…olla ajattelematta asiaa, kun ohikulkija yskäisee räkäisesti.

…imuroida ysköksestä omaan elimistöön vieraaksi vain pieni ja ystävällinen talviflunssa.

…tehdä mitä vain ilman huolenhäivää.

…istua ihmisjoukossa kahvilassa.

…istua ihmisjoukossa ylipäätään.

…olla siinä hetkessä elokuvateatterissa, kun etsin paikkaa jaloilleni, maistelen popcornia ennen leffan alkua ja nauran kököille mainoksille.

….maleksia museossa, katsella taidetta ja ajatella niitä näitä.

…käyttää huulipunaa. Maskin alta se näkyy huonosti.

…pakata matkalaukkua.

…tuntea se kutitus, kun istun lentokoneessa ja ollaan lähdössä. Napostella kupista lämpimiä pähkinöitä ja kuunnella henkilökunnan selostuksia puolihuolimattomasti.

…istua puulämmitteisessä saunassa ja katsella suomalaista maisemaa.

…jutella Kotkassa keittiössä valkoisen, pyöreän pöydän ääressä iltateellä niitä näitä.

…istua Escazún keittiössä Costa Ricassa aamupalalla joulukuussa. Avata banaaninlehtipaketista maissipiiras, josta löytyy luumu, kenties pieni pala lihaa, suikale paprikaa, pari hernettä ja oliivi. Pari tippaa tabascoa päälle. Ja iso kupillinen kahvia.

…olla ihmisten tönittävänä joulutorilla ja yrittää siemaista Glühweinia ilman, että se päätyy takille tai polttaa kielen. Katsella valoja, haistella tuoksuja, ihastella jälleen kerran oopperaa jouluasussaan.

Eiköhän tässä tällä kertaa. Nyt haken kupin kahvia omasta keittiöstä ja kietoudun villatakkiin, sillä koteloelämä jatkuu. Toistaiseksi. Mutta kyllä me osataan. Eläiminä meillä ei pitäisi olla ongelmaa talvihorros-konseptin kanssa.

En resumen: Sería ya bonito ir a un café, no importar, que alguien te tosa a la cara, sentarse en un cine, sentarse en un avión, estár en Kotka hablando paja con la família, estár en Escazú hablando paja con la família (y comer tamales), pasear en una feria de navidad, oler, ver y asombrarse de la navidad. Pero no. En vez me envuelvo en un sweater y sigo el estado hermitaño. Ya que es el invierno, no debería ser un problema. Después de esta larga hibernación, ojalá con la primavera volvamos de vuelta a la vida.

Kurzgesagt: Es wäre schön ein Café zu besuchen, nicht in Panik zu geraten, wenn jemand auf deinem Gesicht hustet, in einem Flugzeug zu sitzen, Popcorn im Kino essen und über blöde Werbungen lachen, in Kotka mit der Familie sein, in Costa Rica mit der Familie sein (und tamales essen), auf dem Weihnachtsmarkt Glühwein trinken und sich den Mund verbrennen. Aber nein. Anstatt zu Hause sitzen und weiter machen mit diesem Eremitleben. Für uns, als Tiere, sollte es nicht so schwierig sein, nach dem Winterschlaf kommt der Frühling. Irgendwann.