Viisitoista pakkasta ja hiestä märkä

Viisitoista pakkasta ja hiestä märkä

Koska on sattunut syntymään Napapiirin eteläpuolella, sitä kuvittelee, että osaa pukeutua arktisiin olosuhteisiin. Ei tarvitse tulla neuvomaan suomalaiselle, mitä pannaan päälle pakkasella.

Kun ilma viilenee, kaivetaan laatikoista pipot, hanskat, kosteutta hylkivät rukkaset, ei mitään huitukkahuiveja, vaan kunnon pelit.

Ja niitähän riittää, koska talvea ei ole ollut vuosiin, ainakaan sellaista jona se aiemmin on tunnettu.

Tästä lähtee. Pikkuhiljaa ylös. /So, here we go. Slowly up.
Wildhaus

Hanskoista ei löytynyt hiirtä, laskettelutakki on reiätön, mitä nyt hieman pölyttynyt, sillä säilytyspussissa oli reikä. Muovi oli hapertunut.

Värisin kahdessa pakkasasteessa kotioven ulkopuolella, kauhee kun kylmä ja kosteaakin. Kaikki vetskarit kiinni, huivi tiukalle, pipo syvemmälle. Hanskojen sisään toiset.

Mitä lähemmäs vuoristoa tultiin, sitä tiukemmin aurinko paistoi ja mittarin elohopea katosi jonnekin piiloon. Siis 15 pakkasta! Mahtavaa!

Saapumassa Antarktikselle vai missä oltiinkaan. /Getting to Antarctika or where are we?
Gasthaus, joka käyttää aurinko- ja tuulienergiaa./A solar- and windenergy operated gasthaus.
Kuvauskohde. Jälleen. /There´s a foto opportunity. Again.
Churfirstenin 7 huippua. /The seven Churfirsten-peaks.

Ensimmäiset metrit mäessä vetivät keuhkoputket suppuun ja tovin kuluttua sen lisäksi, etten saanut henkeä, olin jo hikoillut itsestäni kaiken lähtevän nesteen. Sen verran Sveitsi on opettanut, ettei mäkeä kävellä talvellakaan missään toppahousuissa, ellei ole pilvistä tai lumituisku ja 20 pakkasta. Ohuet vaellushousut välikerroksella oli nekin jo liikaa.

Costaricalainen, joka liikkuu ohuessakin takissa vain puolipakottamalla, hyytyi ensimmäisenä. Ei kuulemma kestä tätä hellettä. Kuoriutui takista, teki siitä paketin, pakkasi pipon ja kaulaliinaa ei ollut alunperinkään.

Korkein piste saavutettu. /The highest point reached.
Muonahetki. /Time for a snack.
Muurahais-alien kohentaa olemustan. / The ant-alien must also enhance the looks.

Varttia myöhemmin oli palelevaisen suomalaisen vuoro. Ei tätä hellettä kestä. Fleece pois ja reppuun, takki päälle, vetskari auki. En todellakaan ottanut pipoa pois, sillä varjon puoli kuupasta olisi jäätynyt. Hanskat laskin puoliväliin kättä heilumaan.

Ylhäällä eväshetken aikana suomalaisen alaselkään alkoi höngätä hanki. Fleece päälle takaisin, vetskarit kiinni. Näpit oli jäätyä, mutta kahvikupista yli loiskuva kahvi lämmitti. Costaricalainen paistatteli auringossa, tyytyväisenä.

Mutta olimme lopulta yhtä mieltä. Kerrospukeutumisessa on syytä toimia välittömästi, kun alppiaurinko alkaa vaikuttaa. Ylimääräiset heti pois, ihan sama mitä mittari näyttää. Kyllä kroppa kertoo, mitä se tarvitsee.

Siinä on kohouamalla luonnetta. /There´s a peak with character.
Valo luo satumaailman. /The light creates a fairytale world

En resumen: Un tico anda en -15 en un fleece, una finlandesa con 2 capas y una chaqueta. Pero en el sol de los Alpes sudan los dos.

Kurzgesagt: Ein Costarricaner trägt in -15 nur ein Fleece, eine Finnin 2 Zwischenschichte und eine Jacke. Aber in der Sonne in den Alpen schwitzen die beide.

Mikä siinä lumessa on?

Mikä siinä lumessa on?

Ennen, siis Suomessa, suhtautumiseni lumeen oli välinpitämätöntä tai kenties vain neutraalia. Sitä tuli, siinä kaikki. Valon rekisteröin ja kai ihailin puiden oksia painavaa paksua kerrosta. Mutta lumi oli sittenkin vain lunta. Ja kuten kaikki muukin arkinen, välillä ärsyttävää, toisinaan ihanaa, riippuen siitä olinko liikkeellä hangessa pyörällä vai katselinko sitä munkkikahvilan ikkunasta kahvikupposen ääressä.

Meillä päin, Zürichin vieressä ja kaupungin lähistöllä, mäkisessä maastossa, se nähdään vaivana. Autot liukuu kitkarenkaissakin kuin mahakelkat, teitä suolataan reilulla kädellä ja suola sotkee vaatteet, kengät, lattiat. Katujen putsaaminen synnyttää lisäkuluja. Huonona budjettivuonna kaduille ilmestyvä kyltti “Ei talvikunnossapitoa kunnassa!” on jalankulkijan painajainen. Mutta vuorilla on toinen juttu, sinne sen pitäisi sataa, eikä mitään pientä huitukkaa, vaan metrimitalla, jotta päästään laskettelemaan, lumikenkäilemään, vaeltamaan.

Talvi, täältä tullaan!/Winter, here we come!
Turvavälit tietenkin huomioitava, vaikka ollaankin vuorilla. /Social distancing in the mountains.
Aurinko yrittää kovasti. /The sun, trying very hard.

Zürichin aurinkoterassiksi kutsutussa Arvenbüelissä kengät litsahtelevat ensialkuun märässä loskassa. Eikä ole sitä aurinkoakaan, joten olen ihan perinteisissä talvifiiliksissä.

Lumeen suht kiihkottomasti suhtautuvalle suomalaiselle on talvien typistyminen lämpimimmiksi ja sateisimmiksi silti sittenkin jättänyt jonkinlaisen puutostilan. Heti kun polku muuttuu jalkojen alla loskasta kunnon lumeksi, olen välittömästi virkeä ja innostunut.

Lumikenkäilijöillä on omat polkunsa. /Snowshoers have there own paths.

Ja läähätän, tietenkin, koska tamppaamme mäkeä ylös. Se, että pulssi on tapissa ja hiki valuu talvitamineiden alla, ei vähennä euforista tilaa, pikemminkin lisää sitä.

Kuusten alta tulemme aukealle, eikä edes pilvinen sää estä säteiden heijastusta, on pakko vetää aurinkolasit silmille. Lumi narskuu – ihan mahtavaa!

Yhden värin ympäristö. /One color environment.
Käännöspiste ja palkintona lievää auringonpaistetta. /The turning point – and as award, some slight sunshine.
Tämä polku vie kultaiselle Jeesukselle. /This path takes to the golden Jesus.

Mäkeä riittää aina kultaisen Jeesukseen asti. Ristillä on näköalapaikka, josta tosin on juuri nyt aika hintsusti näkymää. Pyörähdämme ympäri ja palaamme hiukan takasin päin, talvilevolla olevan alppitilan luo, kuten kaikki muutkin.

Valo luo uusia sävyjä. /The light brings new colors.
Iloisia vaeltajia. /Happy hikers.

Korona sirottelee ihmiset pieniin rypäleisiin ympäri seutua. Palkit, pöllit ja penkit on kysyttyjä, sillä ylhäällä ei ole minkään sortin palveluja ja matkan varrella vain pari kioskiksi muuntunutta ravintolaa. Omat eväät on päivän sana ja istua voi jos kankku kestää kylmää tai mukaan on tullut otettua alusta.

Takaisin taivallamme samaa tietä takaisin. Ei ole kiirettä, täytyy nauttia, sillä nyt voi jo melkein sanoa, että aurinko paistaa. Sitäpaitsi kotona kasvaa jo krookuksia ja talvi on kylmästä huolimatta kääntymässä kevääksi.

Siis siitä valkoisesta harsosta huolimatta, pienestä hiutaleiden tanssista, jota nytkin, tätä kirjoittaessa, ikkunasta katselen. Onhan se kaunista. Ja minä kai muuttumassa lumitunteilijaksi.

Nyt näyttää hyvältä! /Ok, this is why we came here!
Juuri ennen iltaa. /Just before the evening.

En resumen: Un paseito en la nieve refresca los pulmones y el alma.

Kurzgesagt: Eine Winterwanderung erfrischt die Lungen und die Seele.

%d bloggers like this: