Karistan sumut jaloistani

Karistan sumut jaloistani

Alppien perheessä Hörnli olisi varmaankin se esikoululainen. Mittaa on näinä päivinä 1133 metriä merenpinnan yläpuolella. “Kyllä sinusta vielä iso kasvaa”, lohduttelisi Monte Rosa, nimensä perusteella äiti, jonka huippu, Doufourspitze, yltää 4634 metriin.

Silti nyppylällä on jo ihan varteenotettava vuoren persoonallisuus. Se kohoaa sukkelasti ylöspäin, sivustalla on kapeaa polkua niille, joita se kiinnostaa ja huipulta näkyy kauas.

Matkalla polun alkuun ilahdun junan värikkyydestä. / On the way towards the beginning of the path, the colorful train makes happy.
Marraskuuta Zürichissä. /November scenery in Zürich Oberland.
Noh, tämä on joki. /Yeah, well, a river.
Penkin viesti: kompurointi on osa patikointia. /The message of this bench: even stumbling is part of hiking.

Sumu velloi autotiellä matkalla vuoren juurelle. Kuvittelin seikkailua harmaan kostean villan keskellä kohti tuntematonta. “No mitäs!” pääsi patikan alkupisteessä. Yhtä aurinkoa. Sumu oli jo jäänyt alemmas. Täällä oli enää hutun rippeet.

Sydämellinen polku. /A heartfelt path.
Näkymä. / A view.
Vielä omenoita puussa./Still some apples in the tree.
Tie vie läpi maatilan. /Passing a farm.
Pehmeästi kumpuilevaa ja poimuilevaa maastoa. /The hills are round and somehow soft in this area.

Siellä se pysytteli pitkään, paksuna vaippana järven ja tasangon yllä. Meille suotiin harson läpi lämmintä aurinkoa marraskuussa.

Rinteessä on piste, jossa yhtyy kolme kantonia: Zürich, St Gallen ja Thurgau. Silti tämä on meidän zürichiläisten vuori. Ihan vain minun. Eikä kenenkään muun.

Tainnutan omistushaluisen itseni, mutta katselen silti ihmismassaa huipulla hiukkasen ärtyisästi. Olimme nousseet toiselta puolen ypöyksin. Virta patikoi suorempaa ja leveämpää tietä.

Este. /An obstacle.
Eikö tämä ole kuin taidetta?/Isn´t this like art?
Sieniä sammalvuoteella./Mushrooms on a soft mossbed.

Huttu peittää vuoristojonon niin, että horisontissa on vain aavistus teräväkärkisistä ja lumihuippuisista. Mutta siellä ne ovat. Täältä niitä on hyvä katsella. Tiedetään vuorten olemassaolosta muutoinkin, nähtiinhän ne viereiseltä ja Zürichin korkeimmalta, Schnebelhornilta.

Keskellä ja oikealla lelluvaa sumua. /In the middle and on the right you can see the floating fog.
Gasthaus Hörnli.
Auringossa. Marraskuussa. /Enjoying the warm November sun.

Selailen nyt muistiinpanojani kotona. Hörnli on mielessä paikkana auringossa. Sen huomaa myös puhelimeen kirjoitetuista lauseista. Kävellessä ja häikäistyneenä auringosta.

Bauma suoraa, 250 kai, noustu, aökoi bergwanderweg. Alas tullessa bauerhofin kohdalla reitiltä. Sivussa. Ei saa mennä pois tieltä. Ternerito, hoffladem, maksaa, jauhelihaa, tripas, munuaosia. 50 mon Stegiin.”

Kolmea kieltä ja siansaksaa, siinä ne tärkeimmät. Ei niin mitään tolkkua.

Silti väliäkö tuolla. Tärkein on tässä: Zürichissäkin voi nousta vuorelle.

Tie Stegiin. /The way to Steg.
Stegistä kulkee patikkareitti poikineen. /Steg is a place of many paths.

En resumen: También en Zurich se puede subir en montañas. Hörnli es el lugar del sol en un día de neblina.

Kurzgesagt: Auch in Zürich kann man Berge erobern. Hörnli ist der ort der Sonne an einem nebligen Tag.

Kastanjaa uunissa ja keitossa

Kastanjaa uunissa ja keitossa

Kierrän kastanjoita joka syksy kuin kissaa kuumaa puuroa. Tekisi mieli, mutta…Nyt niitä oli kotona lautasella hyvähkö annos. Itse kerättyjä Motto di Dongion retkeltä, jos muistatte. Föhn-myrskyä uhmaten ja kirkolta kirkolle kävellen.

Innoissani kerroin tästä tuttavalle, joka jarrutteli. “Oliko ne maassa? Säilytitkö pitkään?” Oli ja en. “Saattavat olla täynnä matoja.” Ääh. Tuskin sentään, sillä tuulihan oli juuri pudottanut kastanjapallerot, siinä ei ollut madolla aikaa edes iskeä leukaperiään pähkinää muistuttavaan siemeneen (sillä siemenhän se on, eikö?), kun nappasin sen jo käteeni ja sujautin laatikkoon. Ja jos mato olisi ollut sisällä jo puussa, sille en voisi mitään.

Lempivärini: kastanja / My favorite color: chestnut.
Kirkkonen kastanjoiden keskellä. / A small church surrounded by chestnut trees.
Itse kerättyjä ja nyt illallista. /Picked by our own hands and now for supper.

Sain ohjeeksi upottaa kastanjat veteen. Syötävät vajoavat pohjalle, matoiset nousevat pinnalle. Omistani jouduin poistamaan kymmenisen, osan jo ulkomuodon perusteella.

Loput laitoin uunivuokaan sen jälkeen, kun olin vetänyt kuoriin ristiviillot. Täytyy sanoa, että se olisi kyllä ryhmätyötä. Ottaa ranteelle ja vaikka mille. Myös veitsen on oltava terävä – ja sormia varottava.

Uunista alkoi tulla parinkymmenen minuutin jälkeen aito tuoksu. 200 astetta ei mustaa kuoria samaan tapaan kuin hiilloksella paahtaminen, mutta yhtäkaikki, olin tyytyväinen tulokseen. Elämäni ekat paahdetut kastanjat. Luulisin. Ainakin itse kerätyt.

Kuoriessa huomasi, ettei ole ihan priimalaatua. Mutta maku, juuri sellainen kuin piti, lämmin makea, pähkinäisen rasvainen.

Lämmin kastanja. /Warm chestnut.
Nämä jäivät jäljelle. /This is all that what was left.

Söimme kastanjoita alkupaloiksi ja kurpitsarisottoa pääruuaksi. Peukaloita aterioinnin ajaan lepuutettuani kävin jälleen kuorintaurakkaan, sillä osa kastanjoista jäi syömättä. Minä en tietenkään viskaa metsän hedelmiä kompostiin. Jotain niistä on synnyttävä.

Pari päivää pohdin murun kohtaloa. En saanut kastanjoita kuorista kokonaisina niiden viilennyttyä.

Heitin kattilaan pari perunaa, purjoa, bataatin ja kastanjat. Vihanneslientä päälle, pippuria mukaan. Surautin keitoksi. Väri oli kuin kastanjapyreen, jos tiedätte, sellainen värjäämättöntä villaa muistuttava. Ei kovin kutsuva, sanoisin.

Päälle lehtipersiljaa silppuna, ehkä kevät- tai ruohosipulia, niitä ei meillä siihen hätään ollut. Maku? Mieto, purjoinen, samettisella rakenteella. Kastanjan tuomalla kermaisuudella.

Kastanjametsälle kiitos antimista. Niitä piikkejä voisi kyllä vähän miettiä. Kannan yhä yhtä niistä mukanani.

Yksi päätyi pöydälle syyskoristeeksi./One got to be part of the desk decoration.

En resumen: En nuestro viaje a Motto di Dongio recogimos castañas y los tosté en el horno para nuestra cena otoñal. Los que quedaron usé después para una crema de papa, puerro y camote. Fino y suave. Quedó algo? Solo una espina de castaña en mi dedo.

Kurzgesagt: In Motto di Dongio haben wir Marroni gefunden und ich habe sie geröstet – für unser herbstliches Abendessen. Die reste von Marroni sind zur eine Suppe verwandelt. Übrig ist nur ein Marroni Dorn in meinem Finger geblieben.

Palmurajan yläpuolelle

Palmurajan yläpuolelle

Viimeisiä vaelluspäiviä viedään. Syksy alkaa pikkuhiljaa rajoittaa, plus tämä tautinen tilanne. Jos Alppien eteläpuolen patikka Rasasta Roncoon (sopra Ascona, ei Porto) oli kauden päätösreissu, niin tätä voin talven lyhyinä päivinä makustella.

Kuivaa kastanjametsää, lehtisiä polkuja ja piikkisiä pömpelöitä talloen siksakattiin ylös taitekohtaan, jossa pysähdyttiin hetkeksi vetämään henkeä, mutta myös katselemaan Lago Maggiorelle ja pitkälle Italiaan. Aldo mietti, että tältä tuntui varmaan Vasco Núñez de Balboasta, konkistadorista, joka kipusi Panaman kannaksen yli ja näki yllättäin uuden meren, Tyynenmeren. Oltiin ehkä jo aika poikki ja vähällä hapella. Silti, on myönnettävä, että ilmassa oli suuren saavutuksen tuntua.

Rasan kylä, lähtöpiste. / Starting point, Rasa-village.
Söpö, tämä patikkapolun alku. /Very cute, indeed.
Rasa jää taakse, tallataan ylöspäin. /Leaving Rasa, going up, up, up.
Polulla on syksyväritys. /The path has falldecoration.
Suurin osa matkasta ylös tätä: jyrkkää kastanjametsää. /Most of the way up was steep chestnut forest trails.
Edessä ruska, takana lumihuiput / In front fallcolors, further away, the snowpeaks.

Pientä jyrkkää kannasta myöten kiivettiin vielä ylemmäs, Pizzo Leoneen, missä tuuli pyyhki ja yllättäin oli todella kylmä. Ei ollut hanskoja tai pipoa – Ticinossahan on palmuja, hyvä ihme. Eipä tullut mieleen, että oltiin niillä korkeuksilla, missä on talvella lunta. Viereisellä vuorella jo nyt. Siinä oli kai kylmä kohta, huippua kiersi synkeän musta pilvi.

Pizzo Leonella näkymät yhteen suuntaan. /Pizzo Leone offers incredible views to all directions.
Toinen suunta…/Another direction...
Lumihuippujen suunta (pilvien paikkeilla)./Towards the snowpeaks (further by the clouds)
Puumerkit kirjaan, perillä Pizzo Leonen huipulla. /Had to register, that we got up here.
Taivaalla on huttua, mutta eiks ole hienoa?/Some haze, but isn´t this beautiful?
Tuuli tuivertaa kylmästi ja aurinko pistää siristämään. / Really cold wind and too bright.

Tajunnan räjäyttäviin kokemuksiin lisäisin sen, etten ole koskaan nähnyt ruskaa, palmuja ja lunta yhdellä kertaa. Pizzo Leonella porukat pyöri kuin väkkärät, joka suuntaan oli erilaiset näkymät.

Jotain retken vaativuudesta kertoo se, että kuvia on lopulta aika vähän, siis verrattuna maisemien maalauksellisuuteen. Urheilukello hyytyi kylmässä, samoin vara-akku, joten detaljeja ei ole, mutta sanoisin, että pulssi tikitti aika tavalla, hiki lensi ja kintut oli lopussa melko valmiit vaaka-asentoon. Noin kilometri ylöspäin ja lähes puolitoista alas. Pituus, 14 km, ei kerro matkasta, mitään, sen sijaan aika, 5,5 h ehkä vähän enemmän.

Tällä puolella vuorta polku on helppokulkuinen. /To the other side the path is easy to walk.
Pizzo Leone jää taakse. Ei näytä kummoiselta, mutta kipuaminen toieslta puolen oli hikinen homma. /Leaving the peak of Pizzo Leone. Doesn´t look impressive on this side, but coming from the other, was a sweaty job.
Mielettömät värit!/The colors were incredible.
Omenatauko. / Applebrake.
Sama järvi Maggiore, mutta sinisen sävy vaihtuu suunnasta ja valosta riippuen./Same lake Maggiore, but different blue to this direction because of the light..

Joka tapauksessa yksi patikoiden helmistä, vaikka oltiin suht lähellä sivilisaatiota. Olen erakko tässä mielessä, pidän erämaasta. Silti oltiin sitä mieltä, että matkalla oli viehättäviä paikkoja ja useampikin kivistä ladottu talonen, johon voisimme vetäytyä kesäpäiviksi tai vaikka ikuisiksi ajoiksi. Kaukana teistä ja hulinoista, kastanjapuiden keskellä. Vuoren sylissä.

Grotto da Peo oli kiva yllätys. /Grotto da Peo was nice surprise.
Alhaalla trooppiset Brissago-saaret. /A view to the tropical Brissago islands.
Täällä kirjoittaisin muistelmani. /This is where I´d write my memoirs.
Olemme laskeutuneet kastanjametsästä palmurajalle. /We´ve walked down through the chestnut forest to the palmline.
Melkein perillä. Ronco sopra Ascona./Getting there. Ronco sopra Ascona.
Juuri ennen iltahämärää. /Just before dusk.

En resumen: Para arriba ziczagueando por los bosques secos de castañas, para abajo por potreros, trillos, pequeños pueblitos ticineses. Una de las mejores caminatas del año: Rasa-Ronco sopra Ascona. Sudando, con frio, emoción, un poco miedito, colores de otoño, montañas con nieve, palmeras. Perfecto.

Kurzgesagt: Zickzack hinauf, durch die Kastanien Wälder, bis Pizzo Leone, herunter durch die Weiden, auf den Bergwanderwegen, durch kleine Dörfer: Rasa-Ronco sopra Ascona. Schwitzend, frierend, mit Begeisterung, ein bisschen Furcht, Herbstfarben, Schneeberge, Palmen. Alles.

Todellinen sunnuntaipatikka: kastanjoita ja kirkkoja

16 kilometrin tunnelissa Alppien eteläpuolta kohti tajuamme, että tämä on eka kerta. Läpi on menty ja monesti, mutta aina junassa. Nyt körötellään hidasta kyytiä autoletkassa.

Pohjoisessa nimittäin sataa, vuorilla myös tulee lunta. Ainut nikara Sveitsin kartalla, joka näyttää poutaa, on italiankielinen kantoni Ticino.

Alppien pohjoispuolella oli tämmöinen meininki. /The situation on the north side of the Alps.
Motto di Dongio kirkkoineen ja putoksineen. /Motto di Dongio and their church.
Tie on pitkä ja tuulinen./The path is long and windy.
Äidit lastensa kera (karitsan ilme!). /Mums with babies (look at the face of the baby lamb!)

Blenion laaksossa tuuli puhaltaa niin, että tukka pöllyää. Naivisti ajattelen, että näin se on tässä kohtaa. Kanjonimainen alue Adula-Alpeilla ei ole edes korkealla, mutta ehkä ilmavirtaus on kova? Illalla katson sääkarttaa uudelleen. Ai kappas, myrskyvaroitus. Pohjois-föhn kai aloitti myrskyämisen vähän ennustettua aiemmin.

Grottoja viiniköynnösten takana./Some grotti on the way.
Sisäänkäyntiä suojeleva maalaus/Some paintings protecting the entrance.
Asumus, jonne tuotiin kylän väkeä suojaan ja lepraiset eristykseen./This is where they took the people to protect them — and the ones with lepra.
Pyhän Lucan ja Fiorenzon kirkko vuodelta 1758, edellinen tuhoutui maavyöryssä./Church of Santi Luca e Fiorenzo from 1758, after the former was destroyed by a landslide.
Ei pahat maisemat tässä kylässä. /Not bad the view in this village.

Kuljemme etunojassa tuulta vastaan suoraa tietä. Sunnuntaifiilis korostuu, sillä tällä retkellä tapaamme enemmän kirkkoja ja kappeleita kuin ihmisiä.

Motto di Dongion menneisyys on vähän rapistunutta ja nuhruista. Oletko aina halunnut ostaa grotton, viileän kivitönön rinteestä? Täällä niitä olisi kaupan. Osa murentuneena ja ilman kattoa, toiset vain ovet tiukasti kiinni ja hyljättyinä.

Ehkä voisin asua tässä. /I might be able to live here.
Hyvä tuuletus tässä mörskässä. /Good ventilation here.
Ei ihan kellari, mutta kylmähuone yhtäkaikki. /Old fashion fridge.
Brenno.

Ylitämme Brennon joen ja pian olemme kastanjametsässä. Tuuli pudottelee pistäviä palloja maahan ja keräämme taskut ja repun täyteen kastanjoita iltapalaksi. Ne muutamat ihmiset, joita päivän aikana näemme kantavat myös pussukoita ja kangaskasseja. Hekin ovat kastanjassa, nyt on se aika. Olemme jyvällä täkäläisestä elämänmeiningistä.

Lounas on niin tuulinen, että joudun vetämään hupun päähän ja kädet on jäässä. Kirkon taakse rämähtää iso oksa. Lähdemme nopeasti liikkeelle, sillä en halua jäädä puun alle.

San Remigion kirkko, myöskin roomalaista alkuperää./Church of San Remigio from Ticino Romanesque period.
Church of San Remigio

Metsässä on purosia ja pieni putous. Kuljemme Brenno-joen toista puolta, jonka varrella on useita varoituskylttejä. Joki saattaa ryöpsähtää, hyvälläkin kelillä. Viime viikkojen tulvat näkyvät, kiviä on tullut tonneittain ja puita ympäröi yhä vesi.

Läpi kastanjametsän. /Through a chestnut forest.
Tarvitset joko hanskat tai työkalun näiden avaamiseen./You need either a tool or gloves to open these.
Kastanjoita joka puolella/Chestnuts everywhere.
Lounaspenkki maisemalla. Ja kirkolla. /Lunchbench with a view. And a church.
Ei uutta eväsrintamalla./Something you´ve seen before. Our lunch.
Raikasta vettä metsässä. /A watercascade.
Viime viikkoina tapahtunutta. /Some hint of what has happened in last weeks.
Takaisin Mottoon./Back to Motto.

Aurinko on vielä vuorten yläpuolella, kun saavumme takaisin Mottoon. Päätetään heittää lähikaupungin Biascan kautta. Junalla etelään matkaavan kannattaa valita vasen puoli, sillä ikkunasta näkyy aseman vieressä ristiin suihkuava Ticinon korkein putous, Santa Petronilla.

Biascan kaupunki./Biasca-town.
Silta vie putouksen yli. /This is to cross the waterfall.
Santa Petronillan putous kivisillan korkeudella./The Santa Petronilla waterfall by the stonebridge.

Asemalta ei tietenkään pääse suoraan putoukselle, mutta ei haittaa, kävelemäänhän tänne on tultu. Nousemme kappeleiden ja kirkkojen välistä, kastanjapuiden keskeltä puoliväliin putousta. Täälläkin ihmiset kulkevat pussukoiden kanssa.

Kivisillalta on hienot näkymät laaksoon. Putous tulee vuoren onkaloiden välistä ylempää ja jatkaa matkaa kohti kaupunkia. Luonto muistuttaa Aldon mielestä tällä puolen Alppeja enemmän Costa Ricaa kuin Eurooppaa. Arkkitehtuurissakin on etelän vaikutteita. Eikä ylläpitoon satsata pohjoisen lailla. Lieneekö kyse rennommasta elämänasenteesta vai rahasta? Turismi tuskin tuo näille seuduille mitään. Mottossa kaikki eli kylän ainut ravintola oli suljettu. Ainoat roposet, jotka jätimme laaksoon, menivät kioskiin. Due gelati, per favore!

Kiipesin! Penkille…(Santa Petronillan putous)/I did it! Climbed to the bench! (The waterfall of Santa Petronilla)

En resumen: Cuando el clima está horroroso en el lado norte de los Alpes, es bueno ir a ver, que se encuentra del otro lado. Esta vez anduvimos por una ruta historica de Motto di Dongio, recogimos la castañas y subimos a la catarata cruzada de Santa Petronilla.

Kurzgesagt: Wenn das Wetter schlecht in der nördliche Seite der Alpen sei, ist es Zeit Süden zu reisen. Dieses Mal sind wir auf dem historischen Weg von Motto di Dongio gelaufen, Marroni gepflückt und zu dem Wasserfall von Santa Petronilla gestiegen.

Kesän patikat: upea, tylsä ja loco

Kesän patikat: upea, tylsä ja loco

Kävi sitten niin, että ennen oranssinpunaisen ja keltaisen ruskan värittämiä kullanaurinkoisia päiviä lykkäsi talvella. Ne polut, joille olin menossa näinä päivinä ovat kiinni. Alppimajatalot pistivät lapun luukulle: nähdään kesällä.

Nyt sitten mutristelen otsaa ja murisen. Aika monessa kivassa paikassa tuli silti käytyä ja reppu heilahti selkään jo ennen virallisen patikkakauden aloitusta, sillä jos talvi tuli piiru verran liian aikaisin, samoin teki kesä.

Koska ollaan äänestysten luvatussa maassa, pistin perheen laittamaan kesän retket järjestykseen ja etsimään niistä kolme: paras, tylsin ja se loco, ja näistä jälkimmäisistä ei meillä ole ollut puutetta, tuurilla selvitettyjä patikoita tuntuu aina osuvan kohdalle.

Paras: Surettatal, Surettaseen ja Flüeseen

Valitan Zermatt ja Matterhorn – teillä ei ollut asiaa ykkössijalle. Sen sijaan itä-Sveitsi on näköjään kovassa huudossa, varsinkin Sufersin seutu. Hilja tykkäsi eniten Surettatalin retkestä, sillä metsä lupasi mustikkaa, matkalla oli jännitystä, upea kurkistus kalliolta vihertävään järveen ja lopussa mystinen maahisia kuhiseva lammikkoympäristö (ei ole todisteita, mutta vannon, että kohta oli erityinen.) ja sitten se lumoava Suretta-laakso, jota ympäröi lumihuiput ja läpi virtasi raikas joki. Myöhemmin kuulin, että näillä seuduin hiipparoi myös susia. Jaahas.

Surettatal

Aldo taas tykästyi Suretta-järvien alueeseen. Koska pääsi soutelemaan. Ja uimaan. Vuoristossa syntyneelle miehelle vesi on sittenkin tärkeä elementti.

Surettasee

Minä taas kallistuin Flüeseen puoleen. Ei hissejä, ei väkijoukkoja, ei kuppiloita. Vain kiveä, vuoria ja järviä. Tuulta, erämaafiilistä. Maailman ääri. Lähtöpiste viimeinen kylä laaksossa. Mahtavaa.

Flüeseen

Tylsin: Forstseeli

Kun katson kuvia Forstseeliltä Appenzellistä, se näyttää kutsuvalta ja ihanalta, mutta sittenkin. Kaikki olemme yhtä mieltä. Tämä oli tylsähkö patikka. Alkupätkä maaseudun tilojen läpi oli viehkeää, mutta nousu niittyjen poikki kulki sähkölinjojen alla, metsä oli joutavanpäiväistä, resuista ja noh, vain hikistä. Pienellä järvellä vallitsi väenpaljous, joka pakotti eteenpäin, seuraava pätkä oli kapea ja jyrkkä, toisella puolen pyyhki tuuli. Tämä jälkimmäinen osa oli mukavampi, kumpuilevia niittyjä, näkymät Säntisille ja muille Appenzellin vuorille, kukkaniittyjä, lehimiä ja vuohia. Mutta silti. Järven seutu oli pettymys.

Forstseeli

Patikka a lo loco: Surettatal

Hurjin, hulluin tai päättömin, täysin loco, oli myös Hiljan ykköseksi äänestämä Surettatal. Siitä olemme kaikki yksimielisiä. Alkupätkä oli leveää metsätietä, joka pieneni lopulta poluksi ja muuttui ylhäällä puolentoista kengän levyiseksi vuohen kulkureitiksi, jolla olin ongelmissa ja jouduin pitämään aluskasvillisuudesta tiukasti kiinni. Hiljasta se oli mahtavaa ja Aldo keskittyi katsomaan, että kaikki pysyvät polulla. Tämä oli kyllä mahdottomin polun pätkä ikinä, eikä edes kovin pitkä osuus. Mutta sen jälkeen, juuri kun pääsin jo hengähtämään, edessä oli lumivyöryesteet ja merkki maalattu sen runkoon. Polkua ei näkynyt missään. Yläpuolelta ei päässyt kulkemaan, joten roikuimme rakenteissa ja etenimme juuri telineen alapuolelta, kuin apinat konsanaan. Sitten tuli stoppi, eteenpäin ei päässyt niin millään. Oli palattava merkin luo. Pyörin laitteineni ja paperisine ohjeineni hetken – ja löysin seuraavan merkin visusti heinien alle piiloutuneena. Siitä nousi pienenpieni polku ylöspäin, niin ovelasti, ettei kukaan meistä sitä huomannut. Tällä polulla tuli koko kesälle riittävä adrenaliinipiikki. Mutta koko reitti oli yhtä yllätystä, siitä myös pisteet.

Surettatal

En resumen: Votamos por la mejor caminita del verano, pero cada uno tenía su favorita. La de Hilja: Surettatal, de Aldo: Surettaseen, la mia: Flüeseen. La más aburrida: Forstseeli. La más loca: Surettatal. Y tu favorita?

Kurzgesagt: Wir haben über die beste Wanderung des Sommers abgestimmt, aber es gab keine klare Nummer 1. Für Hilja die beste war: Surettatal, fürAldo: Surettaseen, für mich: Flüeseen. Die langweiligste: Forstseeli. Die loca: Surettatal. Und dein Favorit?

Marjahimo pistää kiipeämään vuoren mättäille

Marjahimo pistää kiipeämään vuoren mättäille

1500 metrin yläpuolella on ne kaikki: horsmat, puolukat, mustikat, naavat ja erityisesti havumetsän tuoksu. Suomi löytyy Sveitsistäkin. Ainakin periaatteessa.

Tänä vuonna mustikoille kävi ohrasesti jo keväällä, lunta tuli vielä lastillinen. Sen jälkeenkin on varmaan tapahtunut jotain, kenties kuivuutta. Varpuja oli mättäittäin silmän kantamattomiin, aina 1700 metriin asti. Koko kylälle piirakkatarpeet, näin ajattelimme, kun kävimme tarkistamassa raakileet.

Sufers ei ole pelkkää idylliä. Vieressä jyrää motari./In between the lake and Sufers there´s a passing motorway.
Pirskahtelevaa vuoristovettä./Sparkling water coming from the mountain.
Pihlajanmarjoja, jos muuta saalista ei löydy./Rowanberrys, in case there´s no bluewberries.

Nyt laikkuiset mustikanlehdet olivat kuitenkin tipahdelleet osittain jo maahan. Eikä marjoja ollut missään. Muutama siellä täällä, sen verran, että pääsimme kiljahtamaan: “No nyt, nyt löytyi!” Ja heti sen jälkeen: “Ei, pelkkä ruttana.” Mustikkapussukat olivat täysikokoisina kuivahtaneet ja putosivat käteen jo ilmavirran liikahduksesta. Ei tulisi näistä piirakkaa, ei.

Aldo maistoi ja sylki pois. Mies ei ole ronkeli, syö raa´at ja matoiset, oli kyse sitten hedelmistä tai marjoista. Mutta nämä eivät olleet edes rusinoituneen mustikan veroisia. Yksinkertaisesti kelpaamattomia.

Joku puraisi palan sienestä. /Someone bit a piece of this mushroom.
Sienisilmä avautui: seuraava yksilö. /My mushroom eye is open: another one.
Oransseja tanssijoita vehreässä vihreässä ympäristössä./Orange figures dancing in exuberant surroundings.

Kotoa lähtiessä olin iskenyt keskimmäisen varpaan metallisen peilin raamiin. Sitä kolotti. Marjahomma meni puihin. Eväistä unohtui kahvimaito ja sipuli. Lounaspaikalla, joka oli vertaansa vailla, kippasin kahvit kuksasta reppuun. Alun into alkoi hyytyä.

Törmäsimme pariin oranssilakkiseen torlakkotyyppiin. Mietimme, käyttäisivätkö he asetta pysäyttääkseen luvattomat sienestäjät (täällä sienet on rauhoitettu) vai olivatko hakemassa paistia. Tunsimme huonoa omaatuntoa marjastuksesta. Kai se on sentään sallittua?

Punaisen perässä. /Following the red color.
Käteeni päätyi etana /No idea, where this snail came from.

Oikeastaan olimme viettämässä samoilupäivää; joutavanpäiväistä metsämaleksintaa eväillä. Ei kiirettä nousta vuorelle ja heittää täyttä lenkkiä, ei edes päämäärää. Vain tarkoitus silmäillä mättäitä ja etsiä tarpeet piirakkaan.

Täydellinen lounaspaikka. /This is a perfect lunch place.
1700 metrissä on jo syksyn värejä. /In 1700 m there are already some autumn colours.
Marjoja etsimässä. /Looking for berries.
Melko sama lounas joka kerta…/Pretty much the same lunch as always...

Muistelin mummon tehneen päärynöistä ja pihlajanmarjoista hilloa, kun olin käynyt lähiseudulla hedelmävarkaissa. Täälläkin oli pihlajanmarjoja. Ehkä sitten niitä, jos muuta ei löytyisi.

Silmä osui kuitenkin puolukoihin. Osa oli vielä vähän vaaleita, mutta silti. Niitä rapsahteli laatikkoon, toisinaan joku yksittäinen mustikka ja toisaalta madon puraisemia vattuja.

Lasti kivimurskaa on valunut alas käärmeenä kohti laaksoa./ Snake like rockslide towards the valley.
Horsma. Ja nämä värit!/Willowherb. And the colors!
Hochrein.

Kurotin ja venytin, oli pakko saada ne punaisena, suurimpina ja kauneimpina kasvavat puolukat kielekkeen päältä. Ihan kiusallaan kasvoivat parhaiten siellä, minne ihminen ei yletä. Kiipesin, pingotin pohkeet ääriasentoon, otin tuppaista kiinni, junttasin polvet sammaleeseen. Sain riivittyä pari marjaa, mutta komein puolukka jäi kiven päälle.

Todella jäistä vettä. /Very, very icy water.
Jotkut seisoo joessa kuin ei mitään. /Some are just standing there, like nothing.
Kohti auringonlaskua. /Towards the sunset.

Seuraavana päivänä meillä oli marjapiirakkaa parilla mustikalla. Hilja totesi, että maistuu ihan Suomelta. Kintut olivat vähän jäykät staattisista ja hankalista keräysasennoista. Jalkaterät sen sijaan virkeät, sillä lopusta löytynyt jäinen joki säikähdytti lihakset takaisin käyttökuntoon.

Yhteenveto? Erittäin onnistunut vuorenrinnelorvailu.

En resumen: Fuimos a buscar ingredientes para un pastel de arándano. En total resultó ser de arándano rojo, pero igual. El paseíto incluía subidas dificiles donde las bayas, caminitos tranquilos por los trillos en el monte y un almuerzo con una vista preciosa. O sea, un domingo perfecto.

Kurzgesagt: Wir wollten Blaubeeren suchen, für eine Torte. Zum Schluss gab es im Gefäss fast nur Preiselbeeren, aber egal. Der Ausflug hatte komplizierte Anstiege wo die Beeren uns warteten, schöne Wege durch den Wald und ein Mittagsessen mit einer wunderschönen Aussicht. Also, ein perfekter Sonntag.

Sauvoen yli vuorten ja huippujen

Sauvoen yli vuorten ja huippujen

Son una mie#da“, sanoi Aldo, kun laitoin uunituoreet vaellussauvani reppuun. Siis surkeat, tarpeettomat ja ennenkaikkea huonolaatuiset.

Olin kyllä eri mieltä, sillä tietenkin hankintaa edelsi laaja taustatutkimus. Valinnassa auttoi kuluttajaohjelman teleskooppisauvojen vertailu. Kaksi paria sai hylkäävän tuomion ja Komperdellin kaksi paria oli kärjessä. Osaa ole juuri nyt saatavilla ja kalleimmat hylkäsin välittömästi. Sillä hinta ei kuulemma tarkoita, että sauvat olisivat paremmat.

Jufin jälkeen ei laaksossa ole enää juuri mitään. /In this valley there´s almost nothing after the village of Juf
Siellä se on, pienenä ja yksinäisenä: Juf. /There it is, small and alone: Juf.

Kuinka nyt näin, kun olen aina ollut sitä mieltä, että sauvoja en tarvitse vasta kun joko joku paikka hajoaa tai olen muutoin hutera? Tämän kesän reissuista aika monella olisin hyötynyt jo yhdestäkin sauvasta. Se antaa varsinaisen lisätuen rinnalla henkistä apua, jota olen pariin otteeseen kaivannut. Niissä hetkissä, jolloin sivulla on satojen metrien pudotus, eikä heinän heinää kummallakaan puolella, josta tarrata edes pikkuisen.

Ja sitten ne nivelet. Hajonnut nilkka on alkanut ilmoitella itsestään rutinalla, joka kertoo myös jonkinlaisesta epävakaudesta kaikesta treenistä huolimatta. Ihan näin pätemättömänä tohtorina sanoisin, että polvikipu juontaa juurensa tuolta. Ja hälyttää, kun lihakset ovat jo muutenkin väsyneet, vuorelta alas kävellessä, isolta kiveltä alas astuessa. Ei siis polulla, joka viettää alas.

….mutta laaksoa riittää. /…but the valley continues.
Pelkkää kivikkoa? Etsi talo. /It seems there´s only stones. Nope. Try to find the house.
Hetken keskittyminen upeisiin maisemiin./A moment to meditate the inmense beauty of the place.

Tilasin sauvat torstaina ja ne tulivat perjantaina. Komperdellin explorer contour -kepeistä sain pulittaa noin satasen. Eivät ole halvimmat, eivätkä myöskään kalleimmat. Teleskoopin lukituksen pitäisi olla varminta sorttia ja ainakin se oli jäykkä. Sauvojen metallipäissä on tupit eli kärjen voi valita maaston mukaan.

Graubündenin Jufista nousin ensimmäiset noin 600 metriä ilman sauvoja. Ylöspäin mennessä en niitä kaipaa, pikemminkin olisivat häiriöksi. Lounasta syötiin pikkujärvellä ja siitä eteenpäin ajattelin kokeilla, että miltä tuntuisi yhden kanssa. Vähän epätasapainoiselta ja turhalta, mutta halusin kuitenkin treenata ennen seuraavaa kivikkonousua ja laskeutumista laaksoon.

Merkillistä kasvustoa vieläkin ylempänä vetisessä kohdassa./A wet place up in the mountain with some weird plants.
Vuorikiipeilijä. Hän julisti tämän äitinsä Vilman kiveksi. /A mountainclimber. (He declared this as the stone of his mother Vilma).

Kivikossa tajusin, että sitä ennen sauvat pitäisi pistää pois. Hyppely huterilla kivillä ei kaipaa sauvojen laskeutumiskohdan etsimistä. Se hidastaa vauhtia, enkä näe hyötyä. Pikemminkin sauva saattaa jumittua jonnekin, lennän turvalleni ja uusi kallis vuoristolelu on säpäleinä.

Lounas. Pieni mutta antoi energiaa. /Lunch. Small but energising.
Tässä on oikein hyvä olla. /Very comfy here.
Yhden sauvan kokeilu. /First try: one trekking pole.

Irtokivisessä ensimmäissä loivassa laskeutumisessa kahden sauvan kanssa noudatin kieli keskellä suuta -metodia. Piti katsoa ettei sauva lipsahda ja sama juttu jalan kanssa. Mielestäni etenin hitaammin kuin ilman, toisaalta meno oli varmempaa. Enkä hessuillut sauvojen kanssa siinä määrin, kuin vähän epäilin. En kompastellut niihin, enkä huitonut Aldoa.

Viimeiseltä järveltä laaksoon vievä rinne oli todellakin kivistä. Jos ylöspäin upposimme joka toisella askeleella vetiseen mutaan, täällä kombinaatio oli kiviä ja liruvaa vettä. Polku, purot ja muut vesistöt kulkivat yhtämatkaa lähes koko ajan. Kivikossa laitoin sauvat kainaloon.

Flüeseen. Keskellä kalliolla porukkaa lounaalla, tosi tuulinen paikka./The Flüeseen. In the middle, in a very windy place, there are some guys having lunch.
Sama järvi toisesta suunnasta./The same lake from another angle.
Polku ylös. /The path up.

Siksak-polku Jufin kylään takaisin oli aurinkoisella rinteellä kapeahko, mutta käveltävä. Juuri ennen putouksen ylittävää siltaa tuli kriittinen hetki. Hiekkapolku oli varmaankin veden mukana valunut pois ja jäljellä oli pudotuksen puolelle viettävä sileä kivipinta. Sivussa oli ruosteinen vaijeri, josta pidin kiinni, mutta epäilen ettei se ollut kovinkaan jykevästi kiinni missään. Sivulla oli ollut samanlainen, mutta siitä oli jäljellä rippeet.

Näkymä vähän ylempää. /The view a bit more higher.
Aldo on vakuuttunut, että tämä on tulivuoren kraaterijärvi./Aldo is convinced this is a crater of a volcano.
Jännittävää – eka kerta alas vuorta sauvojen kera. /Very exciting, first time using the poles coming down the mountain.
“Kraateri” lähempää./The “crater” nearer

Tästä eteenpäin oli vielä pari kohtaa, josta polku oli lipsahtanut alemmille niityille. Savoilla iskin tiukasti kiinni siihen mihin pystyin ja nilkat vinossa kömysin kohdan joten kuten.

Sauvoista siis oli apua. Toisaalta käyttöä pitää vähän opetella. Alas mennessä kapealla polulla toinen kannattaisi virittää lyhyemmäksi, koska sen junttasin aina polun viereen rinteeseen. Molemmat sauvat jalkojen vieressä polulla olisivat jo toimineet ansan lailla. Helppo kompastua, heittää lipat ja kieriä jonnekin Juffin hanhilan ja kanalan lähettyville.

Tästä se lähtee, kohti laaksoa. /Ok, here we go, down to the valley.
“Äiti, oletko se sinä?” pieni murmeli reagoi vain minun vihellykseeni. /“Is it you mama?” a very small marmot reacted only to my whistle.
Tässä on ollut jonkunlainen tapahtuma. /There has been something happening here.

Toinen johon myös piti kiinnittää huomiota oli rotkon puoleisen sauvan iskeminen maastoon. Heinätuppo ei kelpaa, sillä siinä saattaa olla höttöä ja sauvan hujahtaessa syvemmälle tai peräti läpi, menee patikka-pirkko perässä. Sekin on epätoivottu tilannekuva.

Aldo ei vieläkään vakuuttunut sauvoista, eikä todellakaan aio ottaa niitä itselleen käyttöön. Itse aion roudata tästä eteenpäin 450 g lisäpainon repussani. Ainakin siltä varalta, että hermot kaipaavat tukea korkeissa kohdissa.

Takaisin kylässä, peräti ennen auringonlaskua. /Back in the village and that before sunset.
Erittäin ansaittu. /Very deserved.

En resumen: En los lagos Flüe probé mis nuevos bastones de senderismo. Ayudaron en la bajada y trajeron un poco apoyo en los lugares angostos en las alturas a la par del guindo. Y aunque Aldo lo dudaba, no son una m##da.

Kurzgesagt: In der Wanderung beim Flüeseen habe ich meine neue Wanderstöcke probiert. Eine grosse Hilfe beim bergablaufen und in den exponierten Stellen. Und gar nicht eine S###isse wie Aldo dachte.

Karttasählinkiä Surettajärvillä

Karttasählinkiä Surettajärvillä

Surettalaakson jälkeen mieltä jäi kaihertamaan mahdollisuus kiivetä Suretta-järville. Samoin takaraivossa kilkutti kokemus edellisen reissun ehdottomasti liian kapeasta polusta ja pudotuksesta. Ja myös se roikkuminen lumiesteissä, kun reitti katosi heinikkoon.

Lähdettiin silti, mutta kaikki etukäteen varmistaen. Piti olla selvät sävelet. Splügen-Surettaseen-Splügen. Alles klar.

Kartanlukijana olin koulussa suunnistusharjoituksissa pätevä. Tunsin paikat ja löysin rastit. Suuntavaisto oli se, johon voin aina viime hädässä luottaa. Myös isoissa kaupungeissa tai metsissä.

Taas tiellä. /On the road.
Alku. Ja vuori hattaralla. /The start. And a mountain with a fairy floss.
Tämä on Via Spluga -reitti, jota on tallattu keskiajalta lähtien. /This is part of Via Spluga -way, which has been used since the Middle Ages!
Eufracia picta (Orobanchaceae)

Mutta kuka niitä karttoja enää lukee, jos ei ole aktiivisuunnistaja? GPS vie perille, paikkaan kuin paikkaan. Costa Ricassa suomalainen luuri näytti, että tuosta noin ja siitä pistettiin menemään. Kura, kivet ja heinät roiskuivat, auto keikkui. Oltiin keskellä pöpelikköä, mutta se oikaisi ja päästiin silloinkin sinne minne haluttiin. Tietähän ei siis vielä ollut, ainoastaan polku.

Kivi valjastettu merkkihommiin ja näyttämään mistä vuoristoreitti kulkee. / A stone as a mountainhikingmark.
Tuntui kuin kävelisi jonkinlaisen kaalipellon läpi. Tämäkin on Via Splugaa. /Got the feeling to be walking through some sort of cabbagefield. This is also part of Via Spluga.
Tältä seutu näyttää isommalla skaalalla. Vasemmalla rakennuksen kulmassa jääkaappi, josta voi ostaa virvokkeita. /And this is how the place looks in larger scale. In the corner of the building on the left hand side there´s a fridge. Self service for refreshments.

Nyt oltiin kuitenkin viitoitetuilla teillä ja Sveitsissä, missä yleensä kylttejä on tarpeeksi, välillä liikaakin vaeltajan pään sekoittamiseksi. Heti alussa Splügenistä lähtiessä epäröin, mutta kyltin lisäksi reitti kellossa kertoi, että kyllä, polku kulkee rakennustyömaan poikki ja räjähtäneen näköistä, kauhakuormaajan työstämää jokivartta.

Umweg” ja “Umleitung” on ne pari sanaa, jotka on hyvä ymmärtää, jos ei muusta saa tolkkua. Remonttihomma ympäristössä vei koukkaamaan solatien kautta. Kyltitys johdatti hyvin takaisin alkuperäiselle reitille.

Snäkki varjossa, viimeiset metrit ennen puurajaa./Snack in the shadow, last meters of the treeline.
Rakuunaperunoita voileivän kera. Oli mukana muutakin, kaalipiirakoita, munia, porkkanoita, tomaatteja…/Tarragon potatoes with sandwich. And yes, we did have also carrots, eggs, cabbagepies, tomatoes…
Loppukesän värejä. /Some latesummer colors.
Mikä ei saa koskaan unohtua: sipuli. /What shall never be missing: onion.

Solatien toisella puolen, siinä mistä lähdetään vetämään rinnettä ylös vakavammalla otteella, on parkkipaikka ja jos ei patterit riitä koko reissuun, voi nousua vähentää useammalla sadalla metrillä ja lähteä matkaan vasta tästä. Täällä oli myös kyltti, jossa kerrottiin Leimtobel-Splügen -reitin olevan poikki. Se lienee paluuosuudella järvien jälkeen. Ääh, pitäisi siis kai palata takaisin samaa polkua, huokaisen.

Pari askelta eteenpäin tuulessa lepatti ruttuinen ja suhruinen kartta samasta asiasta. Vilkaisin sitä nopeasti, sillä aurinko paahtoi, en nähnyt kunnolla, hiki valui silmiin, oli nälkä ja heikotus ja kiire eteenpäin.

Ympärireitin ylimmästä pisteestä lähtee napanuora ylös järville, jota pitkin oli tarkoitus tulla takaisin ja jatkaa lenkkiä siksakaten rinnettä alas. Viimeinen osa näytti olevan gesperrt, suljettu.

Kivipatsas hattaralla. /A stonestsatue with a fairy floss.
Tapaaminen pienen joen kanssa./A meeting with a small river.
Lehmipaimen saapui paikalle järjestelemään laumaansa./A alpine cowboy organizing his cattle.

Risteyskohdassa ylhäällä homma oli selvä. Eteenpäin ei ollut edes kylttiä, polku kylläkin. Noh, minkäs teet, onneksi reitti on käypä molempiin suuntiin, ajattelin.

Nousimme järville, lepäsimme, ihmettelimme, Aldo ui ja souti, minä ja Hilja lepäsimme lisää ja uitimme varpaita. Hilja poltti siinä pötkötellessään kaulan ja minä menetin hermot. En auringonpolttaman vuoksi, vaan näin vastakkaisella vuorenseinämällä kiiltävän objektin, nelikanttisen, enkä edes kiikareilla saanut selvää mikä se oli. En lähtenyt kiipeämään saadakseni siitä tolkkua. -Mutta mikä se on?!

Minä nousemassa. Isoja askelia. /Me going up. Big steps.
Tämä on kai joen pohjaa, alla lirisi vesi. Polku kulkee tästä poikki./This is probably a pretty dry crag. The path goes over it.

Alaspäin tullessa pää oli pöpperöinen kaikesta auringosta ja hikoilusta, enkä jaksanut keskittyä kylttiasiaan sen kummemmin kuin menomatkallakaan. Risteyksen viitassa oli Splügeniin kyltti, mutta ei suoraan ylöstuloreitin jatkona, vaan 90 asteen käännöksellä verraten pientä polkua. Joo, ei voi olla tuo, päätin.

Unterer Surettasee
Oberer Surettasee
Istuminen tuntuu hyvältä. /Happy to be sitting.

Tietysti se oli se. Meidän ympärireitin toinen osa.

Miten ennen on pärjätty vain kartalla, kun nyt kaikkien teknisten apuvälineidenkään kanssa ei pärjää, murisin itselleni. Myöhemmin sain perheeltä henkisiä taputuksia, että ei se mitään, oli kivaa ja nähtiin tulomatkalla paljon murmeleita ja sitäpaitsi polku olisi ollut jyrkkä ja loppuvaiheessa ehkä sittenkin epämukava.

Yksi soutaa, toinen nauttii. /One rowing, the other enjoying.
Mökki on yksityinen. /The hut is privat.
Löysin taidetta!/Found some art!

Niin että sitten kun lähden uudelleen, kuljenkin ehkä B:stä A:han, enkä A:sta B:hen. Tai sitten aivan uutta kombinaatiota, yöpyen ehkä järvellä.

Ja takaisin kivipolkua pitkin./And back through the stonefield.
Ja joen poikki. /And through the river.
Niinku minne?/The question is where to?
Löydetiin kivinen sohva./Found a stonecouch.
Ai no nyt tajuan…/Oh, now I get it…

En resumen: Póngase vivo, cuando hay cambios en la ruta. Concéntrese en el mapa. (Las fotos son del paseito a los lagos Suretta).

Kurzgesagt: Aufpassen, wenn es Veränderungen im Weg gibt. Konzentriere dich auf der Wanderkarte. (Die Fotos sind von Surettaseen).

Jäätikkö sulaa, seinämät murenevat

Jäätikkö sulaa, seinämät murenevat

Olen viime vuosina tarjonnut suomalaismedioille juttua jäätiköiden tilanteesta monta kertaa. Ei ole kelvannut. Zürichissä on jäätikköeksperttejä, Sveitsistä löytyy geologeja, lumitutkimusta ja vaikka mitä, mutta ei.

Olen pompotellut mielessäni erilaisia syitä, kuten sitä, jäätiköt ovat Suomesta kaukana, tilanne muuttuu uutiskäsityksen mukaan hitaasti tai että ilmastonmuutokseen ja sulamisiin ollaan jo turruttu.

Bettmeralp. Sataa. Vaelluskeli ei ole aivan sitä mitä toivottiin. /Bettmeralp. Not really an ideal day for hiking.
Ylöspäin mennessä keli parani ja pilvet väistyivät Aletsch-jäätikön yltä./But going up the weather got better and the clouds gave us a chance to see Aletsch.
Tästä lähdettiin ennen kohti Märjelenseetä. Vyöry muutti tilanteen. /This is where you used to start the hike beside the glacier towards Märjelensee.
Hyvin viitoitettu polku. Tai raput tässä tapauksessa. /Well signed path. Or stairs, in this case.

Maallikkona rohkenen joka tapauksessa uskoa, ettei huoli jäätiköistä ole liioiteltua. 40 prosenttia Euroopan makean veden varoista on Alpeilla.

Olen käynyt Alppien suurimmalla jäätiköllä Aletschilla useasti, tarkemmin sanottuna kulkenut sen sivustaa. Parinkymmenen vuoden aikana jäämassa on kutistunut niin paljon, että rantu näkyy sekä vuoren kyljessä ja pituudessa. Ennen sitä riitti pitkälle kaukaisuuksiin, nyt häntä on patikkareitiltä nähtävissä.

Täällä ei ole ketään. Ihanan rauhallista. /There´s nobody here, wonderful and very peaceful.
Uusi polku Märjelenseelle. /The new path towards Märjelensee.
Yksityiskohta. /A detail.
Snäkkihetki. Kannatti, sillä lounasta löytyi vasta illalla. /Had to have a snack. Well done, since we never found a place to have lunch, till the evening.

Viimeisten 30 vuoden aikana pituus on lyhentynyt reilun kilometrin verran, korkeus 300 metriä. Kun jäätikkö sulaa, tulee vuoresta hutera. Kolme vuotta sitten seinämää rohistui Moosfluhn kohdalta jäätikölle päin vieden osan suosituista poluista.

Meille uusi kukka. Näyttää apilan ja kimalaisen risteytykseltä. /A flower we had never seen before. Looks like a crossover of a bumblebee and clover.
Pilvet tulossa takaisin./Ok, the clouds are coming again.
Ja yhtäkkiä ne olivat taas poissa. Värit ovat älyttömän puhtaat. /And then they are gone. The colors are really clean and bright.

Harjanteella Bettmerhornista Riederalpiin on tehty uusia patikkapolkujen reitityksiä murenevan reunan takia. Huomaamme tänä kesänä useita syviä ratkeamia polun vierellä, niin syviä, ettei pohjaa näy. Jäätikön puoleiselle reunalle on rakennettu kivistä aita, sen on tarkoitus estää pääsy kokonaan alueelle.

Hyvääkin tässä on, vakuutetaan. Luonto pääsee uudistumaan rauhassa, kun ihminen pysyttelee kauempana.

Kivenhalaaja. Kun energiaa ei ole enää mihinkään muuhun. Tässä pisteessä ollaan kaikki jo todella nälkäisiä. /A tree hugger. When that´s all you have energy for. At this point we´re all hungry.
Takaisin Bettmeralpissa. Yhä sataa. /Back in Bettmeralp, still raining.
Ja lounas-illallisen jälkeen taivas kirkastuu. /And after lunch-dinner – the sky clears up.

En resumen: El glaciar más grande de los Alpes, Aletsch, ha perdido mucho de su tamaño. Se ve en lo largo y las marcas en las paredes de las montañas enseñan donde solía llegar. Las grietas en la cumbre son hondos y han tenido que cerrar algunos caminos. Unos se fueron con una avalancha de piedra, otros están cubiertos de piedra.

Kurzgesagt: Man weisst, dass die Gletscher immer kleiner werden, aber was da beim Aletsch passiert ist besorgniserregend. Es gibt tiefe risse neben den Wanderwegen und einige Teile sind ganz gesperrt. Die Wände sind instabil geworden. Denen fehlt die eisige Stütze.

Yhdellä läpsyllä Matterhorn ja Edelweiss!

Yhdellä läpsyllä Matterhorn ja Edelweiss!

Asuin teininä perheeni kanssa Hondurasissa, koulu oli amerikkalainen ja kaverit saksalaisia. Toisella tytöistä oli mukana aina Edelweiss, kuivattuna lompakossa. Se toi kuulemma onnea.

Olin ällistynyt, että jollain voi ylipäätään olla alppitähti ja se jäi kumottelemaan mieleen pitkäksi aikaa. Siitä lähtien, kun olin seurannut Aku Ankkaa keikkumassa köysissä Matterhornilla, kalliolipan alla (paikkaa tuskin on kartalla), olin ihaillut Akun sinnikkyyttä ja rämäpäistä rohkeutta lähteä vaatimattoman kukaan perään.

Missä se Matterhorn on? Ai kato! /So where is it? Oh, there!
Patikan alussa. /Starting the hike.
Alppien mehikasvi./Alpine succulent.

Tietenkin kun Aku sai vietyä kätensä lipan yläpuolelle ja oli tarttumaisillaan siellä kasvavaan Edelweissiin, tuli Hannu Hanhi yläkautta ja nappasi sen Akun nokan edestä.

Stellisee, Matterhorn
Ihmisiä on vaikea erottaa kivistä. /Stones and people look the same.

Parikymmentä vuotta olen tallannut Sveitsin Alppien rinteitä, enkä vielä ollut löytänyt Edelweissia, ainoastaan ruukkukasveina. Matterhorn oli toisilla reissuilla kumottanut muiden vuorten keskellä, joten tavallaan olin sen jo nähnyt. Mutta jostain syystä Zermattin kylä, jonne kuuluisan vuoren perään lähdetään, oli pysynyt kohteena, jonne ei vain ollut tullut mentyä.

Mutta nyt. Täällä oltiin. Ensi väläys jykevänä seisovan hammasvuoren vieressä oli pökerryttävä. Siinä se on. Mahtavana ja saavuttamattomana.

Minun porukka polulla./My group on the path.
Joku tunki minun Matterhorn-hetkeen./Somebody got into my Matterhorn-moment.
Minä ja tytär./Me and daughter.

Järvikierroksella päätämme poiketa päätieltä pienelle rinnepolulle. On kuivaa ja kuumaa, niin pölyistä ja kivistä. Katson jalkojani, joku harmaan valkoinen heilahtaa. Se ei ole hiiri, vaan Edelweiss. Kiljahdan ja riemuitsen. Minä löysin.

Edelweiss. Minä löysin./Edelweiss. I found.
Toinen järvi, Grindjisee./Second lake, Grindjisee.
Ihmeellistä ympäristöä. /Very odd formations.

Jätän kukan siihen missä se on. Näemme vielä muutaman lähitienoolla. Alppitähdet ovat rauhoitettuja ja kukkivat korkeimissa jyrkimmissä rinteissä, rauhallisissa paikoisssa. Karvainen ja lopulta aika vaatimaton kukka onkin sisukkuuden symboli.

Kolmas järvi, Grünsee./Third lake, Grünsee.
Kaveri vieressäni. /A friend beside me.
Jalat ovat aivan hilloontuneet kuumuudesta ja kävelystä. Mutta tietenkin omena on valittu mätsäämään varpaankynsiin./Tired feet are happy in cold water. Of course the snack is colorcoordinated with my toenails.

Edelweissia on käytetty aikanaan kansanparannuksessa vatsavaivoihin, sydänongelmiin ja tulehduksiin. Tunnen oloni huomattavasti piristyneeksi tänä helteisenä päivänä heti nähtyäni kukan. Sielua lämmittää, lapsuuden toive on täyttynyt. Selvästikin toimiva, tuo Alppien kukka.

Hyvin vanha mänty./Very old pine.
Hyvin vanhoja taloja Zermattissa. /Very old houses in Zermatt.

En resumen: Vi Matterhorn de cerca! Encontré una Edelweiss! Por fin!! (Solamente necesitaba 20 años. Ya entiendo porque la flor es un simbolo de fuerza y coraje.)

Kurzgesagt: Endlich sah ich Matterhorn ganz in der Nähe! Und fand ein Edelweiss!! (Brauchte nur 20 Jahren. Jetzt verstehe ich, warum ist es ein Symbol der Tapferkeit.)

%d bloggers like this: