Sanatorio on kuvaava termi; vähän vanhanaikainen, silti niin hetkeen kuuluva. Istun ikkunat auki raikasta sveitsiläistä ilmaa hengitellen, katselen järven kimmellystä, taustalla vuori. Yskähtelen kumeasti, päätä jomottaa ja vedän jälleen syvään henkeä. Tilanne voisi hyvin olla Thomas Mannin Taikavuoresta, parantolan arkea.

Koska olen jo päiviä sitten päässyt eroon kuumeesta, olen siinä vaiheessa sairastamista, että selaan kaikkia mahdollisia vaatesivustoja. Ei sillä että olisin hankkimassa mitään, se vain kuuluu yleensä hetkeen, jolloin kuume laskee, tällä kertaa vähän viiveellä siis. Kuumepäivistä on jo aikaa; en ole sairas, mutten tervekään. Pukeutuminen on lanka tavalliseen elämään, ei enää nuhjuisia ja kuumeelta haisevia verkkareita, teepaitaa, vaan jotain aivan muuta. Asu, joka lupaa askeleen sairastuvan ulkopuolelle.

Ja vaellusreitit, niitä selaan hullun lailla, aina silloin kun en tarkista, että kuinka kauan koronan jälkeen pitäisikään jarrutella liikkumista. Perustelen vuoristoretkeä keuhkosyillä, parantavalla vuoristoilmalla. Joku lyhyt, tasainen tai alaspäin kulkeva polku kenties?

Raput ylös katutasoon postilaatikolle on jo testattu – yskittää. Zürichissä kävelin reilun kilometrin, tietenkin rappuja ja vähän nousevaa tietä. Se oli päivän treeniksi riittävä. Yllättäin eteneminen ei ole haaste, lihakset tietävät mitä tekevät, mutta yskä pitää vauhdin kurissa.

Ja miten nämä kuvat liittyvät mihinkään? Eivät oikeastaan mitenkään, vain ohut lanka yhdistää paikkoja toisiinsa, räpsy sieltä, toinen toisaalta, Sveitsiä parin viikon taka. Alkukesää, elähdyttäviä värejä, muistikuvia siitä mitä oven ulkopuolella odottaa.

En resumen: Recuperar de corona toma su tiempo y ahora estoy en el punto, cuando ya no tengo paciencia. Estoy planeando caminatas en los Alpes, ya que eso supone ser bueno para los pulmones.

Kurzgesagt: Erholen braucht Geduld, was ich nicht habe. Ich suche Wege und plane Wanderungen wie verrückt, obwohl ich noch huste. Aber man weisst doch, dass Bergluft die Lungengesundheit fördert.