Meille tuli välirikko. Jo viikon alkupuolella tunnelma oli kireä ja kärjistyminen osui sunnuntaille, ensimmäiselle adventille. Emme minä ja T. ole koskaan olleet bestiksiä, mutta suhtaudumme toisiimme viileän kohteliaasti. Ei hyödyn lähdettä mollata, mutta eipä ole tarvetta lähempäänkään suhteeseen.

Pisan kirkko ja joulupalmu
Kaikki lähti siitä, kun ajoin pyörällä ylämäkeä. En tiennyt vaihteiden rutinan olevan merkki jostain suuremmasta. Sain ne toimimaan myöhemmin, itse ja helposti, enkä sveitsiläiseen tapaan edes juossut lähimpään pyöräliikkeeseen etsimään mekaanikkoa. Sitten Suunnon kello ei enää tunnistanut sykevyötä. Tai ehkä sykevyö löysin toisen kellon. Pulssi katosi, näytti välillä sairaita lukemia ja katosi jälleen. Patterin vaihto ei auttanut, teknisestä tuesta ei vastattu. Seuraavaksi puoliso ei saanut enää sähköpostejani. Siinä vaiheessa nostin kulmakarvojani. Sunnuntaina tuli täyspotti. Kaikki tekstitiedostot muuttuivat hirmuliskoiksi tai siltä niiden nimet vaikuttivat. Virusohjelma vaati rahaa tiedostojen palauttamiseksi.

Pullpoikia, Grittibänz, kahta sorttia: suklaalla tai ilman.
Kun tietokoneeni kaapattiin päätin, että tähän se loppui, minun ja Tekniikan ystävyys. Olin yllättävän rauhallinen, verenpaine ei noussut ja jos Suunto olisi toiminut, syke olisi näyttänyt normaalia. Enhän osannut tehdä asialle mitään ja olihan kaksi ruudulla avoinna ollutta tiedostoa säästynyt, toinen niistä pitkän ajatustyön vaatinut, vaikkakin niukasti edennyt kirjallinen askarteluni.
Vasta myöhemmin ymmärsin mitä kaappaus tarkoittaa. Blogin joulukalenteri jää ilmestymättä. Joulukorttilista uupuu. Miten muistankaan kaikki jouluruuat ja löydän reseptit; olenhan haalinut niitä aina Keski-Amerikkaa myöten. Laskut ja selvitykset, vanhat kirjoitelmat – kaikki poissa.

Minusta tämä kuusi olisi kaivannut kampaa. Tai ehkä se on masentunut.
Koska oli adventti ja kylällä joulutori, ostin miesten voimisteluyhdistykseltä mukillisen kuumaa Glühweinia ja hengitin joulutunnelmaa, annoin sen lientää teknistä tuskaa. Tekniikan kanssa riidellessä jäi näkemättä Samichlaus, joulupukin sveitsiläinen serkku, ja hänen mukanaan torille tulleet Gommiswaldin kellonsoittajat, Trychler. Sekin jäi vielä selvittämättä, että miksi niitä lehmänkelloja pitää soittaa kyseisenä päivänä ja niin että kallossakin kaikuu. Se liittyy jotenkin juhlatilaisuuksiin. Palaan asiaan vuoden päästä. Ellei tekniikka petä.
P.S. Nyt hajosi hellan takalevy.
En resúmen: Parece, que yo y la tecnología tenémos algún tipo de problemas de relación últimamente. Lo peor es, que un virus me secuestró la compu. Me devuelven los archivos si pago. Por dicha no saben, que lo más valioso no se destruyó. Traté de olvidarlo en la feria de navidad de nuestro pueblo. Y hago planes de ir a vivir a un pueblo remoto, donde no hay electricidad.
Kurzgesagt: Wir haben Probleme. Ich und die Technik. Das schlimmste ist, dass alle meine Dateien entführt sind. Ich sollte bezahlen, dann kommt alles zurück. Vielleicht ist es eine Tragödie, dachte ich. Vielleicht ist es ein Glücksfall, dachte ich. Vielleicht wandere ich zu einem fernem Dorf aus, wo es keine Elektrizität gibt.