Niin, se edellinen vuosi

Sveitsissä vuoden kaksi ensimmäistä päivää on pyhiä, joten edellisestä vuodesta on hyvin aikaa toipua. Vuoden bilanssia voi siis rauhassa miettiä, jos jaksaa. Ja huvittaa. Yleensä olen vain kääntänyt kalenterin lehden uuteen ja tuntenut oloni raikkaaksi. Kävin joutessani kuitenkin läpi edellisen vuoden kuvasaalista ja tältä 2017 sen perusteella näytti:

riviera 6 puutarha vuorella
Walenseen reunamilta löytyy tällainen puutarha.
riviera 9 putouksen ylitys
Hyppelihyp – putouksen yli ja eteenpäin.

Selvästikin kamera räpsyy, kun ollaan vuorilla. Alpit jaksavat säväyttää, vaikka Sveitsissä on asuttu jo melkein parikymmentä vuotta. Eikä tarvitse olla edes alppi. Kotkalaiselle riittää kukkulakin. Patikkareissut selvitettiin eksymättä, enkä onnistunut saamaan ainuttakaan urheiluvammaa, siitä plussaa.

glarus 10 hieno paikka penkille
Tässä on penkki kohdallaan. Siihen voi istahtaa ihailemaan Glarusin vuoristoa.
bannalpsee
Näillä seuduilla käytiin pari kertaa patikoimassa. Värit ja huiput ovat huimia.

Jos katson kuvia taaksepäin, niin vaikuttaa myös siltä että syöty on. Kakkuja, streetfoodia, itse tehtyä ja toisten luomaa. Myös kaikilla retkillä eväät ovat tärkeät, sillä miten sitä muuten jaksaa vuoren rinnettä ylös.

street food cupcakes
Vuoden kauneimmat kuppikakut. Samalla myös vuoden mauttomimmat.
kafi dihei
Täällä tuli istuttua. Kafi Dihei.

Kahviloissa käytiin monena aamuna viettämässä nykyisin vähän kortilla olevaa äiti-tytär -aikaa. Metsästettiin Zürichin parasta aamupalaa. Projekti on vielä kesken, sillä viikolla tarjottavat aamiaiset eivät ole vielä juurinkaan vakuuttaneet. Hinta-laatu -suhteessa on myös toivomisen varaa.

Ja jos nyt jotain muuta muistelisin, kuin syötyjä ruokia, niin tarkoitus on oppia joka vuosi jotain uutta. Siinä mielessä joko vuosi oli täysi floppi tai sitten en vain oppinut mitään kovin järisyttävää. Mukavuusalueen sen sijaan ylitin useammankin kerran: pidin workshopeja tarinankerronasta lapsille, tein Suomi-100 -visan, ja löysinpä itseni pitämästä itsenäisyysaiheista ”kevyttä juhlapuhettakin”. Kaikki kivoja projekteja, mutta eivät kovin luontaisia itselleni. Opetustyötä olen kovasti aina kartellut, silti jotenkin aina löydän edestäni siihen liittyvää tekemistä.

Kävelin myös polkua, jota joskus aiemmin olisin varmaankin edennyt polvillani tai mieluiten istunut alas ja odottanut pelastushelikopteria. Edistystä sekin. Ymmärsin myös, ettei ongelma ole paikan korkeus, vaan tarvitsen varmuuden siitä, että jalkani astuvat oikeaan kohtaan ja kestän hengissä vastakin.

luzern3
Jokavuotinen retki Luzerniin. Sarjakuvafestivaalilla on aina kivaa.
ticino suora tie
Ehkä vuoden tasaisin ja suorin tie. Pyöräretki Tessiinissä.

Matkustaa olisi voinut enemmänkin, kohteita olisi mielessä miljoona, mutta pienet retketkin olivat kivoja. Kävimme katsomassa vanhoja tuttuja kulmia Milanossa, Kotkassa, Helsingissä, sarjakuvafestareilla Luzernissa ja Locarnon seudulla pyöräilemässä.

Taidekokemuksia kertyi myös plakkaariin aika läjä. Huippuhetkiin kuului ehdottomasti se, kun Taneli Törmä tanssi Zürichissä, brittikirjailija Zadien Smith kertoi näkökannoistaan Zürcher Schauspielhausissa ja kun vaihdoin sanasen brittimuusikon KT Tunstallin kanssa.

puoli vuosisataa kaakku
Synttärikakku. Yksi niistä.

Vuosia tuli täytettyä, kuten aina, mutta pitkästä aikaa synttäreitä juhlittiin isommalla porukalla. Sen jälkeen ihmettelin, etten aina tee näin. Eikä juhliin tarvittaisi edes syntympäivää.

Olen myös selvästi tuijotellut vuoden aikana kymmeniä auringonlaskuja. Spektaakkeli on aina erilainen ja yllättävä.

Toivotimme hyvää matkaa rohkeille ystäville, jotka vaihtoivat mannerta ja yhden punavalkoisen lipun toiseen punavalkoiseen lippuun.

Ja hyvästelimme korkeaan ikään päässeen naapurin ja ystävän. Hansruedi olkihattuineen siirtyi kitkemään rikkaruohoja taivaallisiin puutarhoihin.

uetliberg auringonlasku
Tästä pulahdettiin useasti uimaan.

Ja tälle vuodelle toivoisin, jos mitenkään kävisi päinsä, ystävällisyyttä, positiivista energiaa, yhteisöllistä lämpöä, toisten huomioon ottamista, kauniita ajatuksia, luovuutta. Kiitos.

PS. BLOGIN OSOITE ON NYT MUODOSSA https://palasuklaata.com

En resumen: Las fotos del año pasado revelan, que comí mucho, usé la camara más en las montañas que en casa y había un montón de atardeceres muy bonitos. Para este año pediría bondad, pensamientos bonitos, que tomen en cuenta a los demás y energía positiva. Gracias.

 

Kurzgesagt: Die fotos vom Jahr 2017 zeigen, dass ich viel gegessen habe und dazu am meisten Fotos beim wandern oder zu Hause beim Sonnenuntergang genommen habe. Für das Jahr wünsche ich Freundlichkeit, Gefühl der Gemeinsamkeit, schöne Gedanken, positive Energie und Kreativität. Merci Vielmal.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s