Advertisements

Korkeanpaikan sieniterapiaa

Via Malan, Huonon Tien -reitti ei ehkä kuitenkaan ollut niin paha kuin mitä kuvailin, sillä selvästikin jäi aikaa pysähdellä ja miettiä sieniasioita. Tai ehkä se on vain sitä syksyfanatismia, joka puski päälle. Joka tapauksessa sienisilmä pysyi avoinna, huolimatta vieressä olevasta pudotuksesta ja jännityksestä, että pysyisinkö polulla.

Lupaava alku./This was a nice start.
Suuntana Hohen Rätien./Here we go!

Pysähdyin polulla keskittyneesti. Sitten käänsin päätä sivulle, nenää ylös, jotta katse tavoittaisi rinnettä paremmin. Silmät tekivät pari tutkaliikettä kuin marmorikuulat konsanaan; selvä juttu, kohta tarkastettu, ei saalista. Nenä alas, pää takaisin etenevään linjaan. Hetken pohdinta, onko liikkeenjälkeinen balanssi paikoillaan ja vasta sitten askel eteenpäin.

Olen nimittäin niitä, jotka vaikkapa pyöräillessä luovat katseen sivulle ja sen katseen mukana kääntyy myös kulkuneuvo. Fiksuna ihmisenä tietenkin tiedostin sen ongelmat kiperässä maastossa ja toimin sen mukaisesti. Ulkopuolisesta vaikutin mitä luultavimmin pätkältä hidastetusta filmistä, kenties liikunnallisesti rajoitteiselta tai puolittain eksyksissä, väärälle tielle lähteneeltä turistilta.

Merkitty sieni./Marked mushroom.

Onnittelin kuitenkin itseäni moisesta hermojen hallinnasta. Sen sijaan hermot olivat mennä sillä hetkellä, kun tajusin rinteen olevan niin jyrkkä, että vaikka siellä olisi kilon herkkutatti, en pääsisi sitä hakemaan. Pohdin monenmoisia metodeja, kuten juomapullolla heittämistä tai takilla huiskaisua. Mutta niidenkään avulla ei sientä saisi paria metriä kauempaa. Sitäpaitsi putoavan sienen lisäksi niskaani rapisisi pullo ja/tai takki, mikä sekään ei olisi lisännyt turvallisuutta. Joku näistä olisi päätynyt alas laaksonpohjalle turkoosinvihreänä kimmeltävään veteen tai sitä ympäröivään kivikkoon. Mitä luultavimmin minä, varmaankin tatti kädessä ja voitonriemu silmiin jähmettyneenä.

Lautasantenni-sieni./A satellite-dish-mushroom.
Outoja tötteröitä. /Weird cones.

Matkalle osui muutama kummallinen sieni, joita yritin siinä samaten kapealla polulla tietenkin googlata puhelimesta. Ei tullut tulosta. En ollut koskaan, siis muistaakseni, nähnyt tähtimäisiä kuukusia, jotka myöhemmin osoittautuivat maatähdiksi. Toinen kummallisuus oli rykelmä oransseja tötteröitä, joiden näkemisestä ilahduin ja tunsin jo lähes kantarellikastikkeen maun suussani ja heti perään pettymyksen karvaan hapon. Vieläkään en tiedä mitä ne ovat, mutta viehättäviä yhtä kaikki.

Laakson toisella puolen kiekaisi täsmällisin väliajoin kukko. Käsittämätöntä, että se kuului tänne asti. Mutta samalla metodilla toiminee jodlaus kommunikaatiometodina alpilta toiselle. Se sai vatsassa aina pienen naurun hyrskähdyksen, joka taas oli omiaan pienentämään polun jännitystä. Kuten myös hämähäkki, joka oli silmieni korkeudella rungossa, jonka otin käsikynkkään turvapuukseni. Katselin hämähäkkiä hetken silmiin, kunnes Aldo muistutti, että jos tämä olisi Costa Ricassa, otus olisi tarantella ja kuten meille kerrottin, se hyppäisi metrinkin verran ärsytettäessä. Epäilen sveitsiläisten hämähäkkien olevan vähemmän aggressiivisia kuin trooppisten serkkujensa, mutta kuka tietää. Hämähäkki nenällä kuka tahansa saattaisi suistua selälleen rotkoon. Joten otin sivusta tuon kuvan ja pahoittelen laatua. Ei siinä ruvettu kauheasti zoomaamaan.

Elävä otus. /A living creature.
Kuin oppikirjasta suoraan. / Directly from a book.

Siinä polkua rinteen puolen lihaksiset krampissa tallatessani muistelin välillä Lappia ja sieltä löytyneitä sieniä. Selvästikin nämä vuoristomaisemat muistuttavat olosuhteiltaan pohjoista, sillä samoja, hiukkasen matsutakea muistuttavia yksilöitä löytyi myös täältä.

Niin että sienivoimalla tuli tallattua, perille asti. Terapeuttisia nuo kummalliset eläväiset. Kiitos niille.

Näissä on jotain eläinmäistä./These were also interesting.
Söpö. /So cute.

En resumen: Caminando a la par del guindo, hacia Viamala, hice pequeñas pausas para apreciar la naturaleza. Y paré también, ya que soy uno de esos, que moviendo la cabeza, sigue el cuerpo, que en este lugar no podía pasar. Con estas sesiones de terapia de hongos, llegué a pensar en algo bonito, bajar el pulso que se había subido por el temor y en vez de terminar en el valle de pronto, pude caminar hasta el destino planeado.

Kurzgesagt: Auf dem Weg Richtung Viamala, neben den Hang, habe ich kleine Pausen gemacht um die Umgebung zu schätzen. Auch, weil ich bei der Bewegung vom Kopf mit dem Körper folge und das wäre auf diesem Weg nicht wirklich gesund gewesen. Mit den Therapiepausen habe ich mich an etwas schönes konzentriert, der Puls ist tiefer geworden und anstatt ins Tal plötzlich zu rutschen, konnte ich den geplanten Ziel laufend erreichen.

Advertisements

Kontallaan vuoristopolulla

Kynsien alle tunkeutui jotain syksyn sientä, käsiin tihtaantui mustaa rasvaisen oloista kivimateriaalia ja käsivarsiin pisti joku, johon en ehtinyt kiinnittää huomiota. Ehkä nokkonen, ehkä karhunvatun piikki. Olin vuoristopolulla, enkä edes kovin korkealla, täysin linkussa kuin haitari. Jalat, nilkat, polvet, yläkroppa paketissa ja rinteen puoleiset lihakset kramppasivat. Yritin tahdonvoimallakin kestää paikoillani, olla lipsahtamatta muutaman kengän levyiseltä polulta suoraa pudotusta alas.

Tämä tuntui reitin varsinaiselta alulta, joen ylitys. /The actual start, crossing the first river.
Sils.

Mikään ei kestänyt paikoillaan. Heinät olivat ohuita, kivet liuskaa, polku mutaista tai lieriviä kiviä. Aivot sanoivat, että leveyttä polulla on riittävästi, niin että ihminen pystyy hieman keinuenkin tämän selvittämää; pahemmissakin paikoissa ollaan oltu, monesti. Toisaalta aivot rekisteröivät hallitsemattoman liikkeen fataaliuden. Siksi lihakset kramppasivat ja kynnet tarrasivat maa-aineeseen entistäkin tiukemmin.

Oltiin siis patikoimassa väliä Thusis-Veia Traversina-Viamala. Perjantai ja 13 päivä ja reitti vie Via Malaan, huonolle tielle. Nousua noin puoli kilometriä, vähän vähemmän alas päin. Helppo nakki. Matkalla vielä pari linnan tapaista ja lopussa palkinnoksi upea kuilu.

Nuorisomaja; täällä haluan ehdottomasti nukkua yön./Youth hostel, where I´d like to spend a night!
Kiva terassi ja ylimmässä huoneessa voisin myös yöpyä./Nice terrace and what do you think of the highest room?

Lähdettiin liikkeelle Thusisin asemalta ja pyörittiin kuin pöntöt viittaviidakon ympärillä löytämättä heti sitä oikeaa suuntaa. Sama linja jatkui. Kaupunkialueella kyltit olivat melko olemattomat ja suurin osa näytti vastakkaiseen suuntaan. Ilman karttaa olisimme varmaankin tehneet ylimääräisiä lenkkejä.

Joen yli ja Silsin kylään. Se vaikutti herttaiselta vuoristonäkymineen ja ylöspäin lähtevä polku lupaavalta, leveältä, ruohoiselta. Ensimmäinen linna olikin nuorisomaja, jossa ehdottomasti haluaisin joskus viettää yöni.

Hohen Rätien linnan aluetta, eikä ketään missään. /Hohen Rätien castle area and no one there, only us.
Pari kaveria löytyi. /We found some friends, though.
Puiden alla on eväspaikkoja ja tulisija vierailijoille./Under the trees there are tables and fireplace for the visitors.
Lounasta ja lepoa. /Some snacks and recovery.
Laaksossa lähtöpiste, Thusis. /Down in the valley Thusis, where we came from.

Nelisen sataa korkeusmetriä ylempänä, seuraavan linnan paikkeilla oli pidettävä ruokapaussi. Burganlage Hohe Rätien on yksityisomistuksessa, mutta yhtäkaikki Unescon maailmanperintölistoilla ja avoinna yleisölle. Infokylteissä kehotettiin pitämään sekä lapset että nuoriso kurissa, sillä linnan pihalta on suoraa pudotusta 250 metriä lähes joka suuntaan. Ja linnakoira Pacolle kannattaisi puhua, se haluaa vain tulla tervehtimään.

Huutelimme Pacoa, sillä maassa oli koiran lelu, mutta koko alue oli tyhjillään, ei ketään missään, vain pitkäkarvaisia ja pitkäsarvisia lehmiä. Löysimme kassan, johon pyydettiin laittamaan 5 Fr per nenä sisäänpääsymaksuksi. Sen vierestä pääsimme kurkistamaan toistatuhatta vuotta vanhaa kasteallasta ja kirkkoa. Näillä hoodeilla ovat yöpyneet roomalaiset, pyhiinvaeltajat ja kauppiaat.

Älä mene polulle keväällä tai sateen jälkeen. Eli nyt oli sopiva hetki./So, don´t go in Spring or after rain. Now should be the time.
Tästä lähtee, polku jyrkkenee. Ei paha./Here we go, the steep part. Not bad.
Toiselta puolen katsottuna. Polku kulki vastapäistä jyrkännettä myöten. /This is on the other side, we came along the cliff.

Linnapihan puiden varjossa oli nuotiopaikka ja retkeilijöille levähdysmahdollisuus. Tuntui yleellistä kattaa eväät pöydälle ja istua tuolille. Nautimme paitaa kuivattavasta tuulenpuhalluksesta, hymyilimme ja nauroimme.

Retki jatkui metsätietä, joka muuttui tieltä eroavaksi poluksi varoituskyltteineen. Vielä naureskelin, että nyt täytyy olla paha paikka, kun puhutaan omasta vastuusta ja epäsuorasti kehotetaan keväällä lumien sulaessa ja sateiden jälkeen pysyttelemään muilla poluilla. Kävelin kieli keskellä suuta, juuriseen polkuun keskittyen. Toisella puolen oli niittyä, joten ei hätää.

Hätä tuli siinä vaiheessa, kun missään ei ollut mihin tarttua. Siis mitään paikallaan pysyvää. Yritin psyykata itseäni ajattelemalla äskettäin näkemääni videota kielekkeeltä, jossa tyypit istuivat harjanteen päällä yksi jalka yhdellä puolen, toinen toisella. Tietenkin turvavarustein. Tämä on paljon parempi, vakuutin. Sitten siirryin ajattelemaan Kirstiä, lapsuuden kaveriani, joka oli juuri selvittämässä Saksassa Via Ferrataa, alppireittiä, joka kulkee seinämää ylös, kiivetään tikkaita, kytketään köydet koukkuihin ja siellä sitä rotkoa vasta onkin.

Ei auttanut. Erona oli se, että edellämainituilla oli ne turvaköydet. Minulla ei.

Tähän jamaan päätyy, kun valitsee väärät reitit. Ja kuvittelin, ettei loppuosa voisi olla enää niin jyrkkää. /So, this is the state after the bad parts on the way. And I thought that the rest couldn´t be that bad.
Porras-riippusilta. Hyvin paikallaanpysyvä. /Famous pendant bridge with stairs. Very stable.

Reitillä oli vain kourallinen väkeä, he kävelivät rennosti askeltaen. Yritin tajuta, miksi tämä tällä kertaa otti näin koville. Edellisen päivän lenkki ja pyöräily oli jättänyt jäljet lihaksiin, ne olivat väsyneet, eivätkä kovin luotettavat jarrutus ja reagointimielessä. Siinä ensimmäinen virhe. Olimme myös kiivenneet tämän matkan varrella jo aiemmin nelinkontin rinnettä ylös, oikaisseet siksak-polkuja, sillä ne menivät paikasta, josta oli ropissut kiviä. Sekin tuntui kropassa.

Lisänä vaikea suhde vaelluskenkiin, tarkemmin sanottuna luottamuspula. Ne on tarkoitettu juuri tällaisiin paikkoihin, pitäisi tarrata maastoon. Ja juuri kun astun, kenkä luiskahtaa. Sitä kuvitellen olin nyt tässä jamassa. Lähes kyykyssä, yksi jalka takana, toinen edessä, kroppa kääntyneenä puolittain seinämään. Hivutin eteenpäin sentti sentiltä ja toivoin, että olisin jo kaksi metriä pidemmällä.

Taas irtoaa hymy. Jostain kummallisesta syystä näytän nuoremmalta kuin lähtiessä. Luulin, että kävisi päinvastoin. /Here again able to smile. Something very weird happened on the way, somehow I got younger. I thought it would be the other way round.
Autotunnelin korjaus meneillään. /There´s the tunnel for traffic. Guys working on it.
Ja me toisella puolen. Tässäkin olisi ylläpidon paikka./And we on the other side. Here would be also a place to do some maintenence work.

Näitä kohtia tuli muutama lisää, loput oli vain 150 prosenttista keskittymistä. Kivisiä jokia valui alas vuorenseinää ja polku oli kadonnut ja mutainen jatke reunalla oli vähän liikaa saarelaisen mantelitumakkeelle, joka hälytti hyperaktiivisena lähes koko loppureitin ajan.

Siihen nähden riippusilta, joka toimi portaina ja laskeutu 20 m alemmalle kielekkeelle oli todellinen antikliimaksi. Sillä on kuulemma kansainvälistä mainetta ja käydään kauempaakin katsomassa. No juu. Olihan se kiva.

Viamalan nähtävyyden eli kuilun luona pohdittiin mennäkö sisään vai riittäisikö vilkaisu ulkopuolelta. Sisään tietenkin, kun tänne asti oli tallattu. Kintut aiemmasta tutisten yli 300 porrasta alas kuohujen keskelle, vihreää ja sinertävää vettä, miljoonia vuosia hiotuneita kiviä, joen pohjaa, seinämää katsomaan.

Viamala Canyon
Hammastikulta näyttävä on paksu puunrunko. /That stick is a big tree.
Ja roikkuva kivi on meidän makuuhuoneen kokoluokkaa./And the hanging stone is about the size of my bedroom.

Takaisin Thusisiin oli alunperin tarkoitus kävellä, toista hiukkasen kevyempää reittiä, mutta päätettiin kuitenkin kiivetä vain postibussin kyytiin. Ihmettelin kahvilanpitäjälle pitkää taukoa aikataulussa. Kaksi tuntia olisi odoteltava. Hän huikkasi kaverilleen, iäkkäälle herrasmiehelle, joka kuulemma olisi juuri menossa samaan suuntaan ja voisi heittää meidän asemalle, kunhan saisi kahvinsa juotua.

Oltiin vaikuttuneita ystävällisyydestä. Ihan joka turistikohteesta tuskin otetaan patikkaretkeläisiä mukaan omaan autoon. Mies viittasi matkalla kädellään ylöspäin. “Tuolla tekin olitte.” Suoran kiviseinämän nokassa nökötti kivilinna. Meidän lounaspaikka.

En resumen: Thusis-Veia Traversina-Viamala es una ruta, donde no vuelvo. Al cañon – ok, pero en carro al parqueo al frente. Tuve que colgarme de las hierbas y hongos para no caerme por el guindo. El camino no era tan angosto, pero faltaba confianza en las botas y un pequeño error en el movimiento hubiera sido fatal. – O sea, nunca más.

Kurzgesagt: Thusis-Veia Traversina-Viamala ist einen Weg, wohin ich nie zurück gehe. Zum Viamala Schlucht, wieso nicht, aber mit dem Auto. Ich musste von den Pilzen und Gräser hängen, so dass ich nicht nicht den Hang herunter rutschte. Das Hirn sagte, alles sei ok, aber auch, dass alle Falsche bewegungen fatal wären. Also, da war es klar: nie wieder.

Sveitsin vetävin kunta, meidän kunta

Ruusuiset näkymät Zollikonista/Rosy view from Zollikon

Viikkolehti Weltwoche pistää Sveitsin kunnat vuosittain paremmuusjärjestykseen vetovoimaisuuden mukaan ja – tsadaa – meidän Zollikon oli tällä kertaa ykkösenä.

Maassa on monta parempaakin paikkaa, siitä ei ole epäilyksiä, mutta voiton salaisuutena on kuulemma se, ettei kunta jäänyt missään viidessä kriteerissä aivan hännille. Zollikonissa eletään hyvin, työmatkat ovat lyhyet, töitä löytyy, kierrätys pelaa ja turvallinen asua. Niin ja tänne paistaa ilta-aurinko, sitä kadehditaan järven toisella puolen.

Tehdäänpä pieni kiertokävely, niin näytän vähän paikkoja. Aloitetaan rannasta, kunnan matalimmasta kohdasta. Kaupunki eli Zürich häämöttää oikealla ja sinne pääsee junalla reilussa viidessä minuutissa, laivalla vartissa. Kukatkin on laiturilla hoidettu, vaikka kunnan kassassa on vajetta ja selvästikin muita istutuksia on tänä vuonna vähän laiminlyöty.

Tästä pääsee laivalla Zürichiin./You can take here a boat to Zürich.
Suomalainen kone päätyi Zürichinjärveen Zollikonin edustalle./A Finnish plane crashed in front of Zollikon

Suomalaisia ja zollikonilaisia yhdistää lento-onnettomuus. Suomalaiskone päätyi järveen kunnan edustalle syyskuussa, vuonna 1920.

Dufourplatz, ehkä kunnan hektisin piste./Five street intersection.

Zollikon on puolittain rinteessä eli mäkiä riittää. Nousu järveltä bussien risteyskohtaan Dufourplatzille saa pulssin kivasti nousemaan. Tästä lähtee ylöspäin Bergstrasse, jonka varrella on palokunta, pankkeja, apteekki ja muita palveluita.

Jyrkät mäet eivät välity kuvassa, mutta tässäkin oli haastetta./Some local challenges, steep roads.

Zollikonista löytyy melkein kaikkea ja se mitä ei ole, on taatusti kunnanrajan toisella puolen Zürichissä. Mutta meillä on oma museo, kirjasto, vanhainkoti, sairaala, kouluja – paitsi lukio.

Kunnan museo. /Local musem.
Täytyyhän kunnalla on virasto. Se on tässä. / Municipality for all the burocracy.
Zollikonissakin sataa joskus. Tämä on koulun piha-aluetta./Yeah, well, it also rains sometimes in Zollikon. This is the schoolyard.
Kunnan sali erilaisille tapahtumille, kirjasto ja ravintola. /Library, restaurant and a hall for different happenings.

Keskustan aukion ympäristössä on kirkko, kodintarvikeliike, verhoiluputiikki, muutama ravintola, juustokauppa, luomukauppa, supermarketti, kioski, pankki ja konditoria. Kultakauppa pisti aarteet pakettiin ja sulki ovensa jokunen aika sitten. Se varmaan kyllästyi jatkuviin ryöstöihin joulun alla.

Ravintola, juustokauppa ja luomuputiikki./Restaurant, cheeseshop and a shop that sells organic stuff.
Pittoreski piste kylällä./This is the cute part of the village.
Kahvipaikka ravintola Rösslin edustalla/Coffeeplacen in front of the restaurant Rössli.

Kuvateknisesti Zollikon on haastava, sillä sekä talot, katot että kadut ovat aina vinossa johonkin suuntaan ja jos eivät, niin kuvaaja pitää kameraa vinossa. Herttaisia yksityiskohtia kuitenkin löytyy, vaikka ensinäkymältä ne eivät ehkä osu silmiin. Moni vanha talo on väistynyt tieltä ja tilalle on tullut moderni laatikko lasiseinämillä.

Tuolla olisi kiva nukkua. /I´d like to have that as my sleepingroom.
Yksi viheriöivimmistä taloista./One of the very decorated houses.
Lempitalojani, myöskin vanhaa osaa. /Also from the old part of Zollikon.

Kylällä on myös eläimensä: kanoja, kaksi vuohta ja lehmiä, jotka kiertävät niityltä toiselle. Lisänä metsän eläimistö, joista osa vierailee myös pihoilla: kettu, supi, kauris, mäyrä…

Kuvan vuohella, Fionalla, olisi oma pieni kivivuoristo, mutta se ei suostunut poseeraamaan sen yllä, vaan oli vakuuttunut siitä, että taskuissani olisi joku kuiva leivänkannikka. Ei ollut. Herkkujen tuonti nimittäin ei ole sallittua. Felixille ja Fionalle saivat vatsakipuja, kun kyläläiset toivat ties mitä tuliaisia. Vieressä asuvat myös kanat. Niiden toisella puolen katolisen kirkon pastori ja sivustalla asuttavat taloa buddhalaiset.

Fiona haluaa herkun. /Fiona wants a treat.

Matala verotus, asuntoja löytyy ja vapaa-ajanmahdollisuudet moninaiset, siinä useampi plussa Zollikonille. On tenniskenttiä, uimahalli, rantauimala, koiraurheiluyhdistys, miesten jumppayhdistys, teatteriyhdistys ja toistakymmentä muuta yhdistystä, joita sveitsiläiset rakastavat. Ja sitten se metsä. Mäkiä, tasaista, puroja, pieniä jokia. Deluxe-lenkkipolut, aivan lähellä, joillakin kodin vieressä.

Luontoa riittää, kilometritolkulla./Natures deluxe paths for joggers.
Varjoisilla poluilla purojen läheisyydessä on kuuminakin päivinä hyvä liikkua./Small streams maintain the cool in hot days.

Miten on, vakuuttaako Sveitsin paras kunta? Kun kunnanjohtaja kysyi, mitä haluaisin tänne vielä lisää surrasi päässä pelkkää tyhjää. Mutisin jotain vähän kivemmasta kahvilasta, sellaisesta modernista olohuoneesta. En osannut haluta mitään järkevää. Enkä oikein vieläkään, asiaa pohdittuani. Ainut pyyntöni on, ettei uimahallin tilalle rakennettaisi luksusasuntoja. Koko asujaimistoa, vauvasta vaariin, palveleva halli on yksi elämänlaadun takaajista kunnassa. Sen laadun, josta sijoittumisen ykköstilalle pitäisi edustaa.

Pilvettömänä päivänä täältä näkyisi lumipeitteiset Alpit./Without the clouds you could see some snow coverd Alps.

En resumen: Zollikon lo elegieron como el municipio más atractivo de Suiza. Si empezás de la primera foto arriba, podés hacer una vuelta en en el pueblo, desde el lago, hasta los bosques.- Qué te parece?

Kurzgesagt: Zollikon ist laut Weltwoche, die attraktivste Gemeinde der Schweiz. Wenn du mit dem ersten Foto oben fängst an, kannst du einen Rundgang vom See bis den Wälder mit mir machen. – So, was meinst du?

Kuin tatti paikallaan – pakkoloma liikunnasta

Kaksi viikkoa liikuntakieltoa oli enemmän kuin olin odottanut. Toki oli hyvä, että pääsin huonoon jamaan päässeestä luomesta eroon, mutta että tikit. Ei hikoilua, ei suurempia liikkeitä tai venytystä.

Kaksi viikkoa hirveästi aikaa, kauheasti energiaa, mielettömästi tekemisiä ja tuloksia, ajattelin. Tekisin kaikkea sitä, mitä en ollut saanut muina aikoina tehdyksi.

Siihen se on pulpahtanut. / There it is.

Ensimmäinen viikko menee mieli hukassa. Suunta on jotenkin kateissa. Että mihin. Ja milloin. Suuret lihakset huutelevat: koska tulee liike, se isompi ja tiukempi? Väsymys on karmea, nukun päiväunia, aamulla pidempään, enkä sittenkään ole hereillä.

En muista, koska olisin ollut yhtä pitkään liikunnatta ilman, että olisin ollut sairas. Lomamatkoillakin kävellään, tullaan ja mennään, uidaan, kiivetään. Selkä tuntuu jäykältä, mutten uskalla venytellä, sillä tikit ovat selkärangan vieressä.

Toisella viikolla aivot virkistyvät, enkä nuku enää niin paljon. Ehkä tähän voisi tottua, tuumin. Alkaa poikia ideoita, enemmän kuin tavallisesti. Teen kävelylenkkejä hikoilupausseilla. Lämpötila nousee kolmenkymmenen lähelle ja vetäydyn jokien äärelle raikkaisiin ja varjoisiin uomiin.

Kuin hiuskoristeita. Flamecotyylisiä. /These look like something you would put to decorate your hair. Flamenco style.

Toisaalla kasvaa lahosieniä ja joitakin tuntemattomia pikkusieniä. Kauniita, mutta ei niistäkään ole pannulle. Vierestä löytyy mylläykset, tunneleita joka suuntaan. Kettujen pesiin on tietääkseni yleensä sisäänkäynti ja varauloskäytävä. Tässä on kolme pesää lähekkäin. Reissun tulos: laitan silmät kiinni ja näen metsän maanläheisiä värejä. Bonuksena nivustaipeen punkki.

Hyvin tuore, ehkä tältä päivältä?/Very fresh, maybe grown today?
Täällä asuu luultavasti kettuperhe./I think here lives a fox-family.

Yritän sienestystä rankkasateen jälkeen. Mäessä joudun löyhyttelen ja nostan paitaa, ettei hiki valuisi. Metsän keskellä lasken sen jälleen takaisin, sillä näköjään sveitsiläismetsässäkin on hyttysiä. Teemme kartoitusta metsänpohjasta, sillä sieniä on vain muutama, eivätkä nekään syötäviä. Yhdessä kohtaa aluskasvillisuuden sijaan on vain ruskeita lehtiä. Joka paikassa muualla karhunvatukkoa, joka tarttuu housuin, repii reikiä koipiin ja estää etenemisen. Huono metsä, perhe ja minä toteamme.

Viikko tuntuu yhä rammalta. Päivää ennen tikkien poistoa pokka pettää. Kaivan esiin jumppamaton ja varovasti kokeilen joogaa, pilatesta. Puoli tuntia myöhemmin totean, että kunto taitaa laskea näillä vuosilla eksponentiaalisella vauhdilla. Nousen matolta tutisevana, mutta kuin uutena ihmisenä. Olen jälleen radallani, oikealla tiellä.

Tasakattoisia sieniä. /Flat mushrooms.

En resumen: Tuve dos semanas sin poder hacer ejercisio. Resultado: me sentí primero un poco perdida, en vez de tener energía, dormía más y estába en todo caso cansada. Los musculos estában intranquilos y cuando los llevé a pasear en treinta grados, no pude evitar de sudar, justo lo contrario que órdenó del médico. En todo caso el paseito era refrescante y aunque no encontrámos hongos para la cena, vimos cólores bonitos del bosque. Y traje a casa un regalito – una garrapata en mi pierna.

Kurzgesagt: Zwei Wochen ohne Sport, sagte die Ärztin. Resultat: in der erste Woche extreme Müdigkeit, anstatt viel Energí. Die Muskeln waren unruhig und ich habe sie pilzeln gebracht. In circa 30 Grad war es unmöglich nicht zu schwitzen, ganz gegen der Anordnungen. Es war doch erfrischend und obwohl wir keine Pilze für Abendessen fanden. Resultat: am Abend beim Augenschliessen sah ich die schöne Farben vom Wald. Und habe jemanden nach Hause gebracht: eine Zecke.

%d bloggers like this: