Blogi on joulutauolla. Palaan, kunhan saan aikaan kunnioittavan loven jouluherkkutarjottimelle, olen vetänyt lonkkaa kyllästymiseen asti ja polttanut kynttilöitä riittävästi. Toivottavasti tekin.
En resumen: Blog está en una pausa de navidad. Regreso, cuando haya comido suficientemente delicias de navidad, haya estado hechada en el sofá tanto que ya no puedo y cuando ya no me dan ganas de estár viendo el arbol de navidad.
Kurzgesagt: Blog macht eine Weihnachtspause. Ich werde zurückkehren, wenn ich genug Weihnachtsdelikatessen gegessen habe, keine lust mehr auf dem Sofa zu liegen habe und nicht mehr den Weihnachtsbaum starren möchte.
Samichlaus, se Sveitsin Pyhä Nikolaus, keitteli metsässä sienistä pöperöä. Hänen apurinsa Schmutzli oli heittänyt lenkin lähimaastoissa ja löytänyt vielä koriinsa syötäviä yksilöitä. Pakkasesta ei ollut tietoakaan, kevätkukat kukkivat ja ampiaiset lentelivät. -Se on se ilmastonmuutos, Samichlaus murisi.
Samichlaus oli jo vapaalla, sillä hommat tuli hoidettua jo 6. joulukuuta. Päänvaivaa aiheutti herkkujen ja risujen jakaminen. Lapsista ei ollut mitään ongelmaa, mutta aikuiset, yhtä murhetta ja huonoja valintoja.
Samichlaus päätti trendikkäästi ottaa teemakseen ilmatonäkökulman. Eihän hän voinut jäädä Gretalle kakkoseksi. Zürichissä suurimman säkin pähkinöitä, mandariineja ja suklaita (tietenkin vegaanisia) sai uusi vegaaninen kahvila, Sprössling. Tai oikeastaan siinäpä se sitten olikin. Kaikille muille ropisi risuja: ylitäysille raitiovaunuille, vaikeille pyöräilyolosuhteille, myöhästeleville junille.
Samoihin aikoihin Hans-Ueli istui alppimökissään ja mietti, että miksei ole kuin Greta. Sveitsi sekoitetaan usein Ruotsiin, Switzerland ja Schweden, molemmat sellaisia hiukkasen mauttomia ja hajuttomia, ihan sama monien mielestä. Mutta kukaan ei sekota Hans-Uelia Gretaan. Häneltä puuttuvat ne letit ja uskottavuus. Ei hänestä, tavallisesta alppipojasta, ole julistajaksi.
Etsimässä joulutunnelmaa. /Looking for Christmas spirit.
Hans-Ueli sulatteli juustoa leipänsä lisukkeeksi ja tunsi piston sydämessään. Mutta mistä hän vegaanista juustoa saisi, täällä korkealla, missä viihtyvät vain vuohet ja lehmät, nekin tosin vain kesällä. Varastossa oli monta kiekkoa vahvaa alppijuustoa, eikä Hans-Ueli ymmärtänyt, miksi hänen pitäisi matkustaa alas laaksoon hakemaan joitain muuta, joka on tehty kaukana aineista, jotka tulevat vieläkin kauempaa.
Hans-Ueli tiesi, että jotain pitäisi kuitenkin tehdä, sillä jäätikkö, jota hän on pienen ikänsä katsellut, oli hiljalleen kutistunut jättäen jälkeensä kivisen kanjonin. Ja jos jäätikkö kuivaa, vuoret kuivavat, elämillä on jano ja hänenkin täytyy lähteä alemmas, sinne missä vielä luonto kukoistaa.
Joulupukki, tietenkin siellä jossain Suomen Lapissa, rapsutti päätään ja välillä poroa. Reellä ei pääsisi etelään, sillä talviset olosuhteet olivat menneitä aikoja. Pitäisi joko siirtyä amerikkalaisen virkaveljen tyyliin lentomoodiin – mutta lentäminen, sekin on nykyisin omatuntoa kolkuttavaa. Kumpi saastuttaa enemmän, juokseva vai lentävä poro, sitä pukki ei suoriltakäsin osannut sanoa.
Piparit toimii aina. /Cookies work always.
Pukin sähköposti kilahti, kaksi uutta meiliä, molemmat Sveitsistä. -Kappas, Samichlaus, siitä onkin aikaa kun on rupateltu, Pukki hymähtää. -Ja Hans-Ueli, kiltti poika, vaatimaton, välillä kovin huolestunut.
Joulupukki luki meilit ja huokaisi. Samichlaus oli sitä mieltä, että pallo on nyt Pukilla. Sami jakoi risut, Pukin vuoro olisi saada aikaan ilmastotekoja. Hans-Ueli on samoilla linjoilla, hän toivoi joululahjaksi todellisia ja kunnon toimia ilmaston puolesta.
-No nyt on kyllä aikamoiset vaatimukset, Pukki puhahti ja istahti lumihankeen, joka alkoi sulaa hänen ahterinsa alla. Hän pohti ja pähkäili, ähkäisi ja murisi. Kävi pesemässä torpan hirsiseinät, pilkkoi saunapuita, hakkasi avannon, kantoi löylyvedet, jauhoii jauhoja joulupipareihin ja tanssi Nissen polkan tahdissa. Sen jälkeen Pukki meni saunaan, heitti monenmonta kauhallista vettä, pakeni ulkoportaalle höyryävänä. Siinä seistessään tähtitaivaan alla hän teki päätöksen. Paluun alkuperäiseen tehtäväänsä, joulumielen levittämiseen. – Minä en puutu politiikkaan, sen saa hoitaa muut, Pukki julisti yöhön ja pulahti avantoon.
Samichlausille ja Hans-Uelille tuli postia Korvatunturilta. Samichlaus virnisti tyytyväisenä ja Hans-Ueli hymyili kerrankin. Pukkiin voi aina luottaa. Pukki oli viime hetkellä ennen joulua päättänyt, että nyt se on loppu, se päätön uusien lahjojen ruljanssi. “Minä en voi muuttaa maailmaa, mutta oma ilmastotekoni on tämä.Päätökseni on myös sen mukainen, etten löydä itseäni työkkärin luukulta, sillä mitä minä muutakaan osaan, kuin jakaa lahjoja ja sitä joulumieltä.” Pukki oli tehnyt historiallisen muutoksen ja siirtynyt tukemaan aineettomia ja kierrätyslahjoja. Monet hurrasivat Samin ja Hans-Uelin lisäksi, tontut sen sijaan tunsivat, että nyt oli vedetty matto alta. Sekin järjestyi pian, sillä ketkä niitä kierrätyslahjoja olisivat haaleet kokoon, elleivät tontut.
En resumen: El San Nicolas Suizo, Samichlaus, terminó su trabajo en el comienzo de Diciembre. Estaba en el bosque cocinando hongos, ya que por el cambio del clima todavía crecían en la epoca, cuando normalmente ya sería invierno.
En el mismo tiempo Hans-Ueli estába en su casita en el Alpe y piensa que debería hacer algo, antes que sea demasiado tarde. El glaciar ya se había hecho chiquitillo y pronto los animales tendrían sed, habría que tal vez bajar hasta al valle para vivir. Pero ya que no tenía trensas y tampoco el valor, no pensaba que podría ser Greta suizo.
Samichlaus piensa que es el turno del San Nicolas finlandés, Joulupukki, de hacer algo, ya que el está encargado de la navidad. Hans-Ueli tiene mismo tipo de pensamientos y resulta, que los dos le escriben. Quieren que salve la naturaleza, que frene el cambio climático. Joulupukki por su puesto no puede hacer eso. Pero después de meditar, rascar los renos, partir leña, moler granos para harina para hacer galletas de navidad, ir a sauna, bailar con la música navideña, hace una desición histórica. Basta con el consumismo y de ahora en adelante sólo habría regalos de segundamano o sin materia. Lo del salvar el mundo se lo dejaría a alguien más. Lo suyo era repartir el atmósfera navideña.
Kurzgesagt: Samichlaus war schon in der Ferien und hat Pilze zum essen gekocht. Das war neu, das man immer noch im Dezember Pilze kriegen konnte. Auch Sami machte sorgen über das Klima.
Gleichzeitig Hans-Ueli war in seiner Alpenhytte – und traurig. Der Gletscher wurde immer kleiner und bald hätten die Tiere durst. Vielleicht sollte er bald ins Tal, weil das Leben zu schwierig oben wäre. Er wusste nicht, was er machen sollte, er hatte keine Zöpfe und war auch nicht wirklich überzeugend. Schweizerische Greta würde er nie sein.
Finnischer Weihnachtsmann bekommt Mail aus der Schweiz und fühlt sich überfordert. Sami will, das Joulupukki die Natur rettet und das wünscht auch Hans-Ueli für Weihnachten. -Oh Mann, denkt Joulupukki und fängt an zu meditieren, streichelt die Rentiere, häckt Holz, geht ins Sauna und tanzt mit Weihnachtsmusik. Schiesslich hat er die Entscheidung getroffen. Jetzt ist es fertig mit dem Konsum. Ab das Jahr wird es nur secondhand oder immaterielle Geschenke geben. Den Welt dürfte jemand andere retten. Seine Aufgabe war eigentlich nur Weihnachtsstimmung auszurichten.
Varpaita lämmitti yllättäin. Mies, jolla oli tähtivaloja vilkutteleva tonttuhattu, oli horjahtanut ja kuumaa mausteista joulujuomaa kaatui nahkanilkkurilleni. Rekisteröin homman ja vasen jalka oli kateellinen oikealle, koska sitä ei enää palellut. Pyyhin punaisen pois ja jatkoimme juttua, sitä johon olimme useampi vuosi sitten jääneet.
On niitä ihmisiä, joiden kanssa jutustelu ja ajatukset aina linkuttavat, tulevat joko jäljessä, edellä tai sivulta hypähdellen. Näistäkin aineksista syntyy ystävyyttä. Toisten kanssa saattavat kohtaamiset hiipua ja silti järjettömän pitkänkin ajan jälkeen ollaan samassa kohtaa. Siinä missä on ymmärrystä ja selkeyttä. Samaan tahtiin nakuttelevaa olemista.
Sveitsiläiset paistavat perinteisiä Grittibänzejä joulukuussa./Swiss Grittibänz are traditional baked goodies in December.Tulos ei ehkä ollut esteettisesti toivotunlainen, mutta lämmin nisu maistuu aina./Well, the result may not be beautiful, but delicious anyway.
Näihin kahteen naiseen tutustuin silloin kun lapsemme olivat kannettavia, eivätkä ilmaisseet itseään vielä sanallisesti, mutta itse kaipasimme äidinkielistä seuraa. Nyt lapsista puhuminen kuulostaa hassulta, virallisesti aikuisikään astuneista, mutta lapsiahan he ovat, meidän lapsia. Vaihdamme kuulumisia, kuka on missäkin ja miten elämä on kohdellut. Muistamme, kuinka tärkeitä olemme olleet toisillemme. Paikkaamme sosiaalista tukiverkkoamme, jota ei välillä ole tarvittu, toisiaan on vain jätetty käyttämättä, koska aikaa on kulunut, puhelinnumerot ehkä vaihtuneet, välimatkat kasvaneet. Lupaamme tavata uudelleen, ihan muuten vain.
Nämä verkon silmukat ovat varmoja ja niihin voi luottaa. Kiitos, että olette osa verkkoani. -Ja ettei menisi aivan pateettiseksi, toteaisin, että hyvä ystävä on kuin vastapaistunut, hiivataikinasta leivottu pulla. Lämmittää ja kohottaa mieltä.
En resumen:Hay amigos, a los cuales no veo prácticamente nunca. Pero cuando nos topamos, es como si la última vez hubiera sido ayer. Esos son los mejores amigos. (Y son como el pan hecha en casa: calienta y levanta el ánimo.)
Kurzgesagt:Es gibt Freunde, die ich praktisch nie sehe. Aber wenn wir uns treffen, ist es als ob das letzte Mal gestern gewesen wäre. Das sind die besten Freunde. (Und sie sind wie selbstgebackenes Brot: es wärmt auf und hebt die Stimmung.)
Kun Appenzellin miehet ja pojat kilkuttelivat lehmänkelloin joulutunnelmaa kylälle, olin vielä toisaalla. Sekä fyysisesti että ajatuksissani. Olin nähnyt rekisteröinyt joulukuun lähestyvän päivä päivältä, silti sunnuntaina tunsin tulleeni yllätetyksi. Oven joulukranssi oli vielä kellarissa, partiolaisten kalenteri kaapissa.
Juuri ja juuri ehdin siihen, kun kulkue poistui reippain askelin ja päämäärätietoisesti kohti kulkuneuvojaan ja Alppikyliään. Sitä, miksi he tulevat vuosi vuoden jälkeen tänne Zürichinjärven kupeeseen, en tiedä. Ehkä jollain kyläläisellä on siellä sukulaisia? Kenties tärykalvoja vavisuttava kumaja synnyttää kaupunkienkin asukeilla alkukantaisen Alpeilta kantautuvan juhlafiiliksen.
Appenzellin poijaat tuomassa joulutunnelmaa./The boys and men from Appenzell came to bring some festive spirit.Joulupalmu on rakennettu. /Christmas palmtree ready for the holidays.
Tori on muutenkin epäzollikonimainen, mutta mikä sitten olisi zollikonilaista? Kylän omat traditiot taitavat olla olemattomat, jos niihin ei lueta vatsaa tukevia nautintoja: makkaraa, sampanjaa, punssia ja Glühweinia. Niin ja lettuja. Paikallinen Kiwani-klubi paistaa isoja räiskäleitä ja täyttää niitä juustolla ja sipulilla tai suklaalla, vaihtoehtoisesti sokerilla ja kaneilla. Mikään näistäkään ei ole kovin täkäläistä. Mutta niihin on totuttu ja niitä tullaan maistelemaan.
Joulutori iltahämärässä. /The Christmas market in the dusk.Ei toria ilman metrituotteita – vaahtokarkkia joulukaakaakaoihin./ A full meter of marshmallow for hot chocolates.Kunnan sali ja kirjasto jouluasussaan. Sisällä lisää myyntipöytiä ja tietenkin kahvia./Library and the community hall in Christmas mood. Inside more stuff to buy and of course coffee.
Joulutorin kitchikkyys on jokavuotinen mutinan aihe ja se, ettei tori ole oikein kylän tasoinen. Pitkään on näkynyt jonkinlainen väsähdys, innostuksen puute. Kaikilla toreilla on sitä samaa, jupistiin. Sunnuntaina oli kuitenkin uusia kipinöitä, ideoita ja myyjiä. Vapaapalokunnan telttabaarissa oli porukkaa ruuhkaaksi asti ja nuoret yrittäjät kauppasivat ympäristöä säästäviä tuotteita sekä itsetehtyä.
Kodikas kohta istahtaa, jos raikas ilma ei häiritse. /Cosy place to sit, if you don´t mind the freshness of the air.Ilmassa lähes näkyy joulufiilis. /Here I can almost see some Christmas feeling in the air.
Iltaa kohti tori hiljeni, lettutaikina loppui ja ilmaan jäi leijumaan enää makea kuumien juomien tuoksu. Pyhä Nikolaus, sveitsiläisittäin Samichlaus ja hänen apurinsa Schmutzli olivat jo palanneet torilta aaseinen takaisin kotimetsään. Kylän kirkossa soi jouluoratorio ja kadut hiljenivät.
Kotona laitoin partiolaisten kalenterin seinälle. Ensimmäisestä luukusta kurkisti loikkiva jänis. Tässä se oli. Joulukuu.
Tätä se on. Joulukuu./This is it. December.
En resumen: La epoca de la navidad empieza en el primer adviento, eso está claro, apesar de que los supermercados ofrecen galletas y chocolates navideños ya desde setiempre. Este año el primer adviento era también el primer de Diciembre, lo que me vino por sorpresa, apesar de todos los calendarios que tengo. En la feria del pueblo encontré, en todo caso, los primeras sensaciones de la navidad.Adentro mío.
Kurzgesagt: Weihnachten fängt an am ersten Advent, das ist klar, obwohl die Supermärkte die Stimmung schon vom September zu verkaufen versuchen. Das Jahr erster Advent war auch der 1. Dezember, was mir als Überraschung kam, trotz allen Kalender. In der Markt des Dorfs habe ich doch die ersten Zeichen vom Weihnachten gefunden. In mir.
Pala Suklaata 