Advertisements

Järvellä vuoren sisällä

st leonard vene1

Mikä tama on? No luola. Vasemmalla risteilyalus Titanic, kertoi opas.

Toisena reissuaamuna Wallisin vuoristossa verhojen takaa löytyi paksu sumu ja sade. Parvekkeen ovesta leijui osa sumua sisälle asti. Tai sadepilveä, mistä niistä ottaa selvää; molemmat ovat yhtä kosteutta. Kuplahissi kulki vierestä; sen ääni kuului aavemaisena surinana, mutta näkyvissä oli vain hetkisen aikaa kaapelit ja kabiini, sitten se katosi valkoiseen höttöön.

 

st leonard luola3

Luolan perällä kumottaa ranta

Sadetutka näytti päivälle harmaata jatkumoa seuraavaan aamuun asti. Vaihtoehtoina oli siirtyä ravintolasta kahvilaan ja kahvilasta seuraavaan ravintolaan, metsälenkki maisemitta tai pulahdus pienen pienen uimalan täpötäyteen altaaseen.

 

Lähiseudun vuorilla tilanne oli sama, joten unohdettiin reippailu ja pyyhkäistiin kuplalla alas ja autolla tunnin matkan päähän, länttä kohti, St. Leonardiin. Reitti oli tuttua, sillä täällä Sionin lähellä ajeltiin kesän alussa pyörillä. Varrelle osui kutsuvan näköinen pizzeria ja ajateltiin täyttää vatsat varmuuden vuoksi, sillä määränpään tarjonnasta ei ollut takeita. Muuten hyvä, mutta pizzaa sieltä ei saanut.

 

st leonard luola5

Päivänvaloa! Selvä pakoreitti, jos olisi tarvetta.

Vaellus vaihtui soutuun vuoren sisällä, tosin airoja sai käyttää vain opas. Euroopan suurimman maanalaisen luonnonjärven vesi on kristallinkirkasta ja tuntui kädessä raikkaalta. Luolassa on vilakan kosteaa, viitisentoista astetta. Järvi ei ole mikään varsinainen Saimaa, mutta 300 m pitkä ja parikymmentä metriä leveimmillään. Luolaston keskellä on mahtava akustiikka, niin hyvä, että kohdassa pidetään konserttejakin.

 

Puolen tunnin risteily vaati ensin reilun vartin piletin jonotuksen. Alkuinnostus oli hyytyä siinä vaiheessa, kun tajuttiin, että lippu ei ollutkaan välitön avain vuoren sisään, vaan vielä piti odottaa tunti oman ryhmän vuoroa. Ei ihme, että terassilla istui täysi lasti lakonisen oloista porukkaa jätskiä nuoleskellen, kahvikuppeja siirrellen ja joku porukka viinipullon kera.

visp5

Vispissä katulamput ovat vähän vinossa. Tai sitten talot.

Takaisinpäin ajellessa pysähdyttiin vielä Vispissä, jonka vanhankaupunki on niin pieni, että sen saattaa ohittaa vahingossa. Mutta kaunis, kehuttiin jossain. Joten sinne sitten, sillä kaupungissa ei satanut. Vuorilla roikkui yhä synkkiä pilviä.

 

visp6

Hoikka koti.

visp2

Katulampuista tulee mieleen Charles Dickens, vaikka ollaankin Sveitsissä.

Tarkoitus oli mennä Vispissä myös jo päivällä luvatuille pizzoille, mutta koska kujat oli kierretty vartissa jo pariinkin kertaan, eivätkä kuppilat olleet vieläkään auki, jatkettiin matkaa. Pahimpaan nälkään ostettiin kaksi kiloa Wallisin isoja ja meheviä aprikooseja, joita oli myynnissä vähän väliä tien varrella.

 

 

visp4

Tästä taas jostain syystä prinsessa Ruusunen.

visp3

Ja tästä nälkä. Viikunat ovat jossain lehtien alla piilossa.

Majapaikassa Bettmeralpissa ei ensimmäisen pizzerian kohdalta löytynyt enää mitään ravintolaan viittaavaakaan. Kylän toisessa ääripäässä sijaitsevassa taas oli kaikki pöydät varattu. Ehdotin todella pikaista kiriä kohti kauppaa, kun eräs yksinäinen syöjä pyysi tarjoilijalta lupaa syödä baaritiskillä. Siihen mekin lopulta istahdettiin; odottelemaan puu-uunista ilmestyviä kuumia pizzoja, henkilökunnan sanattomasta vastahakoisuudesta huolimatta.

 

 

En resumen: En el segundo día en Wallis nos despertamos adentro de una nube de lluvia. O en la neblina, dificil de decir. Ya que no era un día de subir a las montañas, decidimos de ir adentro de una. Y hacer un remito, en el lago más grande subterráneo de Europa en St. Leonard. En el camino de regreso, pasamos por Visp y su casco viejo chiquitillo, pero encantador. 

Kurzgesagt: Wir sind im Wallis im Nebel aufgewacht. Oder in einer Wolke, schwierig zu sagen, feucht war es sowieso. Weil es kein Tag für wandern auf den Bergen war, haben wir entschieden den in einem Berg zu verbringen. Es gab eine kurze Kreuzfahrt auf dem grössten unterirdischen See (ok – da gibts sicher einen oder mehreren Grammatik Fehler. Bitte selber korrigieren.) in einem Ruderboot. Auf dem Weg zurück nach Bettmeralp sind wir durch Visp gefahren und haben auch die kleine aber herzige Altstadt besucht.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: