Oi niitä aikoja: kahvila

Oi niitä aikoja: kahvila

Tarinat lapsille jatkuvat kyllä, mutta välipalaksi kuvia entisestä elämästä, siitä, jolloin poikkeaminen kahvilaan ei vielä ollut terveysriski tai ainakin ovet oli vielä auki.

Tätä uutta elämää olemme nikotellen eläneet Sveitsissä kaksi viikkoa. Minulla on ikävä kuntosalia, kotoa ulos suuntautuvia töitä. Sveitsiläiset ovat myös lopettaneet tervehtimisen. Kadulla pää käännetään toiseen suuntaan ja suu pysyy kiinni. Ja se vetäytyminen kauemmas, se tuntuu jo nahoissa. On myös ikävä junamatkoja kaupunkiin.

Tämä on Kraftklub/This is Kraftklub.
Kahvia ja vegaani marjaleivos./Koffee and vegan berrycake.

Laadukas kaupunkimatka sisältää käynnin kahvilassa. Kraftwerk on yksi niistä ja aivan jotain räiskyvää, jos sitä vertaa Zürichin ankeaan kuppilavalikoimaan parikymmentä vuotta sitten. Olomuodoltaan joustava, entisen energialaitoksen halliin Sihl-joen itäisen haaran varrelle syntynyt Kraftwerk on überurbaani, kasattu vintage-huonekaluista ja konteista, mutta myös viherkasveista. Se on ravintola, baari, etätoimisto, tapahtumapaikka ja coworking -tila.

Viikkoa ennen kaikkien kahviloiden ja ravintoloiden sulkeutumista, halusin maistaa vegaanista kaakkusta. Grain Glow:lla, joka niitä valmistaa, ei ole omaa liikettä, mutta palakakkua on saatavilla joistakin kahviloista. Maut ovat tuoreita ja uusia kaupungin kakkukuvioissa, ettenkö sanoisi moderneja.

Marjakaakku näytti lautasella pikkuruiselta. Epäilin syöväni sen parilla haarukallisella. Noin 5×5 cm tai ehkä sentin pienempikin, oli kyllä kermaisan veriappelsiinikakun vieressä vaatimaton. Kahvi on Mirón kahvipaahtimosta, joka tuo maahan itse omat valitut papunsa. Vahvaa ja hyvää, se oli selvä. Koukkaisin lusikallisen kaakkua. Rakenne: sopiva. Maku: kuin kourallinen marjoja, eikä ollenkaan lattea tai vaatimaton, kuten skeptisesti ajattelin.

Lusikoituani koko leivonnaisen tunnustelin oloa. Herkkua oli riittävästi, eikä jäänyt tarvetta saada lisää. Hintalappua en tiskissä ollut huomannut ja olin parkaista. 8 frangia on paljon. Näillä eväillä saa pöytiin kuitenkin jäädä istumaan, kirjoittamaan, lukemaan, surffailemaan.

Viereisen pöydän porukka jättää puhelimet ja läppärit lataamaan, paperit pöydälle ja käyvät hakemassa lähiputiikista voileipiä. Täysin kiellettyä, heille kerrottiin, sillä Kraftwerkissä on ruokaa, innovatiivista ja kasvispohjaista vatsantäytettä. Planted chicken löytyy myös listoilta, Zürichin teknillisen korkeakoulun laboratorioissaan kehittämä kanalta vaikuttava herneproteiinituote.

No niin. Täällä kotitoimistossa ollaan nyt nälkäisiä. Koska kaipauksen kohde on saavuttamattomissa, palannen omaan keittiöön. Paahdan kenties leivän ja levitän sille voita ja yläkerran Sylvian tekemää appelsiinihilloa. Hyvää ja takuuvarmaa. Eikä yhtään haittaa, että olen kerrospukeutunut reikääntyneisiin verkkareihin ja -juuri huomasin- nekin nurinpäin, ikivanhaan yöppäriin, sitä peittävään, sekin jo kunnioitettavaan ikään ja hapertumisen kohdanneeseen huppariin. Jaloissa tietenkin villasukat. Mukavuuspuoli on kotikuppilassa vertaistaan vailla. Kenties en lähde täältä enää ikinä minnekään.

En resumen: En la vida antes de la enfermedad, cuyo nombre no se debe pronunciar, visitaba y disfrutaba cafés, como Kraftwerk en Zurich.

Kurzgesagt: Früher, vor der Krankheit, deren Namen nicht genannt werden solle, besuchte und genoss ich Cafés, wie Kraftwerk in Zürich.

One response

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: