Asuin teininä perheeni kanssa Hondurasissa, koulu oli amerikkalainen ja kaverit saksalaisia. Toisella tytöistä oli mukana aina Edelweiss, kuivattuna lompakossa. Se toi kuulemma onnea.

Olin ällistynyt, että jollain voi ylipäätään olla alppitähti ja se jäi kumottelemaan mieleen pitkäksi aikaa. Siitä lähtien, kun olin seurannut Aku Ankkaa keikkumassa köysissä Matterhornilla, kalliolipan alla (paikkaa tuskin on kartalla), olin ihaillut Akun sinnikkyyttä ja rämäpäistä rohkeutta lähteä vaatimattoman kukaan perään.

Tietenkin kun Aku sai vietyä kätensä lipan yläpuolelle ja oli tarttumaisillaan siellä kasvavaan Edelweissiin, tuli Hannu Hanhi yläkautta ja nappasi sen Akun nokan edestä.

Parikymmentä vuotta olen tallannut Sveitsin Alppien rinteitä, enkä vielä ollut löytänyt Edelweissia, ainoastaan ruukkukasveina. Matterhorn oli toisilla reissuilla kumottanut muiden vuorten keskellä, joten tavallaan olin sen jo nähnyt. Mutta jostain syystä Zermattin kylä, jonne kuuluisan vuoren perään lähdetään, oli pysynyt kohteena, jonne ei vain ollut tullut mentyä.

Mutta nyt. Täällä oltiin. Ensi väläys jykevänä seisovan hammasvuoren vieressä oli pökerryttävä. Siinä se on. Mahtavana ja saavuttamattomana.

Järvikierroksella päätämme poiketa päätieltä pienelle rinnepolulle. On kuivaa ja kuumaa, niin pölyistä ja kivistä. Katson jalkojani, joku harmaan valkoinen heilahtaa. Se ei ole hiiri, vaan Edelweiss. Kiljahdan ja riemuitsen. Minä löysin.

Jätän kukan siihen missä se on. Näemme vielä muutaman lähitienoolla. Alppitähdet ovat rauhoitettuja ja kukkivat korkeimissa jyrkimmissä rinteissä, rauhallisissa paikoisssa. Karvainen ja lopulta aika vaatimaton kukka onkin sisukkuuden symboli.

Edelweissia on käytetty aikanaan kansanparannuksessa vatsavaivoihin, sydänongelmiin ja tulehduksiin. Tunnen oloni huomattavasti piristyneeksi tänä helteisenä päivänä heti nähtyäni kukan. Sielua lämmittää, lapsuuden toive on täyttynyt. Selvästikin toimiva, tuo Alppien kukka.

En resumen: Vi Matterhorn de cerca! Encontré una Edelweiss! Por fin!! (Solamente necesitaba 20 años. Ya entiendo porque la flor es un simbolo de fuerza y coraje.)

Kurzgesagt: Endlich sah ich Matterhorn ganz in der Nähe! Und fand ein Edelweiss!! (Brauchte nur 20 Jahren. Jetzt verstehe ich, warum ist es ein Symbol der Tapferkeit.)