Tänään on hyvä päivä katsella kuvia, sillä ulkona leijailee lumihiutaleita. Kunnan tyypit keräsivät äskettäin aurausmerkit pois, joten usko kinoksiin on kaikesta huolimatta vähäistä. Kukkuloilla on lunta, meillä vain märkää ja autojen katoilla valkoista riitettä.

Kävin bongailemassa kukkia ehkä pari päivää ennen varsinaista loistoa. Bertastrassen kirsikkapuissa oli väriä, mutta vain osa kukista auki. Magnolat olivat suurimmaksi osaksi vielä nupuillaan, paitsi lämpimimmissä paikoissa. Valkoiset pienikukkaiset magnoliat ovat aikaista lajiketta ja huumaavan makea tuoksu leijui Batumbah-puiston sivustaa kulkevalle kadulle asti.

Garde Manger on konditoria, jonka juuret ovat itäisessä Sveitsissä Graubündenissä, patisserie-taidot on haettu Pariisista ja yksi putiikeista löytyy Bertastrassen kulmasta, kirsikkapuiden läheltä. Kuvissa leivonnaiset ovat herkullisia, mutta lauantain valikoima oli lievästi pettymys. Silti sitruunainen piirakka oli sekä kaunis että maukas.

Toisella kertaa päämääränä eivät olleet varsinaisesti kevätkukat, vaan korvapuustit ja pääsiäisherkut. Mietin aamulenkkiä ja sen jälkeistä Suomi-kauppareissua, mutta epäilin, että laiskuus voittaisi ja jälkimmäinen jäisi toteuttamatta. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sain kuningasajatuksen yhdistää aktiviteetit: juosten kohti pullaa. En sen kummemmin pohdiskellut matkan pituutta. Ainahan sitä voi hypätä junaan, jos vauhti hyytyy.

Matkalle osui keltaisia, yhä nuppuisia magnolioita, tyyni aamuinen Zürichinjärvi, kymmeniä muita lenkkeilijöitä, rantaravintoloita, joissa laiteltiin terassien lounaspöytiä kuntoon ja sitten sitä asvalttia. Oli puuduttavaa juosta 26 km suurelta osin tasaista ja vain paikoittain hiekkatietä, Zürichin ja järveä reunustavien pikkukuntien läpi. Loppuvaiheessa jouduin väärälle puolelle raidetta ja enkä jaksanut enää lisälenkkiä, joka olisi vienyt lähemmäs järveä ja luonnon keskelle ja kävelin sadatellen autotien viertä jalkakäytävällä.

Pysähtelin kuvailemaan, ottamaan takkia pois, riisumaan fleeciä, laittamaan lisää vaatetta päälle ja syömään taateleita sekä pähkinöitä. Pääsin silti perille jalan ja sain haluamani pullat, pari riisipiirakkaa ja pääsiäisherkkuja. Mutta myönnän, että matka oli pitkähkö. Eikä tule toistumaan.

En resumen: Fui a ver la primavera en Zurich, justo antes que los arboles se florecieron – y justo antes de la nieve.

Kurzgesagt: Frühlings hopping in Zürich, von einem wunderschönen Baum zum nächsten.