Sämtiserseen patikkareitti on ympäri vuoden auki, silloinkin kun muualla on välikausi. Lumirajan paikkeilla, missä polku muuttui jääradaksi, oli pakko laittaa liukuesteet kenkiin ja ottaa sauvat avuksi. Alun jyrkän nousun loppupäässä meitä kohti liukui mies holtittomasti hypähdellen, metsästä löytämäänsä keppiin tukeutuen, vaimo perässä askel kerrallaan ja kiljahdellen. Siirryin sivuun ja mietin onko pelastushelikopterin äppi käyttövalmiina. Tennariporukkaa oli liikkeellä useita.

Pariskunta ei ollut tietoinen siitä, että toista kautta olisi päässyt eteenpäin vaivattomammin, ilman rotkoa ja liukastumisvaaraa. Sielläkin oli lunta, mutta vähemmän jyrkkää ja jäätöntä. “No nyt on jo liian myöhäistä,” mies totesi ja jatkoi liukastellen alaspäin. Reitin sivulle oli hujahtanut pieni lumivyöry. Sieltä kopsahteli alas hunajamelonin kokoinen kivi, joka pysähtyi ojaan.

Saharan hiekkaa oli Sveitsin taivaalla kuulemma 40 000 tonnia ja se näkyi vielä tänäkin päivänä sumisena usvana. Järven läheisyydessä Plattenbödelin Gasthaus oli lomilla, mutta pihamaalla oli lämmin kohta syödä eväitä. Se oli sunnuntain retken päämäärä: voileivät keväisessä auringossa ja vuoristomaisemalla.

Sämtisersee oli vielä suurelta osin jäässä, se mitä siitä oli jäljellä siis. Appenzellin alueella lunta on tänä talvena ollut todella vähän ja luonto kuivaa. Järvi on solassa, joka on kuin tuuliputki. Toisessa päässä joku huuteli “huhuu” ja sen kaikui kolmasti. Muuten olikin täysin hiljaista, ei yhtään lintua koko matkalla. Sen sijaan myöhemmin rinteessä meni vöyhelsi joku iso otus, varmaankin kauris ja aurinkoisella lumikentällä ruohikon rajassa kuului tehokasta rapinaa; ehkä hiiri?

En ollut viitsinyt pysähtyä laittaamaan sauvoja kasaan ja reppuun, vaan kannoin niitä mukana ja otin jälleen käyttöön viimeisissä lumisissa osuuksissa. Olin edellisenä päivänä juossut 20 km ja nyt reilun puolen kilometrin vertikaalinousun jälkeen alkoi tuntua kintuissa ja sauvat selvästikin auttoivat menoa.

Harmittelin, ettemme olleet sittenkään ottaneet kahvitermaria mukaan. Kahvia etsiskeli muutama muukin. Viimeisillä metreillä Hoher-Kastenin parkkipaikalla saksalainen mies huikkasi auton ikkunasta, että mistäs saisi kahvia ja kaakkua. Brülisaussa oli auki vain kylän ravintola Rössli. Siellä miehet istuivat tyytyväisen näköisinä aurinkoisessa pöydässä kun ajoimme ohi.

Kotimatkalla olisi vielä ollut mahdollisuus pysähtyä patisseriessa pikkuruisessa Lichtensteigin kaupungissa, mutta oli niin hikinen olo ja kuraset puntit, että päätettiin jättää kahvittelu kotiin ja turvautua pakastimen antimiin. Vielä löytyi muutama pala taateli- ja hedelmäkakkua sunnuntain kunniaksi.

En resumen: La primavera vino muy temprano este año y queríamos ir a ver como se ve en Appenzell, en una ruta de caminata de invierno.

Kurzgesagt: Der Frühling ist sehr früh angekommen und wir wollten schauen wie es in Appenzell aussieht, auf einem Winterwanderweg.