Herkkuja vegaanikahvilassa

Mies istahti pöytään, selvästi toimistosta tulossa ja nälkäinen. Yhdellä lautasella täytetty sarvi, toisella kermaleivos ja vieressä marjainen kakkupala. Sarvi katosi miehen suuhun parilla haukulla. Paikalle kiiruhti hymyilevä nainen. Yksi leivos hänelle, toinen miehelle. Pusuttelua ja ulos.

Me taas istuimme pitkään ja hartaasti. Lokakuun ensimmäinen, harmaita pilviä taivaalla. Välistä paistoi aurinko kummallisen kesäisenä. Kahvila Sprösslingin ovet olivat selällään ja silti hikoilin, mietin siirtymistä auringottomaan tuoliin. Mutta olihan jo alkuilta, ei tätä kauan kestäisi.

Feikki-lohileipä ja marjateetä / Mock salmon sandwich and fruittea.

Muutaman kuukauden ikäisessä Zürichin ensimmäisessä täysin vegaanisessa kahvilassa Schaffhauserplatzilla tunnelma rauhoittui pikkuhiljaa. Kadun toisella puolen Gnädingerin kahvila-konditoria ja tämä uusi, amerikkalaisen ketjukahvilan tilalle tullut Gnädingerin jälkikasvu, Spörssling, näyttivät vetävän aivan yhtä lailla kahvittelijoita. Toiselta puolen kaupunkia tuli puoli ratikallista väkeä varta vasten vegaanikahvilaan. Vanhempia lapsineen, iäkkäitä pariskuntia, nuorisoa.

Olin jo aiemmin maistellut feikki-lohileivän marjateen kera. Suolaisuus vähän järkytti ja myös se, että öljyinen porkkana, joka halusi olla kala, luiskahteli jatkuvasti sämpylän välistä syliin. Laitoin silmäni kiinni ja koin lohihetken. Tämä oli parempaa, kuin lähikauppani tarjoama aina vähän epäilyttävältä maistuva aito lohi. Sitä vain mietin, että jos on täysvegaani, haluaako maistella kalanmakua vai onko se jotenkin outoa.

Listoilla on myös feikki-munaleipä sekä -kuivalihaleipä, erilaisia purkkeja täytettynä vihanneksilla ja höysteillä sekä jugurttityyppisiä marja-siemen -annoksia. Ja sitten tietysti ne leivonnaiset. Väittävät vegaanin taivaaksi.

Houkutteleva vai? / Looks tempting, or what do you think?

Oli leivonnainen minkälainen tahansa, niitä mättäessä tulee aina jossain vaiheessa mietittyä rasvan ja sokerin määrää. Spörsslingin tuotteista puuttuu eläinperäinen synti, joten sekasyöjälle ne ovat piirun verran parempi vaihtoehto. Joten niitä voi syödä useammin ja enemmän, lipsahdan ajattelemaan. Kahvila ei ole kuitenkaan mikään terveysruokala, vaan tähtäimessä on nautinto. Eläinperäisiä tuotteita ei täältä löydy, vain kahvimaitoa, jos joku sitä kaipaa ja erikseen pyytää.

Kahvilassa juoksentelee lapsia ja he löytävät heti koivikon vierestä kirjakasan. Yksi pöytä on tavallista matalampi. Sekin varmaan pienille kahvila-asiakkaille tarkoitettu.

Lämmin feikki-kinkku-sarvi on maukas. Oli myönnettävä, etten olisi osannut huomata kinkunkorviketta, ellei se olisi lukenut kyltissä. Jaamme sarven, koska donitsitkin houkuttelevat. Tämä ei ole mikään kevytkahvikeikka. Olinhan lenkistä uupunut ja kaipasin tömäkkää vahvistusta, perustelin.

Makeita donitseja ja feikki-kinkkusarvi. / Some sweet donuts and mock ham croissant.

Jälkkäriksi otin salted caramel -donitsin ja tytär praliiniversion. Rakenne oli aika tiukka, eikä sitä minusta aivan voi pistää raaka-aineiden piikkiin. Mutta maku oli hyvä. Pientä kateutta herätti se, että praliinidonitsissa oli sisälläkin täytettä, karamelliversiossa pelkkää pullaa. Myöhemmin seuraamme liittyi omenapiirakka, josta sen syöjällä oli ongelmia löytää omenaa. Se oli sekoitettu pieninä kuutioina taikinaan. Piirakka kuitenkin maistui.

En ole siirtymässä vegaaniksi, jos joku sitä nyt pohtii, mutta iloitsen vaihtoehdoista. Kahvila on sisustettu vanhoilla pöydillä ja tuoleilla sekä koivunrungoilla, seinät ovat modernia tyyliä. Ei siis mikään ihmeellinen kaikenkaikkiaan, mutta kuitenkin viihtyisä. Wlan pelaa ja se tuo selvästikin läppärityöntekijöitä ja istuskelijoita. Lähellä on myös vegaani kauppa Eva´s Apples ja suosittu second hand putiikki The New New. Keskittymä tuo tukea; samat ihmiset liikkuvat näissä kolmessa.

Praliinidonitsissa on sisälläkin jotain! / In praline donut there´s also some stuff inside!

Kahvilaan tullessa sanoin vitsinä, että tässähän on hyvä rivistö meille, jotka syömme sveitsiläisen lehmän maidosta tehtyä juustoa. Ensin kahvilan edustalle aurinkoon välipalalle ja sitten suora siirtymä parin metrin päähän, viereisen kutsuvan näköisen pizzerian pöytään illalliselle. En ollut yksin ajatukseni kanssa, sillä kahvilan nälkäinen pariskunta teki juuri näin. Lautasella oli enää puolikas pizza, kun me kävelimme kohti ratikkaa.

En resumen: En Zurich abrieron la primara cafetería vegana, Sprössling, hace unos meses y parece ser un éxito. Ya hemos probado el pancito de salmón falso, donuts de caramelo y de praline y queque de manzana. Todo sin próductos de origen animal. Un buen lugar de cafecitos y dulces pecaditos para cualquiera.

Kurzgesat: In Zürich gibt es seit einige Monaten ein vegenes Café in Schaffhauserlplatz, Sprössling. Wir haben schon Veganes Sandwich mit falschem Lachs aus Karotten, Donuts mit salty caramel und Praline und ein Stück Afpelkuchen probiert. Alles mit rein Pflanzlichen Produkten. Ein super Ort für ein Kaffee und etwas feines für alle.

Zürichin kahvilat, osa 3

Aloin kyhätä itselleni puhelimeen listaa paikoista, jonne syöksyä, kun kaupungilla heikottaa. Edellisessä käytiin aamupalalla, joka ei kuulu improvisoituihin kahvilakeikkoihin, vaan sitä kyllä suunniteltiin pitkään ja hartaasti, sillä tyhjän mahan lähdöt eivät oikein istu omaan olooni ja seuralaisellekin piti löytyä sopiva hetki.

Nyt tajusin, että oikeastaan kyse ei ole kahviloista, vaan välipalapaikoista, joista luonnollisesti pitää saada hyvää kahvia, mutta myös jotain nakerrettavaa. Alkuaikoina Zürichistä tuntui olevan tosi vaikea löytää lämpimiä voileipiä tai muuta houkuttelevaa suolaista pientä haukattavaa tai yleensä mitään, mikä ei olisi ollut muoviin kääritty.

Gärtnerei The Burner

Gärtnerei the Burner lähis

The Burner on täyttä tavaraa.

Siinä vaiheessa, kun Helsingissä ollaan jo vuosia syöty raakakakkuja, chiavanukkaita ja ties mitä bowleja, on Zürichissä vasta herätty terveellisempien vaihtoehtojen maailmaan. Mutta vauhdilla. Joka kulmalle on pulpahtanut läheltä tuotujen raaka-aineiden, vihanneksia ja proteiinia tarjolle lykkäävien ja luonnollisuudella ratsastavien useiden kuppiloiden valikoima.

gärtnerei yleisilme

Pöydässä on tilaa. Vähän ruokalan oloinen paikka.

gärtnerei näkymä

Ikkunan edessä voi tarkkailla ratikkaliikennettä, sillä pysäkki on juuri kohdalla.

Gärtnerein Seefeldin ravintola on ulkopuolelta mitäänsanomaton, sisältä valoisa ja arkisena kesäpäivänä alkuiltapäivästä tyhjähkö. Tänne tuskin jäädään pitkäksi aikaa vihannesten ympärille turisemaan, vaan ideana on syödä ja mennä. Annos näyttää herkulliselta, salaatissa on tavaraa vaikka useampaankin ateriaan. Kanaa, kikherneitä, mangoa, seesaminsiemeniä, kurkkua, pinaattia, porkkanaa, avokadoa, granaattiomenan ja hampun siemeniä sekä salaattia. Hunaja-sinappikastike on ärjyä, jotenkin kitkerää ja koko juttu kaikista aineksistaan huolimatta mauton. Jään vähän ärtyisäksi, sillä odotukset olivat kovat. Vatsa sen sijaan on pullollaan.

Not Guilty

Not Guilty on todella keskeisellä paikalla. Raitiovaunut ja autot kulkevat edestä, takaa ja sivusta.

not guilty ulkokuva

Gärtnereista ei näkymät ole kovin kummoiset, mutta parin korttelin päässä Not Guiltyllä sitäkin paremmat ja se nostaa pisteitä, vaikkei tarjolla ole edes sisäpaikkoja. Tämä on siis terveyskioski, mutta lounaskäyttöön. Edustalla on pöytiä ja tuoleja keskellä liikennettä, mutta toiselta puolen katua löytyy järviympäristö, jonne kaikki muutkin ovat roudanneet syötävänsä ja kääntäneet selkänsä autoille ja raitiovaunuille.

not guilty pita

Siis pitahan on lämmin!

Kuten nimi sanoo, Not Guiltystä saa nopeaa sapuskaa, mutta vailla grilliruuan huonoa omaa tuntoa. Gärtnerein salaatin jälkeen tympii ja ostan kauan himoitun lämpöisen pitaleivän. Sisällä on vihanneksia ja savutofua, jotain aasialaistyyppistä kastiketta ja jotenkin on saavutettu se, mihin monet haluavat, mutta eivät tavoita: chilinen, hiukkasen makeaan vivahtava maukas snäkki. Ikkunalla on purkeissa valmiiksi koottuja juomien raaka-aineita vihanneksista ja hedelmistä ja valitsen vihreän Popeyn. Pinaattia, minttua, limeä ja muistaakseni omenaa. En vaikutu, mutta uskon sen terveellisyyteen ja raikkauteen. Not Guiltyn ainut ongelma on hinta. 21 frangia mehusta ja leivästä kirpaisee.

not guilty ynpäristö

Aidan toiseltapuolen löytyy jokivarsi ja istumapaikkoja.

not guilty lähiymp

Zürichin suosittu lounas- ja snäkkipaikka.

En resumen: los lugares de snack saludables aparecen en Zürich como hongos después de la lluvia. En Gärtnerei comí una ensalada enorme, que pareció tener todo posible – menos sabor. Not Guilty en vez me convenció: un pita relleno con vegetales y tofu ahumado era enchilosa, un poquitillo dulce, pero riquísimo. El único problema: el precio.

Kurzgesagt: etwas Natürliches und Gesundes zum Snack? No problem, das gibts überall, sogar in Zürich. In Gärtnerei Seefeld habe ich einen Salat gegessen, der fast zu vielen Zutaten hatte – aber wenig Geschmack. Dagegen Not Guilty beim Bellvue hat keine Innenräume und die Tische draussen sind zwischen den Strassenverkehr, aber mein Pita mit Gemüse und Tofu war Köstlich (von der Saft war ich nicht so begeistert und noch weniger von der Preis). Und wen die Tische nicht gefallen, kann die Strasse überqueren und beim See das Essen geniessen.

 

 

 

 

%d bloggers like this: