Joulun alla yleensä kokkailu kiihtyy – ja tavalliset sapuskat yksinkertaistuvat. Ylimääräistä tehtailtavaa on juuri sen verran, etten enää oikein jaksa panostaa lounaisiin ja iltaisin syödään mitä on jämiä. Tai sitten keitän kokoon sosekeiton kaapista löytyistä aineksista.

Tavallaan keventäminen on hyväksi, sillä päivän kalorimäärä ei lopulta vahingossakaan pääse laskemaan. Jouluisia snäkkejä tarttuu käteen taukoamatta; on pipareita, lämpimiä juomia, piiraita, lahjasuklaita, omia suklaita, maista tätä, otapa tuosta.

Jottei perhe riutuisi kokonaan keittolinjalla, leipaisin timjamin makuisia juustokeksejä. Satsi on niin suuri, että siitä riitti sekä joulukortin kaveriksi ystäville sekä omaan pöytään. Keksit ovat Kotilieden jonkun menneen vuoden leipomakilpailusta ja saivat vähän sapiskaa rasvaisuudesta. Mutta cheddar ja timjami ovat mukavan mausteinen yhdistelmä. Glögin kanssa hyvä pari. Käyttämäni biotimjami on aika tömäkkää, sen suhteen täytyy olla varovainen. Ohjeen maksimimäärä oli kuitenkin suhteellisen passeli.

Tavallisten joulupipareiden tuotanto takkusi alkuvaiheessa, vaikka resepti on aina sama, lehtileike jostain x-lähteestä vuosien takaa. Taikina oli kummallisen löysää, eikä kumpikaan tekijöistä tunnustanut mittavirhettä. Myöhemmin tajusin, että sokeri saattoi olla koivusokeria. Muuttaako se rakennetta? Tämä jäi mysteeriksi. Pistettiin lisää jauhoja ja ihan aidoilta ne kyllä maistuivat. Kiikutin näitä myös suomen opiskelijoilleni, eivätkä hirveästi valitelleet. Mukaan lipsahti yksi hiukan tummapohjainen (sori!), sillä ensimmäinen pellillinen kärähti. Epäilen, että uunissa on jotain häikkää, sillä ohjeiden lukemilla poltan nykyisin kaiken. 10 astetta viileämmässä uunissa, ylemmällä ritilällä ja puolella paistoajasta tulos oli ihan ok.

Viikonlopun kunniaksi päätin vielä kuitenkin ponnistella kasaan wokkiruuan, että sitten viimeisellä viikolla ennen joulua voisin hyvällä omalla tunnolla vain keitellä niitä keittojani. Tässäkin projektissa oli havaittavissa kiireen tuomaa problematiikkaa. Cashewbroileriin, Annasta leikattuun ohjeeseen, myöskin vuosien takaa, piti myös tulla porkkanaa, mutta koska ne unohtuivat kauppalistalta, lisäsin paprikan määrää ja heitin joukkoon vielä lisäksi sattumalta kaapista löytyneitä herkkuseiniä.

Wokkiin lisätään kastike kalakastikkeesta, osterikastikkeesta, kasvisliemestä ja mausteista. Koska kanaa ei marinoida etukäteen, se jää miedoksi. Itse ruuttasin syödessäni koko jutun päälle vielä srirachaa, makeaa chilikastiketta. Perhe totesi, että tätä kyllä voidaan syödä useamminkin, siis päivitetyllä reseptillä.

Kolmantena adventtina heitin vielä uuniin myöskin Annasta löytyneellä ohjeella sieni-piparjuuripiirakan. Ja jos piparit paistuivat liikaa, tässä tapauksessa pohja vaati puolisen tuntia ylimääräistä paistoa. Piirakkaan tarvittiin suolasieniä, mikä Sveitsissä voi aiheuttaa päänvaivaa. Mutta pohjoisesta kotoisin oleva ystävämme Aldi auttoi asiassa. Tölkki suolasieniä ei maksanut maltaita. Mutta kotona huomasin deltaljin, joka oli pakko jättää syöntivaiheessa mainitsematta. Tuote oli tehtailtu Kiinassa. Toivoin, että laatukontrolli rajalla pelaa.

Alunperin piiras oli tarkoitettu pikkujouluihin, jotka sitten lopulta kunkin kiireiden vuoksi siirrettiin tammikuulle. Onneksi leipomus tuli testattua. Ei mene jatkoon. Taikina oli tylsä ja raskas, itse piirakasta en enää paistamisen jälkeen löytänyt vivahdettakaan piparjuureen. Ensi vuoden kekkereihin on löydettävä jotain maukkaampaa.

Mitäkö tänään sitten syödään? No sitä sosekeittoa. Paljon purjoa, vähän perunaa ja reilusti porkkanaa. Jälkiruuaksi maistiaisiksi käsintehty lahjatryffeli suomen opiskelijalta. Olen luonteeltani suhteellisen tottelevainen, varsinkin mitä tulee suklaalaatikoiden kehotuksiin. Ja tässä lukee: “Nautittava mahdollisimman nopeasti.”

En resumen: Antes de la navidad está pasando mucho en la cocina. Ya sucedido: Tofu-se quemó hasta parecerse carbón. Galletas de navidad – del fondo negras. Un quiche de hongos: sin sabor. Pero también: un wok de pollo version 2.0 – riquísimo, galletas de queso y tomillo – buenos con glögi, vino caliente finlandés con especias.

Kurzgesagt: Vor Weihnachten ist in der Küche viel los. Schon passiert: Tofu-schwarzgebrannt, eine Portion Pfefferkuchen-gebrannt, Pilz Quiche – kein Geschmack. Aber auch: Poulet Wok 2.0 – sehr gut, Thymian Chäs Guetzli – ziemlich ok, wenn mit Glögg genossen.