Joka joulu haluan pöytään suomalaisten tarjottavien lisäksi myös jotain costaricalaista, jotta perheen keskiamerikkalainen puolikin olisi edustettuna. Tamalekset, suolaiset maissikakkuset banaanin lehteen käärittynä, on jo kokeiltu ja tuotanto-ongelmat lisäsivät joulustressiä siinä määrin, että päätettiin unohtaa projekti tältä joululta.

Sen sijaan lounaspöydässä, nätisti siinä sillin, ruisleivän ja joulupuuron välissä, on lautasellinen empanadas de frijol, papupiiraita. Kulinaristi voisi olla kauhuissaan, mutta ainakin kaikkien lempimaut ovat edustettuina.

Makeisiin costaricalaisiin joululeivonnaisiin en ole suuremmin kiinnittänyt huomiota ja vasta nyt tajusin miksi. Niitä on oikeastaan vain yksi, queque de navidad, joulukakku. Eikä anoppilassa kakkuja koskaan leivota, vaan niitä saadaan lahjaksi.

 

Kakku muistuttaa ehkä lähinnä englantilaista joulukakkua, jota lapsuudenkodissani jouluisin tarjoillaan. Costaricalainen versio, rommissa tiiviiksi vanukasmaiseksi massaksi maroinoitunut kakku, on tiukkaa tavaraa, energiapitoista ja täyttävää. Siihen lisäksi nokare jäätelöä tai kuohkeaa kermaa ja taas jaksaa.

Etsin aitoa reseptiä, vertailin muutamaa toisiinsa ja päädyin tähän:

1 kupillinen jauhoja

0,5 tl kanelia (laittaisin enemmän)

1 tl leivinjauhetta

reilu 0,5 tl soodaa

ripaus suolaa

kupillinen (amerikkalainen kuppimitta) tummaa sokeria

puolikkaan limetin kuorti raastettuna

0,25 kupillista appelsiinimehua

3 munaa

reilu 0.5 kupillista öljyä

kupillinen pähkinöitä (pekaani, manteleita, saksanpähkinöitä)

1,5 kupillista kuivattuja hedelmiä (ananasta, banaania, rusinoita, aprikoosia…)

0,5 kupillista rommia

Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda, suola ja kaneli. Vatkaa erikseen sokeri, munat, öljy, appelsiinin mehu ja limetin kuori. Sen jälkeen lisää jauhoseos. Lopuksi varovasti jauhossa pyöritellyt, suikaleiksi leikatut kuivahedelmät ja pähkinät. Laita vuokaan leivinpaperi ja kaada taikina. Paista 150 astetta 45 min. Anna kakun jäähtyä ja kostuta se rommilla. Anna vetäytyä. Tarjoa jäätelön tai kerman kera.

 

Lämpötila kuulosti tosi matalalta ja epäilin, että nyt oli Fahrenheitit muutettu väärin. Mutta ei. Joten nöyrästi uskoin ohjetta, kokeilin tikulla ja sain uunista kauniin kakun, joka lätsähti pitkulaisen vuoan mukaisesti keskeltä. Noh, rommia päälle, kakku vetäytymään ja tarjoillessa paljon kermaa päälle, ajattelin.

Kakku näytti aivan aidolta, mutta totuus paljastui vasta monella kakulla treenanneen maistajan päästessä iskemään kakkuhaarukkansa tekeleeseeni. Ensinnäkin, se on kuulemma liian sienimäistä. Pitäisi olla tiiviimpää. Harvemmin on kakun kuohkeudesta valitettu, mutta koemaistajani Aldo totesi, että siitä vain puuttuu rommia, jota ei kuulemma koskaan voi olla liikaa. Siispä lisää nestettä. (Joka ei halua hiprakoitua jälkiruoasta, voi korvata rommin omenamehulla.) Ja seuraavalla kerralla mieluusti sitä tummaa sorttia.

Maku sinänsä on hyvä ja maistaja ilahtui runsaasta hedelmien ja erityisesti rusinoiden määrästä. Aitoudesta sain 10 pistettä. Ulkonäöllä costaricalainen joulukakku tuskin missään kisassa kahmisi pisteitä, mutta kaikkihan sen tietää; moni kakku päältä kaunis…

 

En resumen: Por fin hice mi primer queque de navidad tico. Y el resultado es bastante convincente, aunque el tico de la familia le quitó puntos por ser esponjoso; dice que le falta todavía ron. Tampoco hubiera ganado la competencia de belleza; se me bajó del centro – y se ve raro. La culpa la tiene la receta mala, digo yo. Pero eso se arregla con una buena chorcha de heladitos y crema chantilly. De sabor y autenticidad me dieron en todo caso 10 puntos.

Kurzgesagt: In der Finnsch-Costarricanische Familien in der Schweiz gibt es manchmal fast zu viele Traditionen die man folgen sollte. Deswegen habe ich die meisten nur einfach ignoriert. Aber jetzt habe ich einen costarricanischen Weihnachtskuchen, queque de navidad, das erste Mal gebacken. Resultat: gut. Authentizität: 10 Pünkte. Geschmack: gut, aber Struktur zu schwammartig, also, zu wenig Rum. Aussehen: hässlich. Aber da hilft ein Haufen von Glace und Rahm.