destroyed by a landslide.
Ei pahat maisemat tässä kylässä. /Not bad the view in this village.

Kuljemme etunojassa tuulta vastaan suoraa tietä. Sunnuntaifiilis korostuu, sillä tällä retkellä tapaamme enemmän kirkkoja ja kappeleita kuin ihmisiä.

Motto di Dongion menneisyys on vähän rapistunutta ja nuhruista. Oletko aina halunnut ostaa grotton, viileän kivitönön rinteestä? Täällä niitä olisi kaupan. Osa murentuneena ja ilman kattoa, toiset vain ovet tiukasti kiinni ja hyljättyinä.

Ehkä voisin asua tässä. /I might be able to live here.
Hyvä tuuletus tässä mörskässä. /Good ventilation here.
Ei ihan kellari, mutta kylmähuone yhtäkaikki. /Old fashion fridge.
Brenno.

Ylitämme Brennon joen ja pian olemme kastanjametsässä. Tuuli pudottelee pistäviä palloja maahan ja keräämme taskut ja repun täyteen kastanjoita iltapalaksi. Ne muutamat ihmiset, joita päivän aikana näemme kantavat myös pussukoita ja kangaskasseja. Hekin ovat kastanjassa, nyt on se aika. Olemme jyvällä täkäläisestä elämänmeiningistä.

Lounas on niin tuulinen, että joudun vetämään hupun päähän ja kädet on jäässä. Kirkon taakse rämähtää iso oksa. Lähdemme nopeasti liikkeelle, sillä en halua jäädä puun alle.

San Remigion kirkko, myöskin roomalaista alkuperää./Church of San Remigio from Ticino Romanesque period.
Church of San Remigio

Metsässä on purosia ja pieni putous. Kuljemme Brenno-joen toista puolta, jonka varrella on useita varoituskylttejä. Joki saattaa ryöpsähtää, hyvälläkin kelillä. Viime viikkojen tulvat näkyvät, kiviä on tullut tonneittain ja puita ympäröi yhä vesi.

Läpi kastanjametsän. /Through a chestnut forest.
Tarvitset joko hanskat tai työkalun näiden avaamiseen./You need either a tool or gloves to open these.
Kastanjoita joka puolella/Chestnuts everywhere.
Lounaspenkki maisemalla. Ja kirkolla. /Lunchbench with a view. And a church.
Ei uutta eväsrintamalla./Something you´ve seen before. Our lunch.
Raikasta vettä metsässä. /A watercascade.
Viime viikkoina tapahtunutta. /Some hint of what has happened in last weeks.
Takaisin Mottoon./Back to Motto.

Aurinko on vielä vuorten yläpuolella, kun saavumme takaisin Mottoon. Päätetään heittää lähikaupungin Biascan kautta. Junalla etelään matkaavan kannattaa valita vasen puoli, sillä ikkunasta näkyy aseman vieressä ristiin suihkuava Ticinon korkein putous, Santa Petronilla.

Biascan kaupunki./Biasca-town.
Silta vie putouksen yli. /This is to cross the waterfall.
Santa Petronillan putous kivisillan korkeudella./The Santa Petronilla waterfall by the stonebridge.

Asemalta ei tietenkään pääse suoraan putoukselle, mutta ei haittaa, kävelemäänhän tänne on tultu. Nousemme kappeleiden ja kirkkojen välistä, kastanjapuiden keskeltä puoliväliin putousta. Täälläkin ihmiset kulkevat pussukoiden kanssa.

Kivisillalta on hienot näkymät laaksoon. Putous tulee vuoren onkaloiden välistä ylempää ja jatkaa matkaa kohti kaupunkia. Luonto muistuttaa Aldon mielestä tällä puolen Alppeja enemmän Costa Ricaa kuin Eurooppaa. Arkkitehtuurissakin on etelän vaikutteita. Eikä ylläpitoon satsata pohjoisen lailla. Lieneekö kyse rennommasta elämänasenteesta vai rahasta? Turismi tuskin tuo näille seuduille mitään. Mottossa kaikki eli kylän ainut ravintola oli suljettu. Ainoat roposet, jotka jätimme laaksoon, menivät kioskiin. Due gelati, per favore!

Kiipesin! Penkille…(Santa Petronillan putous)/I did it! Climbed to the bench! (The waterfall of Santa Petronilla)

En resumen: Cuando el clima está horroroso en el lado norte de los Alpes, es bueno ir a ver, que se encuentra del otro lado. Esta vez anduvimos por una ruta historica de Motto di Dongio, recogimos la castañas y subimos a la catarata cruzada de Santa Petronilla.

Kurzgesagt: Wenn das Wetter schlecht in der nördliche Seite der Alpen sei, ist es Zeit Süden zu reisen. Dieses Mal sind wir auf dem historischen Weg von Motto di Dongio gelaufen, Marroni gepflückt und zu dem Wasserfall von Santa Petronilla gestiegen.

Kesän patikat: upea, tylsä ja loco

Kesän patikat: upea, tylsä ja loco

Kävi sitten niin, että ennen oranssinpunaisen ja keltaisen ruskan värittämiä kullanaurinkoisia päiviä lykkäsi talvella. Ne polut, joille olin menossa näinä päivinä ovat kiinni. Alppimajatalot pistivät lapun luukulle: nähdään kesällä.

Nyt sitten mutristelen otsaa ja murisen. Aika monessa kivassa paikassa tuli silti käytyä ja reppu heilahti selkään jo ennen virallisen patikkakauden aloitusta, sillä jos talvi tuli piiru verran liian aikaisin, samoin teki kesä.

Koska ollaan äänestysten luvatussa maassa, pistin perheen laittamaan kesän retket järjestykseen ja etsimään niistä kolme: paras, tylsin ja se loco, ja näistä jälkimmäisistä ei meillä ole ollut puutetta, tuurilla selvitettyjä patikoita tuntuu aina osuvan kohdalle.

Paras: Surettatal, Surettaseen ja Flüeseen

Valitan Zermatt ja Matterhorn – teillä ei ollut asiaa ykkössijalle. Sen sijaan itä-Sveitsi on näköjään kovassa huudossa, varsinkin Sufersin seutu. Hilja tykkäsi eniten Surettatalin retkestä, sillä metsä lupasi mustikkaa, matkalla oli jännitystä, upea kurkistus kalliolta vihertävään järveen ja lopussa mystinen maahisia kuhiseva lammikkoympäristö (ei ole todisteita, mutta vannon, että kohta oli erityinen.) ja sitten se lumoava Suretta-laakso, jota ympäröi lumihuiput ja läpi virtasi raikas joki. Myöhemmin kuulin, että näillä seuduin hiipparoi myös susia. Jaahas.

Surettatal

Aldo taas tykästyi Suretta-järvien alueeseen. Koska pääsi soutelemaan. Ja uimaan. Vuoristossa syntyneelle miehelle vesi on sittenkin tärkeä elementti.

Surettasee

Minä taas kallistuin Flüeseen puoleen. Ei hissejä, ei väkijoukkoja, ei kuppiloita. Vain kiveä, vuoria ja järviä. Tuulta, erämaafiilistä. Maailman ääri. Lähtöpiste viimeinen kylä laaksossa. Mahtavaa.

Flüeseen

Tylsin: Forstseeli

Kun katson kuvia Forstseeliltä Appenzellistä, se näyttää kutsuvalta ja ihanalta, mutta sittenkin. Kaikki olemme yhtä mieltä. Tämä oli tylsähkö patikka. Alkupätkä maaseudun tilojen läpi oli viehkeää, mutta nousu niittyjen poikki kulki sähkölinjojen alla, metsä oli joutavanpäiväistä, resuista ja noh, vain hikistä. Pienellä järvellä vallitsi väenpaljous, joka pakotti eteenpäin, seuraava pätkä oli kapea ja jyrkkä, toisella puolen pyyhki tuuli. Tämä jälkimmäinen osa oli mukavampi, kumpuilevia niittyjä, näkymät Säntisille ja muille Appenzellin vuorille, kukkaniittyjä, lehimiä ja vuohia. Mutta silti. Järven seutu oli pettymys.

Forstseeli

Patikka a lo loco: Surettatal

Hurjin, hulluin tai päättömin, täysin loco, oli myös Hiljan ykköseksi äänestämä Surettatal. Siitä olemme kaikki yksimielisiä. Alkupätkä oli leveää metsätietä, joka pieneni lopulta poluksi ja muuttui ylhäällä puolentoista kengän levyiseksi vuohen kulkureitiksi, jolla olin ongelmissa ja jouduin pitämään aluskasvillisuudesta tiukasti kiinni. Hiljasta se oli mahtavaa ja Aldo keskittyi katsomaan, että kaikki pysyvät polulla. Tämä oli kyllä mahdottomin polun pätkä ikinä, eikä edes kovin pitkä osuus. Mutta sen jälkeen, juuri kun pääsin jo hengähtämään, edessä oli lumivyöryesteet ja merkki maalattu sen runkoon. Polkua ei näkynyt missään. Yläpuolelta ei päässyt kulkemaan, joten roikuimme rakenteissa ja etenimme juuri telineen alapuolelta, kuin apinat konsanaan. Sitten tuli stoppi, eteenpäin ei päässyt niin millään. Oli palattava merkin luo. Pyörin laitteineni ja paperisine ohjeineni hetken – ja löysin seuraavan merkin visusti heinien alle piiloutuneena. Siitä nousi pienenpieni polku ylöspäin, niin ovelasti, ettei kukaan meistä sitä huomannut. Tällä polulla tuli koko kesälle riittävä adrenaliinipiikki. Mutta koko reitti oli yhtä yllätystä, siitä myös pisteet.

Surettatal

En resumen: Votamos por la mejor caminita del verano, pero cada uno tenía su favorita. La de Hilja: Surettatal, de Aldo: Surettaseen, la mia: Flüeseen. La más aburrida: Forstseeli. La más loca: Surettatal. Y tu favorita?

Kurzgesagt: Wir haben über die beste Wanderung des Sommers abgestimmt, aber es gab keine klare Nummer 1. Für Hilja die beste war: Surettatal, fürAldo: Surettaseen, für mich: Flüeseen. Die langweiligste: Forstseeli. Die loca: Surettatal. Und dein Favorit?

Marjahimo pistää kiipeämään vuoren mättäille

Marjahimo pistää kiipeämään vuoren mättäille

1500 metrin yläpuolella on ne kaikki: horsmat, puolukat, mustikat, naavat ja erityisesti havumetsän tuoksu. Suomi löytyy Sveitsistäkin. Ainakin periaatteessa.

Tänä vuonna mustikoille kävi ohrasesti jo keväällä, lunta tuli vielä lastillinen. Sen jälkeenkin on varmaan tapahtunut jotain, kenties kuivuutta. Varpuja oli mättäittäin silmän kantamattomiin, aina 1700 metriin asti. Koko kylälle piirakkatarpeet, näin ajattelimme, kun kävimme tarkistamassa raakileet.

Sufers ei ole pelkkää idylliä. Vieressä jyrää motari./In between the lake and Sufers there´s a passing motorway.
Pirskahtelevaa vuoristovettä./Sparkling water coming from the mountain.
Pihlajanmarjoja, jos muuta saalista ei löydy./Rowanberrys, in case there´s no bluewberries.

Nyt laikkuiset mustikanlehdet olivat kuitenkin tipahdelleet osittain jo maahan. Eikä marjoja ollut missään. Muutama siellä täällä, sen verran, että pääsimme kiljahtamaan: “No nyt, nyt löytyi!” Ja heti sen jälkeen: “Ei, pelkkä ruttana.” Mustikkapussukat olivat täysikokoisina kuivahtaneet ja putosivat käteen jo ilmavirran liikahduksesta. Ei tulisi näistä piirakkaa, ei.

Aldo maistoi ja sylki pois. Mies ei ole ronkeli, syö raa´at ja matoiset, oli kyse sitten hedelmistä tai marjoista. Mutta nämä eivät olleet edes rusinoituneen mustikan veroisia. Yksinkertaisesti kelpaamattomia.

Joku puraisi palan sienestä. /Someone bit a piece of this mushroom.
Sienisilmä avautui: seuraava yksilö. /My mushroom eye is open: another one.
Oransseja tanssijoita vehreässä vihreässä ympäristössä./Orange figures dancing in exuberant surroundings.

Kotoa lähtiessä olin iskenyt keskimmäisen varpaan metallisen peilin raamiin. Sitä kolotti. Marjahomma meni puihin. Eväistä unohtui kahvimaito ja sipuli. Lounaspaikalla, joka oli vertaansa vailla, kippasin kahvit kuksasta reppuun. Alun into alkoi hyytyä.

Törmäsimme pariin oranssilakkiseen torlakkotyyppiin. Mietimme, käyttäisivätkö he asetta pysäyttääkseen luvattomat sienestäjät (täällä sienet on rauhoitettu) vai olivatko hakemassa paistia. Tunsimme huonoa omaatuntoa marjastuksesta. Kai se on sentään sallittua?

Punaisen perässä. /Following the red color.
Käteeni päätyi etana /No idea, where this snail came from.

Oikeastaan olimme viettämässä samoilupäivää; joutavanpäiväistä metsämaleksintaa eväillä. Ei kiirettä nousta vuorelle ja heittää täyttä lenkkiä, ei edes päämäärää. Vain tarkoitus silmäillä mättäitä ja etsiä tarpeet piirakkaan.

Täydellinen lounaspaikka. /This is a perfect lunch place.
1700 metrissä on jo syksyn värejä. /In 1700 m there are already some autumn colours.
Marjoja etsimässä. /Looking for berries.
Melko sama lounas joka kerta…/Pretty much the same lunch as always...

Muistelin mummon tehneen päärynöistä ja pihlajanmarjoista hilloa, kun olin käynyt lähiseudulla hedelmävarkaissa. Täälläkin oli pihlajanmarjoja. Ehkä sitten niitä, jos muuta ei löytyisi.

Silmä osui kuitenkin puolukoihin. Osa oli vielä vähän vaaleita, mutta silti. Niitä rapsahteli laatikkoon, toisinaan joku yksittäinen mustikka ja toisaalta madon puraisemia vattuja.

Lasti kivimurskaa on valunut alas käärmeenä kohti laaksoa./ Snake like rockslide towards the valley.
Horsma. Ja nämä värit!/Willowherb. And the colors!
Hochrein.

Kurotin ja venytin, oli pakko saada ne punaisena, suurimpina ja kauneimpina kasvavat puolukat kielekkeen päältä. Ihan kiusallaan kasvoivat parhaiten siellä, minne ihminen ei yletä. Kiipesin, pingotin pohkeet ääriasentoon, otin tuppaista kiinni, junttasin polvet sammaleeseen. Sain riivittyä pari marjaa, mutta komein puolukka jäi kiven päälle.

Todella jäistä vettä. /Very, very icy water.
Jotkut seisoo joessa kuin ei mitään. /Some are just standing there, like nothing.
Kohti auringonlaskua. /Towards the sunset.

Seuraavana päivänä meillä oli marjapiirakkaa parilla mustikalla. Hilja totesi, että maistuu ihan Suomelta. Kintut olivat vähän jäykät staattisista ja hankalista keräysasennoista. Jalkaterät sen sijaan virkeät, sillä lopusta löytynyt jäinen joki säikähdytti lihakset takaisin käyttökuntoon.

Yhteenveto? Erittäin onnistunut vuorenrinnelorvailu.

En resumen: Fuimos a buscar ingredientes para un pastel de arándano. En total resultó ser de arándano rojo, pero igual. El paseíto incluía subidas dificiles donde las bayas, caminitos tranquilos por los trillos en el monte y un almuerzo con una vista preciosa. O sea, un domingo perfecto.

Kurzgesagt: Wir wollten Blaubeeren suchen, für eine Torte. Zum Schluss gab es im Gefäss fast nur Preiselbeeren, aber egal. Der Ausflug hatte komplizierte Anstiege wo die Beeren uns warteten, schöne Wege durch den Wald und ein Mittagsessen mit einer wunderschönen Aussicht. Also, ein perfekter Sonntag.

Alppijuustoa keskeltä kaupunkia

Alppijuustoa keskeltä kaupunkia

Zürich nyt ei ole varsinainen metropoli, ainakaan maailman mittakaavassa, pikemminkin pikkukaupunki. Mutta silti kaupunki. Ja maaseutu on jossain tuolla ulkopuolella, Sveitsissä myös vuoristossa.

Urbaanin kaupunkilaisen iloksi on Zürichiin ilmestynyt useampi automaatti, josta saa juustoa, voita, makkaroita, hilloa tai sipsejä – suoraan Alpeilta.

Ratikkaa odotellessa voi mukaan napata iltapalafonduen./While waiting the tram you can get your fondue for dinner.
Korttimaksu toimii./Payment with card works.

Tein juttua Maataloustuottajien lehteen ja juttelin idean lanseeranneen emännän, Margrit Abderhaldenin kanssa. Luomu- ja pientuottajan on tehtävä leivän eteen valtavasti töitä, eikä uusien modernien ideoiden edessä ole varaa epäröidä. Margrit on myös tehnyt Alppien keittokirjan ja ollut mukana tekemässä kokkausohjelmia televisiossa.

Nappaan myös mukaan fonduesekoituksen ja voita. Juusto päätyy caqueloniin heti samana iltana ja maistuu valtavan hyvältä leivän kanssa ilta-auringossa pihalla. Tuntuu merkittävältä, että tiedän missä juuston tuottaneet lehmät juuri nyt laiduntavat ja kuka on hämmentänyt massan juustoksi. Eikä hinnasta mene mitään marketille tai tukulle.

Auringossa pehmenevät ostokset: fondue, voi ja vadelmapiiras. /Melting in the sun: fondue, butter and for dessert a raspberrypie.

Alppituotteissa on tiettyä vuoristoromantiikkaa ja luomutrendi vetää. Halusin tietty itsekin kokeilla miltä maistuu Margritin vadelmapiiras, jonka marjat ovat hänen pihansa puskista. Mukana projektissa on muutama tuottaja, kaikki pieniä luomutiloja.

Koronan aikaan automaatilla on käynyt kuhina. Tämä on keskellä kaupunkia, Zürichin pääaseman vieressä ratikkapysäkillä ulkoilmassa. Ei tarvitse mennä kauppaan ja ostosajankohdankin voi päättää itse. Snäkkiä voi hakea vaikka keskellä yötä, jos siltä tuntuu.

En ehkä lähtisi varta vasten Alpomaatille ostoksille, mutta jos sattuisin olemaan näillä main, voisin hyvinkin napata mukaan jotain herkkua matkalle mutusteltavaksi tai ihan vain peruselintarvikkeita. Alppitilalliselle se tietää paksumpaa lompakkoa ja me saamme mehuja, pikkelsejä ja kuivalihaa, joiden tuotanto- sekä jakeluketju on mahdollisimman lyhyt. Abderhaldenin juustotkin tehdään perhepiirissä, niistä vastaa Margritin mies, Ueli.

Kesäfondue, mikä ettei./Summerfondue is also allowed.

En resumen: Para conseguir próductos órganicos y directo del productor, no tenés que ir muy lejos. En Zurich hay un Alpomat, donde se encuentra jaleas, embutidos, snacks y queso directo de los Alpes, de las fincas pequeñas. Una idea, que le trae más plata al productor y el campo más cerca al ciudadano urbano.

Kurzgesagt: In Zurich muss man nicht weit Alpkäse, Trockenfleisch, Confiture, Alpbutter oder Snacks zu suchen. Alles bio und direkt von Kleinproduzenten, ohne Zwischenhändler. Sogar die Himbeeren in Linzertörtli sind von dem Garten von Margrit Abderhalden, die Mutter von Alpomaten.

Jäätikkö sulaa, seinämät murenevat

Jäätikkö sulaa, seinämät murenevat

Olen viime vuosina tarjonnut suomalaismedioille juttua jäätiköiden tilanteesta monta kertaa. Ei ole kelvannut. Zürichissä on jäätikköeksperttejä, Sveitsistä löytyy geologeja, lumitutkimusta ja vaikka mitä, mutta ei.

Olen pompotellut mielessäni erilaisia syitä, kuten sitä, jäätiköt ovat Suomesta kaukana, tilanne muuttuu uutiskäsityksen mukaan hitaasti tai että ilmastonmuutokseen ja sulamisiin ollaan jo turruttu.

Bettmeralp. Sataa. Vaelluskeli ei ole aivan sitä mitä toivottiin. /Bettmeralp. Not really an ideal day for hiking.
Ylöspäin mennessä keli parani ja pilvet väistyivät Aletsch-jäätikön yltä./But going up the weather got better and the clouds gave us a chance to see Aletsch.
Tästä lähdettiin ennen kohti Märjelenseetä. Vyöry muutti tilanteen. /This is where you used to start the hike beside the glacier towards Märjelensee.
Hyvin viitoitettu polku. Tai raput tässä tapauksessa. /Well signed path. Or stairs, in this case.

Maallikkona rohkenen joka tapauksessa uskoa, ettei huoli jäätiköistä ole liioiteltua. 40 prosenttia Euroopan makean veden varoista on Alpeilla.

Olen käynyt Alppien suurimmalla jäätiköllä Aletschilla useasti, tarkemmin sanottuna kulkenut sen sivustaa. Parinkymmenen vuoden aikana jäämassa on kutistunut niin paljon, että rantu näkyy sekä vuoren kyljessä ja pituudessa. Ennen sitä riitti pitkälle kaukaisuuksiin, nyt häntä on patikkareitiltä nähtävissä.

Täällä ei ole ketään. Ihanan rauhallista. /There´s nobody here, wonderful and very peaceful.
Uusi polku Märjelenseelle. /The new path towards Märjelensee.
Yksityiskohta. /A detail.
Snäkkihetki. Kannatti, sillä lounasta löytyi vasta illalla. /Had to have a snack. Well done, since we never found a place to have lunch, till the evening.

Viimeisten 30 vuoden aikana pituus on lyhentynyt reilun kilometrin verran, korkeus 300 metriä. Kun jäätikkö sulaa, tulee vuoresta hutera. Kolme vuotta sitten seinämää rohistui Moosfluhn kohdalta jäätikölle päin vieden osan suosituista poluista.

Meille uusi kukka. Näyttää apilan ja kimalaisen risteytykseltä. /A flower we had never seen before. Looks like a crossover of a bumblebee and clover.
Pilvet tulossa takaisin./Ok, the clouds are coming again.
Ja yhtäkkiä ne olivat taas poissa. Värit ovat älyttömän puhtaat. /And then they are gone. The colors are really clean and bright.

Harjanteella Bettmerhornista Riederalpiin on tehty uusia patikkapolkujen reitityksiä murenevan reunan takia. Huomaamme tänä kesänä useita syviä ratkeamia polun vierellä, niin syviä, ettei pohjaa näy. Jäätikön puoleiselle reunalle on rakennettu kivistä aita, sen on tarkoitus estää pääsy kokonaan alueelle.

Hyvääkin tässä on, vakuutetaan. Luonto pääsee uudistumaan rauhassa, kun ihminen pysyttelee kauempana.

Kivenhalaaja. Kun energiaa ei ole enää mihinkään muuhun. Tässä pisteessä ollaan kaikki jo todella nälkäisiä. /A tree hugger. When that´s all you have energy for. At this point we´re all hungry.
Takaisin Bettmeralpissa. Yhä sataa. /Back in Bettmeralp, still raining.
Ja lounas-illallisen jälkeen taivas kirkastuu. /And after lunch-dinner – the sky clears up.

En resumen: El glaciar más grande de los Alpes, Aletsch, ha perdido mucho de su tamaño. Se ve en lo largo y las marcas en las paredes de las montañas enseñan donde solía llegar. Las grietas en la cumbre son hondos y han tenido que cerrar algunos caminos. Unos se fueron con una avalancha de piedra, otros están cubiertos de piedra.

Kurzgesagt: Man weisst, dass die Gletscher immer kleiner werden, aber was da beim Aletsch passiert ist besorgniserregend. Es gibt tiefe risse neben den Wanderwegen und einige Teile sind ganz gesperrt. Die Wände sind instabil geworden. Denen fehlt die eisige Stütze.

Luontoretki nähtävyydellä: Creux du Van

Luontoretki nähtävyydellä: Creux du Van

Viimeisessä kurvissa ennen Noiraiguen kylää eteen piirtyi länsi-Sveitsin Grand Canyon. -Siis mitä?? Näkyykö tuo jo autotieltä?

Retken kliimaksilta oli katkaistu kaula.

Mutta hei, oltiin siis niin pitkällä, että odotettu kiviseinämä oli tuossa, jokusen kivenheittämän päässä.

Creux du Van on ollut pitkään saavuttamaton kohde. Ensimmäisillä askelilla polulla tulivat mieleen kaikki mahdolliset kliseet. Otto kolme. Kolmas kerta toden sanoo. Tästä se lähtee. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Täst miä lähen, hihkas kotkalaine vuorella.

Älä anna vaatimattoman ilmeen pettää, asemalta saa myös suklaata ja Absinttia. /Don´t let the humble look deceive: this is a station, but you can also get chocolates and Absinthe.
Viittaa Ranskan läheisyyteen./I think this gives you a hint we are near French border.
Polku, kivinen ja hikinen./The path is stoney.

Ranskankielisillä seuduilla on tullut käytyä niukasti, sillä vuoria ja kukkuloita on lähempänäkin. Tänne olen silti halunnut jo kauan, jotakuinkin yhtä pitkään kuin olen Sveitsissä asunut. Tai ainakin puolet siitä ajasta, sillä epäilen, etten tiennyt koko muodostelman olemassaolosta ennen tyttären kouluaikaa.

Tämä luonnon amfiteatteri, jota me nyt 2000-luvulla ihastelemme, on esihistoriallisen meren jäänteitä. Kalkkikerrostumia ovat muovanneet jäätiköt ja joet. Ilmasto alueella on erityinen; metsät ja arktisen alppi-alueen kasvusto kukoistaa. Kivimuurin rotkon puolella kulkeva polku on suurelta osin suljettu, luonnonsuojelusyistä.

Vasemmalla porukkaa tauolla. /Can you see the people resting on the left?
Lounastauko./Lunchbrake.
Pieni vesimeloonia muistuttava hämähäkki. /A small spider, that looks like watermelon.

Siksakspolkua, kivistä ja tietenkin jyrkästi nousevaa ylös, kivireunaman tasolla ylängöllä taivastelua ja sitten taas alas. Ne, jotka karttavat ponnistelua, tulevat suoraan kokemuksen ääreen tai tässä tapauksessa reunalle, autoin ja bussein. Reittejä on monia.

Kiviaidan toisella puolen kulkeva polku on suljettu./The path on the other side of the stonewall is closed.
Tyypit reunalla. /Some guys on the cliff.

Olen siinä mielessä rajoittunut, että luontoretkellä pääosassa mielestäni pitäisi olla luonto. En kaipaa luonnolta säväyttäviä näytöksiä, ihan vain pelkkä polku metsässä riittää. Putoukset, järvet ja joet ovat tietty plussaa, joita mielelläni ihastelen, jos niitä kohdalle sattuu.

Tallaan mieluiten reiteillä, joilla on niukasti väkeä. Virran mukana valuminen ei vastaa mielikuvaani rentouttavasta ulkoilusta. Vuoristossa on toki hyvä, että kanssakulkijoita on samoilla tienoilla; se tuo jonkinlaista turvallisuudentunnetta. Ihmisjono sen sijaan ahdistusta.

Sveitsissä on suuri paletillinen toinen toistaan upeampia paikkoja. Porukkaa saapuu ylenmäärin katsomaan ja kuvaamaan, ikuistamaan ja ihmettelemään. Creux du Van on yksi niistä, varsinkin viikonloppuina ja loma-aikana. Ylös kivuttiin peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Kaikki mahtuivat kuitenkin polulle, ei siis täystungosta.

Tässä kohtaa pääsi myös aidan toiselle puolen. /Here you can also go to the cliff-side of the wall.
Toisella puolen näkyisivät Alpit, jos usva sallisi. /To the other side there´s a view to the Alps – or were, if there wasn´t any haze.

Toiselta puolen kaarimaista kivimuodostelmaa valitsimme pidemmän alastuloreitin – ja olimme yhtäkkiä lähes yksin.

Emme ole ainoastaan epäsosiaalisia, vaan pandemia-aikoina yksin samoamisella on puolensa. Myös luonto näyttäytyy erilaisena kuin joukossa vaeltaessa. Edessä lenteli kymmenittäin perhosia, linnut uskaltautuivat lähemmäs. Sen sijaan ilveksiä, vuorikauriita tai gemssejä ei näkynyt. Epäilen, että kukkulan päällä oli liikaa liikettä ja ihmisen hajua. Rusakotkin pysyttelivät etäällä. Näitä pitkäkorvia en ole nähnyt Sveitsissä vielä kertaakaan.

Porukkaa snäkillä kaaren toisessa päässä. /People picnicing in the other end of the half circle.
Kuivuvan kukan väri on melkein metallinen. /The color of this drying flower are almost metallic.

Voiko turistikohde siis olla luontomatkailua? Lähteekö luontoihminen turistipaikkaan tai turistikohteita bongaava luontoon?

Sveitsin vaellusreitit eivät suinkaan kaikki kulje vuorilla tai metsissä, niitä on myös läpi asuttujen alueiden, kaupunkien ja kylien. Itselleni lähin patikkapolun merkki löytyy parin sadan metrin päästä kodista ja johdattaa asemalta kylän läpi kohti metsää ja muita polkuja.

Toisinaan kuljen maaseutukylien keskellä, joskus korkealla vuoristossa, usein lähimetsissä. Turistikohteeksi valjastettu upeus ei ehkä vetoa kaikkiin, mutta jotkut on vain nähtävä. Kuten Creux du Van.

Aivan silmät sikkurassa kuumassa auringossa./Totally blinded by very hot sun.
Ainut tapaamamme petoeläin./The only beast we met.

En resumen: En oeste de Suiza hay una formación de piedra, que parece a una mitad de un anfiteatro, Creux du Van. Los glaciares y ríos han dejado esta forma tan rara para nosótros para asombrarnos – y para subir.

Kurzgesagt: Creux du Van wollte ich seit langem besteigen. Als Ziel ist es anders. Dieses Naturspektakel sieht man schon vom unten, aber es lohnt sich auch hinauf zu steigen. Unterwegs hat man eine Chance den Steinstruktur von der Seite und näher zu schauen und vielleicht sieht man auch einen Steinbock.

%d bloggers like this: