Ettei tulisi liian kevyt ja keväinen olo, sitä jarruttaa hanakasti maaliskuun velvollisuuslasti. Ohjelmassa ei siis ole vuoria, eikä mitään muutakaan, vaan lippuja, lappuja, pohdintaa ja pähkäilyä. Kivasti samalle kuulle on sekä veroilmoituksen tekoa että paksu äänestyskuori monine kysymyksineen.

Ajattelette tietty; mikäpä siinä, vilkaiset esitäytetyt veropaperit ja se on siinä, allekirjoitus ja valmista. Ei. Ensinnäkin sveitsiläinen byrokratian kukkanen on kivikautinen ja vallalla on yhteisverotus eli saman pöydän ääreen pitäisi saada myös mies. Jo tässä alkaa hankaluus, koska minä teen asiat mieluusti etukäteen ja hän jälkikäteen. Itse proopuska koostuu monesta sivusta ja kieli jotakuinkin hepreaa. Tähän vielä lisänä se, että freelancerin on nojauduttava omiin muistiinpanoihin, jotka, öh, eivät aina ole yksiselitteisiä nekään.

Koska elämä ei voi olla pelkkää lippulappua, viikon loppupuolella piti käydä juoksulenkillä tuulettamassa pölyyntynyttä päätä. Krookuksista ne lilat ovat jo mennyttä, mutta keltaiset ja valkoiset parhaimmillaan. Metsässä pukkaa karhunlaukkaa, mistä muistin, että olisi aika tehdä karhulaukkapestoa – suosittelen, kunhan et sekoita lehteä kieloon.

Annoin myös ääneni useasta asiasta ja pieleenhän se meni, mikään ei suju kuten haluaisin, mutta se on demokratiaa. Kantonin finanssiasioista en edes tiennyt mitä mieltä olla, osittain laiskuuttani, osittain väsymyksestä, sillä olin jo kerännyt ajatuksia ja yrittänyt ymmärtää monta muuta teemaa. Kuten, että onko mm. se kasvojen ja pään peittäminen nyt sitten riistoa vai oikeus ja varsinkin, kuinka tämä ehdotus on muotoiltu – jos sanon “kyllä” onko se käsityksiäni vastaan vai puolesta? Sillä näissä hommissa on oltava tarkka, ne on tehty ovelasti. Sanat on aseteltu niin, että huolimattomuuksissaan saattaa äänestää itseään vastaan.

Joka tapauksessa, saveen meni koko homma, mutta käytinpä ainakin äänestysoikeuttani. Sen verran tunkkainen olo jäi tästäkin, että piti taas lähteä tuulettumaan, tällä kertaa pyörällä. 666 metriä ylempää löysin yhä lunta. Siinä kohtaa hiukan ärähdin, että on tämä nyt kumma, kun ei edes talvi sula pois, mutta sitä oli lopulta tiellä vain lyhyt pätkä, metsässä puoleen sääreen.

Kun tällä viikolla olen nähnyt kuvia Helsingin lumituiskusta, on meillä sentään kevät hyvässä käynnissä. Harmaahaikarat ovat muodostamassa pareja, kahdeksan yksilöä pienenpienellä järvisellä. Samassa puurytäkässä on neljä pesää, ainakin yhdessä jo istutaan. Sitä vain mietin, että onko parit joka vuosi samat vai onko meneillään vaihtopäivät? Tähän asiaan keskityn, kunhan saan seuraavan rästihomman valmiiksi.

PS. kuvat ovat valitettavasti laadultaan heikohkoja, oli kaikenlaista, kuten tahmasormella läähmitty linssi sekä huikaiseva valo.

En resumen: Es primavera, que quiere decir que hay que votar y hacer la declaración de impuestos. Los suizos saben, como frenar tanto sentimiento de primavera. De vez en cuando hay que ir a ventilar la cabeza, que se calienta con tanta burocracia.

Kurzgesagt: Es ist Frühling, was bedeutet, dass man abstimmen und die Steuererklärung machen sollte. Die Schweizer wissen, wie man die Frühlingsgefühle bremmst. Ab und zu muss man den mit Byrokratie gefüllten Kopf draussen lüften gehen.