Tää on mun perjantai

Tää on mun perjantai

Patikat on nyt vähän katkolla, sillä viikonloppuna sää otti käänteen kohti sumua ja sadetta.

Mietin otsa mutkalla, että mistä nyt sitten kirjoittaisin, kun päässä on töitä, eikä kamerassa yhtään hienoa vuoristokuvaa. Jet lag syksyyn.

Tykkään lukea muiden päivärutiineista, niissä on jotain rauhoittavaa ja elämään ankkuroivaa. Siksi ajattelin kertoa omasta perjantaistani. En usko että sillä on uutisarvoa, enkä tehnyt edes mitään merkittävää. Silti arjessa on oma viehätyksensä. Me kaikki puurramme päivästä toiseen, kukin tohisee omissa jutuissaan, oli se sitten Nakkilassa, Tokiossa tai Quitossa. Peruselämää siis parhaimmillaan. Sitä “nyt” aikaa. Joten olkaattepa hyvät:

7:00 Keittiöön ja vesi kiehumaan. Juon lasillisen lämpöistä vettä herätelläkseni vatsan lempeästi.

Harpon yöppärissä portaat ylös ja vien lastin pahveja kadun viereen odottamaan hakijaa. Samassa kohdassa palaa naapurin rakennustyömaan takia punainen liikennevalo. Harley Davidson ja tyyppi viimeisen päälle stilisoituna motskariinsa sopivaksi odottelee valon vaihtumista. Ja luo katseen ruttuisiin pyjaman housuihini.

Pakenen sisään. Laitan pesukoneen päälle. Meillä on perjantaisin pyykkivuoro.

Haen appelsiinimehun kellarista. Olemme saaneet luvan käyttää ylimääräistä jääkaappia ruokiemme säilytykseen, sillä keittiössä oleva on tosi pieni.

Vihdoin aamupalaa. Maustamatonta jugurttia kauraleseillä ja pellavansiemenillä, pihalta viikunoita ja päärynää. Vahva maitokahvi, leipä sveitsiläisellä alppijuustolla.

Hiukset kampaamatta ja yöppärissä töiden pariin./ Without shower or combing hair directly to work.

8:00 Siirryn suoraan tietokoneelle, yhä yöppärissä. Aldo on kotitoimistossa pihalla, tytär lähti jo aikaisemmin opintoihinsa.

Mietin kirjan sisällysluetteloa ja suunnittelen samalla seuraavaa patikkaa.

Mietin kuinka järjestelisin viikko-ohjelmaan lisää suomen tunteja.

Lähetän lisäkysymyksiä haastateltavalle.

Laitan toisen toisen koneellisen pyykkiä pyörimään.

9:30 Pesen vihdoin hampaat, se unohtui aiemmin. Laitan treenivaatteet päälle. Taas pyykkitupaan.

Olen lähdössä salille. Väsyttää. Hyttysjahti raunioitti yön.

9:45 Nälkä, yhä kotona. Syön pari leipää.

10:00 Koronan takia salille pitää buukata aika. Yritän uudelleen. Se on täynnä.

Siivoan vessan, jatkan tuntisuunnitelman säätämistä ja vastailen sähköposteihin.

12:30 Pyykkitupa, teen ruokaa (mitä? en enää muista), syön ja juon ison mukillisen kahvia. Selailen Ylen uutisia, Iltasanomia, Iltalehteä ja SRF:n uutisia. Jatkan vähän aamun töitä.

Matkalla salille pysähdyn ihastelemaan auringossa loistavia kukkia./On the way to the gym, I admire the flowers in the small gardens.

14:00 Se pakollinen maski päälle ja vihdoin salille. “Upeaa, noin isot painot! Mahtava liike, olet tosi hyvässä kunnossa!” kannustaa Maria. Ei personal trainer, vaan liikerajoitteinen ikääntynyt nainen, jolla omien liikkeidensä sivussa on aikaa tarkkailla muiden tekemisiä. Aina yhtä positiivinen ja innostunut.

Matkalla salille. /On the way to the gym.

16:30 Kotona. Suoraan keittiöön tekemään taikinaa. Iltapalaksi Rassiger Käsekuchen, juustopiiras jonka päällä on paprikaa ja pikkuisen chiliä kärjistämään makukokemusta.

Kun piirakka on uunissa käyn suihkussa, hoidan pyykkitupahommia ja imuroin kämppää vauhdilla.

19:00 Tytär viedään lastenhoitokeikalle, me Aldon kanssa jatkamme kauppaan. Siellä ei ole ketään. Ei myöskään useita tuotteita. Avokadojen vierestä löydän tuttavan, jota en välttämättä jaksaisi tavata. Onneksi on maskit ja kommunikointi hyytyy nopeasti.

20:00 Kotona. Järjestän ostokset jääkaappiin. Otan pyykkejä pesukoneesta, pistän kuivamaaan, silitän. Katson samalla läppäriltä japanilaista sarjaa Midnight Diner.

22:00 Vaivun punkkaan. Vähän vielä Netflixiä perjantain kunniaksi. Ja unta.

Nämäkin olivat kauniita. /These were also beautiful.

En resumen: Ya que el clima se puso otoñal, no hemos podido ir a nuevos paseitos. Neblina y lluvia no son una combinación para ir a las montañas. En vez doy un reporte de que es que hago, cuando no ando en los trillos de los Alpes. Las fotos lo resumen bastante bien.

Kurzgesagt: Das Wetter ist jetzt nicht ganz optimal für Wanderungen. Was mache ich dann? Lebe meinen Alltag, wie alle.

%d bloggers like this: