Kesän patikat: upea, tylsä ja loco

Kesän patikat: upea, tylsä ja loco

Kävi sitten niin, että ennen oranssinpunaisen ja keltaisen ruskan värittämiä kullanaurinkoisia päiviä lykkäsi talvella. Ne polut, joille olin menossa näinä päivinä ovat kiinni. Alppimajatalot pistivät lapun luukulle: nähdään kesällä.

Nyt sitten mutristelen otsaa ja murisen. Aika monessa kivassa paikassa tuli silti käytyä ja reppu heilahti selkään jo ennen virallisen patikkakauden aloitusta, sillä jos talvi tuli piiru verran liian aikaisin, samoin teki kesä.

Koska ollaan äänestysten luvatussa maassa, pistin perheen laittamaan kesän retket järjestykseen ja etsimään niistä kolme: paras, tylsin ja se loco, ja näistä jälkimmäisistä ei meillä ole ollut puutetta, tuurilla selvitettyjä patikoita tuntuu aina osuvan kohdalle.

Paras: Surettatal, Surettaseen ja Flüeseen

Valitan Zermatt ja Matterhorn – teillä ei ollut asiaa ykkössijalle. Sen sijaan itä-Sveitsi on näköjään kovassa huudossa, varsinkin Sufersin seutu. Hilja tykkäsi eniten Surettatalin retkestä, sillä metsä lupasi mustikkaa, matkalla oli jännitystä, upea kurkistus kalliolta vihertävään järveen ja lopussa mystinen maahisia kuhiseva lammikkoympäristö (ei ole todisteita, mutta vannon, että kohta oli erityinen.) ja sitten se lumoava Suretta-laakso, jota ympäröi lumihuiput ja läpi virtasi raikas joki. Myöhemmin kuulin, että näillä seuduin hiipparoi myös susia. Jaahas.

Surettatal

Aldo taas tykästyi Suretta-järvien alueeseen. Koska pääsi soutelemaan. Ja uimaan. Vuoristossa syntyneelle miehelle vesi on sittenkin tärkeä elementti.

Surettasee

Minä taas kallistuin Flüeseen puoleen. Ei hissejä, ei väkijoukkoja, ei kuppiloita. Vain kiveä, vuoria ja järviä. Tuulta, erämaafiilistä. Maailman ääri. Lähtöpiste viimeinen kylä laaksossa. Mahtavaa.

Flüeseen

Tylsin: Forstseeli

Kun katson kuvia Forstseeliltä Appenzellistä, se näyttää kutsuvalta ja ihanalta, mutta sittenkin. Kaikki olemme yhtä mieltä. Tämä oli tylsähkö patikka. Alkupätkä maaseudun tilojen läpi oli viehkeää, mutta nousu niittyjen poikki kulki sähkölinjojen alla, metsä oli joutavanpäiväistä, resuista ja noh, vain hikistä. Pienellä järvellä vallitsi väenpaljous, joka pakotti eteenpäin, seuraava pätkä oli kapea ja jyrkkä, toisella puolen pyyhki tuuli. Tämä jälkimmäinen osa oli mukavampi, kumpuilevia niittyjä, näkymät Säntisille ja muille Appenzellin vuorille, kukkaniittyjä, lehimiä ja vuohia. Mutta silti. Järven seutu oli pettymys.

Forstseeli

Patikka a lo loco: Surettatal

Hurjin, hulluin tai päättömin, täysin loco, oli myös Hiljan ykköseksi äänestämä Surettatal. Siitä olemme kaikki yksimielisiä. Alkupätkä oli leveää metsätietä, joka pieneni lopulta poluksi ja muuttui ylhäällä puolentoista kengän levyiseksi vuohen kulkureitiksi, jolla olin ongelmissa ja jouduin pitämään aluskasvillisuudesta tiukasti kiinni. Hiljasta se oli mahtavaa ja Aldo keskittyi katsomaan, että kaikki pysyvät polulla. Tämä oli kyllä mahdottomin polun pätkä ikinä, eikä edes kovin pitkä osuus. Mutta sen jälkeen, juuri kun pääsin jo hengähtämään, edessä oli lumivyöryesteet ja merkki maalattu sen runkoon. Polkua ei näkynyt missään. Yläpuolelta ei päässyt kulkemaan, joten roikuimme rakenteissa ja etenimme juuri telineen alapuolelta, kuin apinat konsanaan. Sitten tuli stoppi, eteenpäin ei päässyt niin millään. Oli palattava merkin luo. Pyörin laitteineni ja paperisine ohjeineni hetken – ja löysin seuraavan merkin visusti heinien alle piiloutuneena. Siitä nousi pienenpieni polku ylöspäin, niin ovelasti, ettei kukaan meistä sitä huomannut. Tällä polulla tuli koko kesälle riittävä adrenaliinipiikki. Mutta koko reitti oli yhtä yllätystä, siitä myös pisteet.

Surettatal

En resumen: Votamos por la mejor caminita del verano, pero cada uno tenía su favorita. La de Hilja: Surettatal, de Aldo: Surettaseen, la mia: Flüeseen. La más aburrida: Forstseeli. La más loca: Surettatal. Y tu favorita?

Kurzgesagt: Wir haben über die beste Wanderung des Sommers abgestimmt, aber es gab keine klare Nummer 1. Für Hilja die beste war: Surettatal, fürAldo: Surettaseen, für mich: Flüeseen. Die langweiligste: Forstseeli. Die loca: Surettatal. Und dein Favorit?

Sauvoen yli vuorten ja huippujen

Sauvoen yli vuorten ja huippujen

Son una mie#da“, sanoi Aldo, kun laitoin uunituoreet vaellussauvani reppuun. Siis surkeat, tarpeettomat ja ennenkaikkea huonolaatuiset.

Olin kyllä eri mieltä, sillä tietenkin hankintaa edelsi laaja taustatutkimus. Valinnassa auttoi kuluttajaohjelman teleskooppisauvojen vertailu. Kaksi paria sai hylkäävän tuomion ja Komperdellin kaksi paria oli kärjessä. Osaa ole juuri nyt saatavilla ja kalleimmat hylkäsin välittömästi. Sillä hinta ei kuulemma tarkoita, että sauvat olisivat paremmat.

Jufin jälkeen ei laaksossa ole enää juuri mitään. /In this valley there´s almost nothing after the village of Juf
Siellä se on, pienenä ja yksinäisenä: Juf. /There it is, small and alone: Juf.

Kuinka nyt näin, kun olen aina ollut sitä mieltä, että sauvoja en tarvitse vasta kun joko joku paikka hajoaa tai olen muutoin hutera? Tämän kesän reissuista aika monella olisin hyötynyt jo yhdestäkin sauvasta. Se antaa varsinaisen lisätuen rinnalla henkistä apua, jota olen pariin otteeseen kaivannut. Niissä hetkissä, jolloin sivulla on satojen metrien pudotus, eikä heinän heinää kummallakaan puolella, josta tarrata edes pikkuisen.

Ja sitten ne nivelet. Hajonnut nilkka on alkanut ilmoitella itsestään rutinalla, joka kertoo myös jonkinlaisesta epävakaudesta kaikesta treenistä huolimatta. Ihan näin pätemättömänä tohtorina sanoisin, että polvikipu juontaa juurensa tuolta. Ja hälyttää, kun lihakset ovat jo muutenkin väsyneet, vuorelta alas kävellessä, isolta kiveltä alas astuessa. Ei siis polulla, joka viettää alas.

….mutta laaksoa riittää. /…but the valley continues.
Pelkkää kivikkoa? Etsi talo. /It seems there´s only stones. Nope. Try to find the house.
Hetken keskittyminen upeisiin maisemiin./A moment to meditate the inmense beauty of the place.

Tilasin sauvat torstaina ja ne tulivat perjantaina. Komperdellin explorer contour -kepeistä sain pulittaa noin satasen. Eivät ole halvimmat, eivätkä myöskään kalleimmat. Teleskoopin lukituksen pitäisi olla varminta sorttia ja ainakin se oli jäykkä. Sauvojen metallipäissä on tupit eli kärjen voi valita maaston mukaan.

Graubündenin Jufista nousin ensimmäiset noin 600 metriä ilman sauvoja. Ylöspäin mennessä en niitä kaipaa, pikemminkin olisivat häiriöksi. Lounasta syötiin pikkujärvellä ja siitä eteenpäin ajattelin kokeilla, että miltä tuntuisi yhden kanssa. Vähän epätasapainoiselta ja turhalta, mutta halusin kuitenkin treenata ennen seuraavaa kivikkonousua ja laskeutumista laaksoon.

Merkillistä kasvustoa vieläkin ylempänä vetisessä kohdassa./A wet place up in the mountain with some weird plants.
Vuorikiipeilijä. Hän julisti tämän äitinsä Vilman kiveksi. /A mountainclimber. (He declared this as the stone of his mother Vilma).

Kivikossa tajusin, että sitä ennen sauvat pitäisi pistää pois. Hyppely huterilla kivillä ei kaipaa sauvojen laskeutumiskohdan etsimistä. Se hidastaa vauhtia, enkä näe hyötyä. Pikemminkin sauva saattaa jumittua jonnekin, lennän turvalleni ja uusi kallis vuoristolelu on säpäleinä.

Lounas. Pieni mutta antoi energiaa. /Lunch. Small but energising.
Tässä on oikein hyvä olla. /Very comfy here.
Yhden sauvan kokeilu. /First try: one trekking pole.

Irtokivisessä ensimmäissä loivassa laskeutumisessa kahden sauvan kanssa noudatin kieli keskellä suuta -metodia. Piti katsoa ettei sauva lipsahda ja sama juttu jalan kanssa. Mielestäni etenin hitaammin kuin ilman, toisaalta meno oli varmempaa. Enkä hessuillut sauvojen kanssa siinä määrin, kuin vähän epäilin. En kompastellut niihin, enkä huitonut Aldoa.

Viimeiseltä järveltä laaksoon vievä rinne oli todellakin kivistä. Jos ylöspäin upposimme joka toisella askeleella vetiseen mutaan, täällä kombinaatio oli kiviä ja liruvaa vettä. Polku, purot ja muut vesistöt kulkivat yhtämatkaa lähes koko ajan. Kivikossa laitoin sauvat kainaloon.

Flüeseen. Keskellä kalliolla porukkaa lounaalla, tosi tuulinen paikka./The Flüeseen. In the middle, in a very windy place, there are some guys having lunch.
Sama järvi toisesta suunnasta./The same lake from another angle.
Polku ylös. /The path up.

Siksak-polku Jufin kylään takaisin oli aurinkoisella rinteellä kapeahko, mutta käveltävä. Juuri ennen putouksen ylittävää siltaa tuli kriittinen hetki. Hiekkapolku oli varmaankin veden mukana valunut pois ja jäljellä oli pudotuksen puolelle viettävä sileä kivipinta. Sivussa oli ruosteinen vaijeri, josta pidin kiinni, mutta epäilen ettei se ollut kovinkaan jykevästi kiinni missään. Sivulla oli ollut samanlainen, mutta siitä oli jäljellä rippeet.

Näkymä vähän ylempää. /The view a bit more higher.
Aldo on vakuuttunut, että tämä on tulivuoren kraaterijärvi./Aldo is convinced this is a crater of a volcano.
Jännittävää – eka kerta alas vuorta sauvojen kera. /Very exciting, first time using the poles coming down the mountain.
“Kraateri” lähempää./The “crater” nearer

Tästä eteenpäin oli vielä pari kohtaa, josta polku oli lipsahtanut alemmille niityille. Savoilla iskin tiukasti kiinni siihen mihin pystyin ja nilkat vinossa kömysin kohdan joten kuten.

Sauvoista siis oli apua. Toisaalta käyttöä pitää vähän opetella. Alas mennessä kapealla polulla toinen kannattaisi virittää lyhyemmäksi, koska sen junttasin aina polun viereen rinteeseen. Molemmat sauvat jalkojen vieressä polulla olisivat jo toimineet ansan lailla. Helppo kompastua, heittää lipat ja kieriä jonnekin Juffin hanhilan ja kanalan lähettyville.

Tästä se lähtee, kohti laaksoa. /Ok, here we go, down to the valley.
“Äiti, oletko se sinä?” pieni murmeli reagoi vain minun vihellykseeni. /“Is it you mama?” a very small marmot reacted only to my whistle.
Tässä on ollut jonkunlainen tapahtuma. /There has been something happening here.

Toinen johon myös piti kiinnittää huomiota oli rotkon puoleisen sauvan iskeminen maastoon. Heinätuppo ei kelpaa, sillä siinä saattaa olla höttöä ja sauvan hujahtaessa syvemmälle tai peräti läpi, menee patikka-pirkko perässä. Sekin on epätoivottu tilannekuva.

Aldo ei vieläkään vakuuttunut sauvoista, eikä todellakaan aio ottaa niitä itselleen käyttöön. Itse aion roudata tästä eteenpäin 450 g lisäpainon repussani. Ainakin siltä varalta, että hermot kaipaavat tukea korkeissa kohdissa.

Takaisin kylässä, peräti ennen auringonlaskua. /Back in the village and that before sunset.
Erittäin ansaittu. /Very deserved.

En resumen: En los lagos Flüe probé mis nuevos bastones de senderismo. Ayudaron en la bajada y trajeron un poco apoyo en los lugares angostos en las alturas a la par del guindo. Y aunque Aldo lo dudaba, no son una m##da.

Kurzgesagt: In der Wanderung beim Flüeseen habe ich meine neue Wanderstöcke probiert. Eine grosse Hilfe beim bergablaufen und in den exponierten Stellen. Und gar nicht eine S###isse wie Aldo dachte.

Karttasählinkiä Surettajärvillä

Karttasählinkiä Surettajärvillä

Surettalaakson jälkeen mieltä jäi kaihertamaan mahdollisuus kiivetä Suretta-järville. Samoin takaraivossa kilkutti kokemus edellisen reissun ehdottomasti liian kapeasta polusta ja pudotuksesta. Ja myös se roikkuminen lumiesteissä, kun reitti katosi heinikkoon.

Lähdettiin silti, mutta kaikki etukäteen varmistaen. Piti olla selvät sävelet. Splügen-Surettaseen-Splügen. Alles klar.

Kartanlukijana olin koulussa suunnistusharjoituksissa pätevä. Tunsin paikat ja löysin rastit. Suuntavaisto oli se, johon voin aina viime hädässä luottaa. Myös isoissa kaupungeissa tai metsissä.

Taas tiellä. /On the road.
Alku. Ja vuori hattaralla. /The start. And a mountain with a fairy floss.
Tämä on Via Spluga -reitti, jota on tallattu keskiajalta lähtien. /This is part of Via Spluga -way, which has been used since the Middle Ages!
Eufracia picta (Orobanchaceae)

Mutta kuka niitä karttoja enää lukee, jos ei ole aktiivisuunnistaja? GPS vie perille, paikkaan kuin paikkaan. Costa Ricassa suomalainen luuri näytti, että tuosta noin ja siitä pistettiin menemään. Kura, kivet ja heinät roiskuivat, auto keikkui. Oltiin keskellä pöpelikköä, mutta se oikaisi ja päästiin silloinkin sinne minne haluttiin. Tietähän ei siis vielä ollut, ainoastaan polku.

Kivi valjastettu merkkihommiin ja näyttämään mistä vuoristoreitti kulkee. / A stone as a mountainhikingmark.
Tuntui kuin kävelisi jonkinlaisen kaalipellon läpi. Tämäkin on Via Splugaa. /Got the feeling to be walking through some sort of cabbagefield. This is also part of Via Spluga.
Tältä seutu näyttää isommalla skaalalla. Vasemmalla rakennuksen kulmassa jääkaappi, josta voi ostaa virvokkeita. /And this is how the place looks in larger scale. In the corner of the building on the left hand side there´s a fridge. Self service for refreshments.

Nyt oltiin kuitenkin viitoitetuilla teillä ja Sveitsissä, missä yleensä kylttejä on tarpeeksi, välillä liikaakin vaeltajan pään sekoittamiseksi. Heti alussa Splügenistä lähtiessä epäröin, mutta kyltin lisäksi reitti kellossa kertoi, että kyllä, polku kulkee rakennustyömaan poikki ja räjähtäneen näköistä, kauhakuormaajan työstämää jokivartta.

Umweg” ja “Umleitung” on ne pari sanaa, jotka on hyvä ymmärtää, jos ei muusta saa tolkkua. Remonttihomma ympäristössä vei koukkaamaan solatien kautta. Kyltitys johdatti hyvin takaisin alkuperäiselle reitille.

Snäkki varjossa, viimeiset metrit ennen puurajaa./Snack in the shadow, last meters of the treeline.
Rakuunaperunoita voileivän kera. Oli mukana muutakin, kaalipiirakoita, munia, porkkanoita, tomaatteja…/Tarragon potatoes with sandwich. And yes, we did have also carrots, eggs, cabbagepies, tomatoes…
Loppukesän värejä. /Some latesummer colors.
Mikä ei saa koskaan unohtua: sipuli. /What shall never be missing: onion.

Solatien toisella puolen, siinä mistä lähdetään vetämään rinnettä ylös vakavammalla otteella, on parkkipaikka ja jos ei patterit riitä koko reissuun, voi nousua vähentää useammalla sadalla metrillä ja lähteä matkaan vasta tästä. Täällä oli myös kyltti, jossa kerrottiin Leimtobel-Splügen -reitin olevan poikki. Se lienee paluuosuudella järvien jälkeen. Ääh, pitäisi siis kai palata takaisin samaa polkua, huokaisen.

Pari askelta eteenpäin tuulessa lepatti ruttuinen ja suhruinen kartta samasta asiasta. Vilkaisin sitä nopeasti, sillä aurinko paahtoi, en nähnyt kunnolla, hiki valui silmiin, oli nälkä ja heikotus ja kiire eteenpäin.

Ympärireitin ylimmästä pisteestä lähtee napanuora ylös järville, jota pitkin oli tarkoitus tulla takaisin ja jatkaa lenkkiä siksakaten rinnettä alas. Viimeinen osa näytti olevan gesperrt, suljettu.

Kivipatsas hattaralla. /A stonestsatue with a fairy floss.
Tapaaminen pienen joen kanssa./A meeting with a small river.
Lehmipaimen saapui paikalle järjestelemään laumaansa./A alpine cowboy organizing his cattle.

Risteyskohdassa ylhäällä homma oli selvä. Eteenpäin ei ollut edes kylttiä, polku kylläkin. Noh, minkäs teet, onneksi reitti on käypä molempiin suuntiin, ajattelin.

Nousimme järville, lepäsimme, ihmettelimme, Aldo ui ja souti, minä ja Hilja lepäsimme lisää ja uitimme varpaita. Hilja poltti siinä pötkötellessään kaulan ja minä menetin hermot. En auringonpolttaman vuoksi, vaan näin vastakkaisella vuorenseinämällä kiiltävän objektin, nelikanttisen, enkä edes kiikareilla saanut selvää mikä se oli. En lähtenyt kiipeämään saadakseni siitä tolkkua. -Mutta mikä se on?!

Minä nousemassa. Isoja askelia. /Me going up. Big steps.
Tämä on kai joen pohjaa, alla lirisi vesi. Polku kulkee tästä poikki./This is probably a pretty dry crag. The path goes over it.

Alaspäin tullessa pää oli pöpperöinen kaikesta auringosta ja hikoilusta, enkä jaksanut keskittyä kylttiasiaan sen kummemmin kuin menomatkallakaan. Risteyksen viitassa oli Splügeniin kyltti, mutta ei suoraan ylöstuloreitin jatkona, vaan 90 asteen käännöksellä verraten pientä polkua. Joo, ei voi olla tuo, päätin.

Unterer Surettasee
Oberer Surettasee
Istuminen tuntuu hyvältä. /Happy to be sitting.

Tietysti se oli se. Meidän ympärireitin toinen osa.

Miten ennen on pärjätty vain kartalla, kun nyt kaikkien teknisten apuvälineidenkään kanssa ei pärjää, murisin itselleni. Myöhemmin sain perheeltä henkisiä taputuksia, että ei se mitään, oli kivaa ja nähtiin tulomatkalla paljon murmeleita ja sitäpaitsi polku olisi ollut jyrkkä ja loppuvaiheessa ehkä sittenkin epämukava.

Yksi soutaa, toinen nauttii. /One rowing, the other enjoying.
Mökki on yksityinen. /The hut is privat.
Löysin taidetta!/Found some art!

Niin että sitten kun lähden uudelleen, kuljenkin ehkä B:stä A:han, enkä A:sta B:hen. Tai sitten aivan uutta kombinaatiota, yöpyen ehkä järvellä.

Ja takaisin kivipolkua pitkin./And back through the stonefield.
Ja joen poikki. /And through the river.
Niinku minne?/The question is where to?
Löydetiin kivinen sohva./Found a stonecouch.
Ai no nyt tajuan…/Oh, now I get it…

En resumen: Póngase vivo, cuando hay cambios en la ruta. Concéntrese en el mapa. (Las fotos son del paseito a los lagos Suretta).

Kurzgesagt: Aufpassen, wenn es Veränderungen im Weg gibt. Konzentriere dich auf der Wanderkarte. (Die Fotos sind von Surettaseen).

Jäätikkö sulaa, seinämät murenevat

Jäätikkö sulaa, seinämät murenevat

Olen viime vuosina tarjonnut suomalaismedioille juttua jäätiköiden tilanteesta monta kertaa. Ei ole kelvannut. Zürichissä on jäätikköeksperttejä, Sveitsistä löytyy geologeja, lumitutkimusta ja vaikka mitä, mutta ei.

Olen pompotellut mielessäni erilaisia syitä, kuten sitä, jäätiköt ovat Suomesta kaukana, tilanne muuttuu uutiskäsityksen mukaan hitaasti tai että ilmastonmuutokseen ja sulamisiin ollaan jo turruttu.

Bettmeralp. Sataa. Vaelluskeli ei ole aivan sitä mitä toivottiin. /Bettmeralp. Not really an ideal day for hiking.
Ylöspäin mennessä keli parani ja pilvet väistyivät Aletsch-jäätikön yltä./But going up the weather got better and the clouds gave us a chance to see Aletsch.
Tästä lähdettiin ennen kohti Märjelenseetä. Vyöry muutti tilanteen. /This is where you used to start the hike beside the glacier towards Märjelensee.
Hyvin viitoitettu polku. Tai raput tässä tapauksessa. /Well signed path. Or stairs, in this case.

Maallikkona rohkenen joka tapauksessa uskoa, ettei huoli jäätiköistä ole liioiteltua. 40 prosenttia Euroopan makean veden varoista on Alpeilla.

Olen käynyt Alppien suurimmalla jäätiköllä Aletschilla useasti, tarkemmin sanottuna kulkenut sen sivustaa. Parinkymmenen vuoden aikana jäämassa on kutistunut niin paljon, että rantu näkyy sekä vuoren kyljessä ja pituudessa. Ennen sitä riitti pitkälle kaukaisuuksiin, nyt häntä on patikkareitiltä nähtävissä.

Täällä ei ole ketään. Ihanan rauhallista. /There´s nobody here, wonderful and very peaceful.
Uusi polku Märjelenseelle. /The new path towards Märjelensee.
Yksityiskohta. /A detail.
Snäkkihetki. Kannatti, sillä lounasta löytyi vasta illalla. /Had to have a snack. Well done, since we never found a place to have lunch, till the evening.

Viimeisten 30 vuoden aikana pituus on lyhentynyt reilun kilometrin verran, korkeus 300 metriä. Kun jäätikkö sulaa, tulee vuoresta hutera. Kolme vuotta sitten seinämää rohistui Moosfluhn kohdalta jäätikölle päin vieden osan suosituista poluista.

Meille uusi kukka. Näyttää apilan ja kimalaisen risteytykseltä. /A flower we had never seen before. Looks like a crossover of a bumblebee and clover.
Pilvet tulossa takaisin./Ok, the clouds are coming again.
Ja yhtäkkiä ne olivat taas poissa. Värit ovat älyttömän puhtaat. /And then they are gone. The colors are really clean and bright.

Harjanteella Bettmerhornista Riederalpiin on tehty uusia patikkapolkujen reitityksiä murenevan reunan takia. Huomaamme tänä kesänä useita syviä ratkeamia polun vierellä, niin syviä, ettei pohjaa näy. Jäätikön puoleiselle reunalle on rakennettu kivistä aita, sen on tarkoitus estää pääsy kokonaan alueelle.

Hyvääkin tässä on, vakuutetaan. Luonto pääsee uudistumaan rauhassa, kun ihminen pysyttelee kauempana.

Kivenhalaaja. Kun energiaa ei ole enää mihinkään muuhun. Tässä pisteessä ollaan kaikki jo todella nälkäisiä. /A tree hugger. When that´s all you have energy for. At this point we´re all hungry.
Takaisin Bettmeralpissa. Yhä sataa. /Back in Bettmeralp, still raining.
Ja lounas-illallisen jälkeen taivas kirkastuu. /And after lunch-dinner – the sky clears up.

En resumen: El glaciar más grande de los Alpes, Aletsch, ha perdido mucho de su tamaño. Se ve en lo largo y las marcas en las paredes de las montañas enseñan donde solía llegar. Las grietas en la cumbre son hondos y han tenido que cerrar algunos caminos. Unos se fueron con una avalancha de piedra, otros están cubiertos de piedra.

Kurzgesagt: Man weisst, dass die Gletscher immer kleiner werden, aber was da beim Aletsch passiert ist besorgniserregend. Es gibt tiefe risse neben den Wanderwegen und einige Teile sind ganz gesperrt. Die Wände sind instabil geworden. Denen fehlt die eisige Stütze.

Alppijärviä metsästämässä

Alppijärviä metsästämässä

Katselen tässä pihalla, siis kotona, Zürichinjärveä. Oikealla kirkkaan sinisenä, vasemmalla turkoosivivahteisena. Ennen ukkosta sen väri vaalenee, opaalin väikkyväksi, väriksi, johon haluaisin upota.

Sisäinen harakka haluaisi omistaa tuon sävyn, tallentaa johonkin, pitää omana. Tyydyn katselemaan sitä, ahmimaan silmilläni ja toivon sen jäävän mieleeni, siis ikuisiksi ajoiksi.

Huomenna ihastelen jo uutta turkoosinvihreää, vai liekö silti sama? Ei tarttunut edellispäivän sävy sittenkään mieleen.

Syksyn tietää siitä, kun järvi muuttuu metallisen siniseksi, siihen syntyy tummia, mutta kirkkaita sävyjä.

Ja pilvisinä päivinä järvi on kuin kaikki muukin: harmahtava.

Penkki jota ei käytetty. /A bench we didn´t use. Wangersee 2205 m
Polku kohti edessä näkyviä kukkuloita. /A road towards the hills.
Ylös siksakkia jonossa./ Zigzag-path up, in a row.
Herkkä alppikukka. /A very fragile alpine flower.
Kivistä ympäristöä, mutta hyvin jalka nousee. /Rocky ground, but getting up.

Zürichistä itään mennessä, heti tunnelin jälkeen, avautuu tajunnan räjäyttävä vihreänturkoosi. Walensee on yksi upeimmista Sveitsin järvistä – kunnes törmäät niihin muihin.

Alpeilla pieninä opaalihelminä kimmeltävät järvet saavat värinsä mineraaleista, bakteereista, levistä, hiekasta ja mudasta. Arkista, mutta huumaavaa.

Lumoutunut järvestä sekä sen ympäristöstä./Fascinated of the lake and it´s surroundings. Wildsee 2493
Kuka löytää parhaan taukopaikan? /So, who finds the best place for where to rest?
Kuksasta voimaa seuraavan nousuun./ Kuksa is actually from Lapland, but seems to work also in higher altitudes.
Valko-puna-valkoinen merkki johdattaa eteenpäin. /The white-red-white -mark shows, where the path goes.

Kiveä vasten värit korostuvat tai ehkä hapenpuutteen vuoksi korkealla vain vaikutun kaikesta enemmän. Mutta värit ovat kirkkaammat ylhäällä. Viiden järven vaelluksella Pizolissa haluaisin jäädä toiselle järvelle, Wildseelle 2495 metrin korkeuteen hengailemaan. Seinämät vain ovat jyrkät, taukopaikat kivikkoa ja väkeä niin, etten tiedä onko kiviä vai ihmisiä enemmän.

Päätän, että tämä järvi on ykkönen. Sveitsin upein. Etäinen ja ylpeä, sillä sen jyrkät seinämät eivät päästä ihmistä lähelle. Rannoista ei ole puhettakaan.

Seuraava järvi! /There´s the next lake!

Schottenseellä pyörrän sanani. Istun rannalla ja mupellan Quiche Lorrainea, kinkkupiirakkaa, ryyppään kahvia kuksasta. Haluaisin viipyillä. Vesi kutsuisi, mutta niin tekee myös polku. Reittiä riittää, on jatkettava matkaa, että ehdimme viimeiseen hissiin kohti laaksoa.

Schottensee on lähestyttävämpi alppijärvi. Se ei ole niin jyrkkä ja ankara, vaan leppeä olemukseltaan ja kutsuu oleskeluun. Monet ottavat litteän kiven käteen ja yrittävät heittää leipiä. Seitsemän on paras tulos.

On hieman jarruteltavaa, ennenkuin ollaan järven rannassa./Need to do some braking, before getting down to the lake. Schottensee 2335 m
Lähempänä väri vaihtelee, valosta riippuen. /Nearer the color changes, also depending of the light.
Vielä naurattaa./Still laughing.
Taiteilijalle oiva paikka, hyvin maalauksellinen. /This is a place for an artist. Very picturesque.

Schwarzee on nimensä mukaisesti musta tai ainakin tumma. Tässä ei kukaan enää hihku innosta, mutta kamerat räpsyvät, sillä ympärillä on louhikkoista maastoa, lunta ja järven virta ylitettäväksi. Täälläkin juomme kahvit, sillä edessä on taas mäki. Laaksossa on jotain rauhoittavaa, samoin järvessä, tyyneyttä, jota Wildseellä ei ollut. Ihmekös tuo, sillä johan nimikin sanoo, että se on villi paikka.

Ja yhtäkkiä olemme pilven ympäröimiä. /And suddenly we are in a cloud.
Onneksi pilvet päättävät leijua muualle. /Luckily the cloads decide to float some where else.
Neljännellä järvellä on vielä lunta. /4. lake has still some snow around. Schwarzsee 2368 m
Järvimaisemien kauneudesta jähmettyneitä vaeltajia, otaksuisin. /These stoneguys are probably the hikers, who got astonished of the view.

Viimeisen järven ohitan suvereenilla otteella: onhan näitä jo nähty. Vilkaisen selkäni taa, ehkä tämä kulma on parempi. Juuri kukaan ei pysähdy täällä. Järvi-parka jää huomiotta, sillä jalat ovat väsyneet, hissille vielä matkaa. On se kaunis, ei sillä. Mutta ei pyörryttävän upea.

Täältä näkee Bodenjärvenkin. Minä vain kenkäni. Polku muuttui kapeaksi ja oli kallellaan kohti ikuisuutta. /From here you can see even the Lake Constance. I only saw my shoes. The path got narrow and tilted to the infinity.
Kukaan ei jaksanut kiinnostua tästä järvestä. Se oli vihertävä ja kaunis, ihan hyvä järvi. Mutta ikävästi se viimeinen. /Nobody was very interested in this one. It was a totally fine and nice lake, though. Just unfortunately the last one. Baschalvasee 2174 m

En resumen: Los lagos en los Alpes tienen unos colores impresionantes. En la vuelta de cinco lagos en Pizol mi favorito era el segundo, Wildsee en 2495 metros. Bordes y picos filudos, imposible de acercar, pero vea el color! Pero en el próximo, en el lago de Schotten, me sentía mejor. El lago invita a quedarse un rato, a contemplar en lo verde. Y descansar un rato las piernas cansadas.

Kurzgesagt: Alpseen haben farben, die ich nirgendwo anders gesehen habe. Grün, blau, türkis; jeder See mit eigener Mischung von der Farbpalette. 5-Seen-Wanderung in Pizol gibt fünf Beispiele von Opalfarbe bis dunkel blau. Und alle Farbtöne sind lebendig, sie verändern sich mit der Bewegung der Wolken und Sonne.

Siellä mistä joki alkaa

Siellä mistä joki alkaa

Nopeat terveiset Flimsin vesitieltä eli koluttiin Trutg dil Flem, 14 km matka joen syntypisteiltä kylään asti.

Nyt ollaan käymässä kotona, pesemässä vaatteita mudasta ja pölystä, täyttämässä reppuja ja pikkuisen lepuuttamassa väsyneitä kinttuja; kohta lähdetään taas.

Reitti oli yksi vaihtelevemmista, joilla olen tarponut. Aikaa meni pari tuntia enemmän kuin oletettiin; jäätiin pällistelemään vesiputouksia, kukkia, joen kiemuroita, siltoja ja putouksia, jouduttiin lehmäruuhkaan ja jarruteltiin kivilouhikossa.

Karjaa tiellä. Edelläolevat joutuivat tönimään kantturoita sivuun. / Cows on the road.
Hyvää polkua tallattavaksi. /A good path to follow.
Täällä korkeuksissa Alppikatkerot ovat vielä kukassa. /Up here the Enzians still have flowers.
Putous on ihmisten oikealla puolen, ei tosin näy kuvassa./Waterfall is on the right hand side of the people, but not in the picture.

Alku lähti reippaasti ylöspäin, mutta nousua oli lopulta vain puolisen kilometriä.

Rinnepätkän päästä löytyi laakso ja putous, joita olimme tulleet katsomaan. Flem-joki ja muutama pienempi virta suihkusi rinteiltä käsittämättömällä voimalla. Laaksosta näkyy myös kuulu Martinsloch, vuorenseinämän aukko, jonka läpi aurinko paistaa pari kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Kuvassa putouksen koko ja voima katoaa, mutta voin kertoa, että mahtava oli. / Very powerfull waterfall – in the picture you miss the size.
Keltainen laakso. /A yellow valley.
Tie putokselle. /The way to the waterfall.

Löysin yhden parhaista lounaspaikoista ikinä, laakson kielekkeeltä. Yritin varoa tönäisemästä termaria, sillä kahvitta ei tätä reissua tehdä.

Oltiin korkuksissa, parissa tuhannessa metrissä. Joku oli roudannut mukanaan alppitorven ja päräytteli käheitä säveliä, jotka kimposivat seinämästä toiseen kaikuen. Soittajan retkikumppani makasi ruohikolla silmät kiinni kuunnellen.

Minä lounaalla. / Lunchplace. Can you find me?
Martinslochillekin voisi kiivetä. /You could also climb to Martinsloch.

Lähellä lenteli mehiläisiä. Tajusin virheen varusteissa. Lompakossa oli vain pari hassua frangia ja vaihtoehtoisesti satanen. Tietenkin olisin halunnut alppihunajaa polun vieressä nököttävästä kaapista. Nämä roposet eivät siihen riittäneet, sataseen ei ollut vaihtorahaa.

Alaspäin mennessä jarrutuslihakset pääsivät töihin. Kivikkoa riitti, samoin kantturoita sekä polulla, että sen sivussa, siltoja vetisten kohtien yli.

Hän kantoi alppitorvensa tänne ylös. /Where should you play alphorn? In the Alps of course.
Alppihunajaa. /Honey from the Alps.
Kivinen tie./Very stoney path.
Joen tarkastaja. /Checking the river.
Seuraa 764-kylttejä. /Follow the 764 signs.

Siinä kohtaa, jossa luulimme olevamme jo tien ja sivilisaation kohdalla, menimmekin syvälle metsään, näimme veden kuluttamia kiviseinämiä, onkaloita ja raitoja. Polku vietti aina vain alemmas. Tasapuolisuuden nimissä välillä pikkuisen myös ylös. Ja sitten taas alas.

Virallisesti matkalla on 7 tai jonkun mukaan 8 siltaa, mutta ylitimme taatusti kymmenen erilaista viritelmää. Polku vei puolelta toiselle, toisinaan olimme aivan kuohujen vieressä, välillä ylhäällä kapealla polulla, joka kulki kanjonimaista jokea reunustavaa seinää pitkin. Minä paikoittain heinissä roikkuen ja “Ay papá…” espanjaksi vingahdellen – jotta Aldo ymmärtäisi tilanteen. Pelkkä “Apua!” olisi kyllä sekin mennyt perille, mutta en siinä alkanut arpomaan sanomisiani, sanoja vain lipsahteli suusta.

Silta edessä. /Bridge coming.
Tässä pisteessä pyöräilijöiden ja patikoitsijoiden tiet eroavat./Here the hikers and bikers go different ways.
Luultiin olevamme melkein takaisin kylässä. No ei. /We thought, we were almost back in the village. Yeah, right.

Kun jäin katsomaan, että rohkenisiko tuosta lähteä alas astuen vai päädynkö pyllymäkeä jokeen, tulee pieni poika, joka pistää menemään tasajalkaa pomppien. Jösses tuota nuorisoa.

Veden ollessa korkealla, pitää sillat jättää väliin. /When the river rises, you can´t use the bridges.
Mutta tänään se oli ok. /But today it was ok.

Aldosta reitti oli ihan mahtava, koska hän on “jokien poika”, lapsena hypellyt kivillä ja pistänyt paperista taiteltuja veneitä kuohuihin. Periaatteessa olin samaa mieltä. Käytännössä en tiennyt mitä ajattelin. Jokipätkä oli jotakuinkin vaativa, varsinkin, kun se oli loppuvaiheessa.

Precipitous area of risk. Caution: Mountain boots, surefootedness and at times a good head for heights are required.

Kengät olivat hyvät, askel suht vakaa, mutta pään kanssa oli välillä vaikeuksia. Alaspäin mennään yli kilometrin verran ja huterat nilkat väsyivät loppuvaiheessa. Silti, lähtisinkö uudelleen? Ehdottomasti.

Vesi on kaivertanut upeita muotoja kiveen. /Water has carved beautiful forms to the stone.
Taas silta. /Another bridge.
Pitkospuilla tuntui Suomelta. /Some Finland vibes here.
Jano oli tällä matkalla kova. /Got really thursty on this way.

En resumen: El muchacho del río estaba muy contento por el camino del agua en Flims. Seguíamos el sendero desde la catarata, donde nace el río, hasta abajo al pueblo, cruzando al menos 8 puentes. Había tanta piedra rara, otras cataratas, un valle amarillo, vacas y bosques. Las orillas del río están a veces muy altas y para los que hemos nacido en una isla, de vez en cuando una causa de estrés. Pero llegamos al pueblo enteros y sin caer al río.

Kurzgesagt: Flimser Wasserweg ist einer meiner Favoriten, trotz teilweisen schmalen und abschüssigen Wegen neben den Fluss. Das gelbe Tal mit Wasserfällen, die steinige Landschaft – das muss man selber sehen um zu verstehen.

Pulahdus alppijärveen

Pulahdus alppijärveen

Appenzelliin, päätän. Lämmin vetää veteen ja vuoristojärvissä riittää viilennystä.

Brülisaussa, vihreiden peltojen keskellä, laitan kenkää toisen eteen. Isot klopot tuntuvat kulmikkailta asvaltilla. Alkupätkä vie yhdeltä hissiltä toisen luo, me ohitamme paikan, rekisteröimme hiekkatien, joka kääntyy vasemmalle nousten, oikealle nousten, yhä ylös.

Nämä Alpsteinin seinämät ovat jyrkkiä. Vaikka alla on se tie, ei siis mikään kapea polku, tämä ottaa nilkoille aikalailla.

Brülisau

Vaihtoehtoinen metsäpolku. / A forest path for those who are interested.

Metsässä tie kulkee varjossa, pienen joen vieressä. Nousu on hikistä puuhaa; sivussa seisoo porukkaa juomassa, huilaamassa, pyyhkimässä märkää niskaa, kasvoja.

Pätkä ei ole pitkä, mutta tuntuu ikuiselta. Metsäpolulle viittaava kyltti kertoo myös vievänsä järvelle. Vaihdamme sinne, sillä tie on yhtä via dolorosaa. Polulla on ainakin vaihtelua, siksakia, kiviä, mutaa ja oksia.

Täällä menee taatusti virkistävät juomat kaupaksi./I bet they sell a lot refreshing bewerages here.
Sunnuntain jumalanpalvelus ulkoilmassa./A Sunday happening in a open air chapel.
Vettä, vihdoinkin vettä./Water, I see water!

Ylhäällä Gasthausin terassilla istuu väkeä taltuttamassa syntynyttä janoa. Katselemme viittoja ja oikeaa suuntaa. Jostain kantautuu tutulta vaikuttava laulu.

Niityn katveessa on pieni avokappeli, meneillään on sunnuntain jumalanpalvelus. En näe pappia, vain jonkun Appenzellin asussa. Mietin lieneekö katolisen alueen pappi noussut ylös mustat helmat hulmuten; on mahtanut tulla hiki. Ehkä pappi saa ennen toimitusta käydä uimassa. Ehkä hän nousi vaellusvaatteissa, kääri ne kokoon ja etsi repusta kaapunsa. Tai ehkä pappi kaahasi ylämäkeä nelivetoisella kulkupelillään tai mönkijällä, kenties traktorilla?

Kukkulan toisella puolen pulahdamme Sämtiserseehen. Vesi on piristävää, pohjassa pehmeät kasvit tuntuvat auringonlämmittämiltä, jos se edes on mahdollista.

Etsitään täydellistä kohtaa lounaalle ja uinnille./Trying to find the perfect spot to have lunch and a swim.
Ja heti Sämtiserseehen./Immediately to Sämtisersee.
Vasen pää Sämtiserseessä on minun. /The head on the left hand side in Sämtisersee, that´s me.
Lounas. Banaanit melkein keittyivät matkalla./Lunch. The bananas suffered a bit on the way. Got almost cooked.
Todellinen vaeltaja ei piittaa ulkonäöllisistä seikoista./This is a sign of a true hiker, looks don´t matter.

Syömme eväitä, vedämme jälleen vaatteet niskaan. Hiukset ovat kuivaneet kesätuulessa. Rekisteröin laittaneeni matkalle eriparisukat.

Taivallamme järven sivua. Kallioiseen kohtaan on pultattu uutuuttaan kiiltävä ketju. Tarraan kiinni.

Lyhyt kalliopätkä./A short part on the stonewall beside the lake.
Appenzell, kiitos, että huolehdit turvallisuudestani./Appensell, thanks for thinking of my security,
Tästä jatketaan kohti vuohi, lehmiä ja Hoher Kastenia./Here we go, towards cows, goats and Hoher Kasten.
Patikka-alueilta ei aina ole välttämättä helppoa löytää tietoa, mutta Appenzell on tsempannut aika lailla. Osoite löytyy penkistä. It´s not always easy to find information of certain areas, but Appenzell has clearly made an effort. Direction is on the bench.

Tästä voisi jatkaa nousua toisille kukkuloille, reittejä on joka suuntaan. Edellisen päivän taipaleet tuntuvat kuitenkin kintuissa. Jos tästä nyt kuitenkin jatkaisi vain kotiin. Virkistyneenä, poikki metsien ja peltojen.

Täältä näkyy pitkälle. /Here you can see so faaaar away.
Tässä kohtaa Hoher Kasten ei vaikuta olevan kovin “hoch”./On this level, Hoher Kasten doesn´t seem so “hoch”.

En resumen: En un día caliente, lo más refrescante es primero sudar subiendo en un monte, después tirarse al agua en un lago alpino. (En este caso, Sämtisersee en Appenzell).

Kurzgesagt: Wenn es in der Stadt zu warm ist, am erfrischendsten ist es auf dem Berg zu steigen und in den Alpsee zu springen. (In diesem Fall, Sämtisersee, in Appenzell).

Jalat lumessa, kasvot auringossa

Jalat lumessa, kasvot auringossa

Talvi ilman lunta ei tietenkään käy päinsä. Siis minun talveni. Ellei olla tropiikissa. Pakattiin reput ja kohti valkoista tai ainakin sitä, missä pitäisi olla talvinen Alppi.

Leudot päivät ja alavalla maalla kukoistava kevät kertoi siitä, että pitää nousta korkealle, eikä sielläkään välttämättä ole toivotut olosuhteet. Otin mukaan liukuesteet, varmuuden vuoksi, sillä mikään ei ole niin epämukavaa, kuin vuorilla liukastelu.

Kuplahissin aseman tuntumilla oli rauhallista ja lumetonta. Ehkä korona oli verottanut kävijöitä tai sitten se epäilys lumikerroksen paksuudesta.

Melchsee Frutt ei ole kesällä lempimpaikkani, sen kaavoituksessa on jotain mätää. Pieneen paikkaan on tuotu sivilisaatio epäesteettisesti, eikä sitä pääse kunnolla pakoon patikkapoluillakaan. Mutta talvella tilanne on toinen, lumi pehmittää näkymää.

Zürichistä tänne ajaa reilussa tunnissa, julkisilla kestää tuplasti. Läheisyys ja kaikenpuolinen mukavuus on plussaa. Helppo paikka tulla nopeasti piipahtamaan auringossa ja talvessa. Talvipatikkareitti on päiväretkelle lyhyehkö, mutta sopii nautiskelijoille, heikkokuntoisille ja lapsiperheille. Pulkka- ja kelkkaväkeä olikin liikkeellä aikalailla. Matkaa kertyi vajaa kymmenen kilometriä, nousua 245 m ja laskua 175 m.

Melchsee on myös pilkkijöiden lempipaikka.

Auringon sokaisemana yritin tähdätä kuvia erilaisista kokoonpanoista. Kaikista tuli enimmäkseen huonoja tai katastrofaalisia.

Murtsikkaladuilla oli ilmeisen hiki, sillä tyyppi toisena oikealta on ilman paitaa. Ei, en ottanut varta vasten kuvaa, vaan hän liukui asetelmaani.

Ruokapaikka näkyvissä. Hiki oli myös kävellessä. Riisuin paitasilleen ja muistin sivellä aurinkorasvaa, sillä edellisenä vuonna poltin kalmankalpeat talvikämmeneni.

Ruokaa. Terassilla oli myös yllättäin reilusti tilaa. Tätä on odoteltu, istahtamista talviseen alppiaurinkoon sapuskan ääreen. Nautinnon makua.

Gerstensuppe eli ohrakeitto on perinteinen ruoka, jossa yleensä on vihannesten lisäksi myös kuivalihaa. Selvästi kasvissyöntitrendi painaa, sillä tänä vuonna olen nähnyt monessa paikassa vegiversioita, joihin saa halutessaan lisukkeeksi esim. nakkeja. Niin myös täällä. Keitto on paksua ja maukasta, ehdottomasti hyvää talviruokaa.

Ja taas eteenpäin. Paikoin pilkotti ruoho ja tällä puolella kukkulat olivat jäisen kimaltavia. Luminen tie oli kuitenkin kovaa käveltäväksi.

Muhjua tuli vastaan vasta järven sivulla. Täällä on puhaltanut myös tuuli, sillä reuna oli kuin marenkikuorrutetta.

Varjo alkoi tavoittaa seutua. Aurinko laski nopeasti vuoren taa ja muurahaismainen ihmisvirta lähti kohti hissejä. Pilkkijätkin lopettelivat päivän sessiotaan, selvästi vastahakoisesti. Pari tyyppiä istui eräänlaisessa snowmobiilissa, jonka jälkimmäisessä vaunussa oli teline ongille. Vain kaksi oli raaskinut jättää jään, loput vielä vetkuttelivat varjossa.

Hissiaseman vierestä ostin vielä mukaan kimpaleen Alppijuustoa illan juhliin viemisiksi. Suoraan isännältä ja ainakin taatusti lähituotantoa, maito kenties lehmistä, joita tapasimme kesän patikkareissulla.

En resumen: La primera vuelta en la nieve en este invierno! Un día perfecto en Melchsee-Frutt: sol, nieve, jaspia y lo mejor, poca gente.

Kurzgesagt: Der erste Winterspaziergang auf Schnee, wenn in Zürich schon die Frühling herrscht. Ein super Tag in Melchsee-Frutt: Sonne, Schnee, Essen und das beste: wenig Leute.

Arkea 35+ asteessa

Kun mittarin asteet vain nousevat, käperrytään meillä kuin etanat kotilon suojaan. Aamulla aikaisin yön läpi auki olleet ikkunat kiinni, ikkunaluukut kiinni, markiisit auki, verhot kiinni. Seuraavan kerran ne avataan silloin, kun lämptila ulkona ja sisällä on samoissa.

Melchsee

Meistä kukaan ei nauti kovin kuumasta, ei edes Aldo, syntyperäinen costaricalainen. Toisaalta ei kyllä kärsitäkään. Mutta silloin meillä ei siivota, eikä tehdä uuniruokia ja muutkin kokkailut hoidetaan lyhyellä kaavalla.

Kuumimpina aikoina on parasta mennä joko alas tai ylös. Kellari on viileä ja kaivannut järjestelyä jo vuosikausia. Useampi viikko superhelteitä ja tulosta alkoi syntyä. Vieläkään ei olla ihanteellisessa tilassa, mutta jotain on tapahtunut.

Mehikasvit tykkäävät myös vuoristosta. /These guys grow also in the mountain.
Jonkun sortin alppivuokkoja. /Some alpine anemones.
Kasvit loistivat auringossa. /The colours of the plants were beautiful.

Koska kellarissa ei jaksa lopulta olla kovinkaan monta päivää, lähdettiin vaihteeksi korkealle. 2000 metriä merenpinnan yläpuolella osoittautui sekin helteiseksi. Melchseen yläpuolella Bonistockin Höhenweg, harjannetta kulkeva reitti, oli yhtä paahdetta ja ilma tuntui tunkkaiselta hengittää. Silti vuorella oli toistakymmentä astetta viileämpää kuin kotona.

Matkalla oli rapakiveä, liuskakiveä, lohkareita, kalliota, hiekkatietä ja alhaalla järven yhdellä puolen peräti asvalttia. Polku kulkee sivilisaation yläpuolella, alppikukat kukoistavat ja silti paikka on jotenkin liian lähellä rakennettua maisemaa.

Kaikki selvää! / Ok, now we know.
Snäkkipaussi./ Time for a snack.

Ylhäällä oli tilaa, eikä muita kieliä kuulunut kuin sveitsinsaksaa. Mitä nyt joku outo joukko puhui suomea ja espanjaa sekaisin.

Matkan varrelta löytyi hyödyllistä tietoa; selvisi sekin, että tästä olisi 12 tunnin lentomatka San Joséseen, Costa Ricaan.

Keskellä polkua makaili lehmiä, joiden suhteellisen nuoret vasikat nojautuivat äitiensä kylkiin. Ne olisi pitänyt kiertää kaukaa, mutta minkäs teet, kun vieressä on rotko ja toisella mahdotonta ryteikköä. Oli mentävä välistä.

Nätti. /Nice.
Karvainen kukka. /Some hairy plants.

Pulssia nostatti myös se, että toiset vesipullot jäivät kotiin ja vuoristokuppilasta ostettu juoma maksoi 6 frangia, 5,5 euroa. Yksi euro sakotettiin kortin käyttämisestä. Mutta nesteytettynä oli parempi jatkaa.

Mie. /Yeah, that´s me.
Lehmiä tiellä. /Some cows on the way.
Vasikka katsoo epäluuloisesti. /I´m sure this calf was mean.

Polku vei kohti edessä nousevaa hammasmaista, liian pientä huippua. Vuoristoreissuilla äänestetään ja se jota pelottaa tai väsyttää, päättää suunnan. Tämän huipun voi ohittaa sivua kiertävää polkua pitkin. Sekään ei sovi korkeista paikoista kärsiville, mutta on hyvä kävellä, eikä vaadi kiipeilyä.

Tästä lähtee, kohti vihreää kukkulaa./ Ok, so here we go towards the green peak.
Halkeillutta kiveä. /Some stones that before were a rock.
Polku toisella puolen kukkulaa./The path on the other side of the peak.
Kahvipaussi./ Coffeebreak.
Suovillaa./ This is like alpine wool flying in the air.

Eväät syötiin ennen alaspäin lähtöä. Annettiin kintuille hetki levähtää, katseltiin maisemia. Täältä näkee aina Saksaan asti, luin jostain.

Kritiikkiä tuli reitin suhteen kuumuudesta. Olisi pitänyt olla puita, jonkunlaista varjoa. Seuraavan pakopaikan tulisi olla vieläkin korkeammalla tai ainakin metsässä.

Sukkelasti alaspäin. / Down we go!

En resumen: Cuando hace 35+ grados, hay que o ir al sotano o a la montaña. Entonces, primero ordenamos el caos en la frescura del sotano y después subimos al monte. Lástima, el plan no sirvió muy bien. En 2000 metros hacía también calor. Pero al menos era más fresquito que en Zurich.

Kurzgesagt: Was macht man mit 35+ Grad? Entweder in den Keller oder in den Bergen gehen. Wir haben zuerst unten aufgeräumt, aber das wird schnell langweilig. Nachher braucht man frische Luft, die man in 2000 m finden sollte. Dort war es eigentlich nicht so kühlt wie gewünscht, aber trotzdem viel besser.

Trooppiselle toipilaalle alppiaurinkoa sahalaitaisten vuorten katveessa

Lanko Costa Ricasta haluaa aina vuorille, tietenkin, vaikka asuu ylätasangolla 1500 metrin korkeudessa. Sveitsissä pitää päästä Alpeille.

Etsin kiireellä paikkaa, joka täyttäisi samat kriteerit kuin aina, kun retken suunnitteluun ei olla paneuduttu, eikä ole aikaa viivytellä. Matkaan piti päästä heti, vielä kun sää oli hyvä, suht lähelle, eikä liian pitkää, sillä tropiikin mies sai heti flunssan kun oli saapunut Euroopan talveen.

Tämä oli toipumislenkki, hyvinvoinnilla voitelua, aurinkoa ja parantavaa Alppien ilmaa. Niin vakuutin. Joukkue oli vähän toista mieltä, kun yskä sakkasi ja nousua riitti. Yritin pysähtyä kuvaamaan usein, katsoin omaa pulssiani ja totesin, että kyllä tämä tästä. Jos minä, niin hänkin. Ei ehkä ollut ihan paras päätelmä. Toipilas ei kyllä valittanut, mitä nyt hikoili ja jäi vähän jälkeen.

Vasemmalla laskettelurinteen vierestä lähtee kävelytie oikealle. / Hikingpath begins hier, in front of the peaks.
Alppivessa. / Alpine toilet.
Selän takana alkupisteessä. /Starting point looking to the other direction.

Alp Sellamatista kombihissin asemalta umpisuolta muistuttava reitti on ollut meillä suunnitelmissa pitkään. Edellinen kerta Toggenburgissa hernerokkasumussa oli jännittävä, mutta Churfirstenin sahalaitainen vuorijono, jonka katveessa kävelimme, jäi kokonaan näkemättä. Yhtä hyvin olisimme voineet tarpoa laakson metsässä.

Tänään aurinko paistoi täydellä teholla, niin että talvivaatteet oli kuorittava teepaitaan asti. Noin kolmen tunnin reitillä on nousua sekä laskua 260 m eli kovaa urheilua hakeva tuskin saa lenkistä kiksejä.

Matkalla on hämäävästi Wanderloipe -kylttejä vähän siellä täällä, ilman sen enempää selvittäviä tekstejä. Virallisesti talvipolkuja on vain yksi, mutta ilmeisesti sivuteitäkin on tehty. Ne kaikki palaavat jossain vaiheessa samoille seuduille. Wanderloipe-tarkoittaa yhdistelmäreittiä; patikkapolku kulkee hiihtoladun kanssa samaa tietä.

Jaksaa, jaksaa. / Still some energy left./ Lo logro o no lo logro?
Yhdistetty tie patikkaväelle ja hiihtäjille. Hyvin mahduttiin./Combined path for the hikers and skiers.
Talo lipalla./ A house with a visor.
Onhan tää täydellistä!/Isn´t this perfect?

Palvelut ovat alkupisteessä. Puisesta katoksesta löytyi vessa, jonne pääsy vaatisi lapiotöitä metrin verran. Pienen rinneravintolan jälkeen on turha haikailla juomista, ellei omaa reppua tullut mukaan.

Tässä kohtaa en tiedä kumpi iskee ensin, jano vai tarve syödä marenki./I don´t know if I hier get thursty or an urgent need to eat meringue.

Nousun jälkeen ylätasangolla Thurtalerstoffelilla reilun puolentoista kilometrin korkeudessa vajan edustalla on täyttä. Ainoalla penkillä istuu hymyilevää porukkaa paisteessa. Ruskeat naamat hehkuvat ja kaikki tervehtivät lähes yhteen ääneen. Joku nousee ylös tehdäkseen tilaa, me jatkamme kuitenkin eteenpäin.

Vastaantulijat kyselevät penkkiä. Rouva vaikuttaa vähän väsyneeltä ja hauraalta. Lähimmän vajan luo on turha haikailla, se on lähes kokonaan lumen peitossa. Osoitan lumikentän toisella puolen olevaa penkillistä lepopaikkaa. “Mutta tuohon hankeenhan uppoaa!” nainen kauhistelee. “Juu, ei siitä keskeltä, pysytelkää reitillä”, neuvon. Ihan vain tietä pitkin eteenpäin ja ennenpitkää vasemmalla on penkki auringolla.

Jäljet vievät kohti laaksoa./Somebody disappeared towards the valley.

Evästauolla yritän istahtaa hankeen. Aurinko ja takapuoli lämmittävät maaston kosteaksi ja päädyn kuitenkin seisomaan. Vauhdilla mukaan tempaistut banaani, Gruyere-leivät suolakurkulla, tomaatti ja kuivahedelmä-pähkinä -sekoitus maistuvat parhaalta ikinä. Toipilaskin kiittelee eväitä ja tunnustaa myöhemmin, nukuttuaan autossa koko paluumatkan, ettei ilman snäkkiä olisi kyllä päässyt takaisin lähtöpisteeseen.

Illalla kotona Alppefekti vaikuttaa. En saa nukuttua. Aurinko paistaa yhä, vaikka silmät on kiinni.

Melko mahtava keli. Vai?/Pretty perfect conditions.
Kevyesti kohti kahvia. /Getting to the last part of the path, thinking of coffee.

En resumen: Llevamos el convaleciente del trópico a un paseito a la par de los picos de Churfirsten en Toggenburg. Creo de haber oído, que estába pensando si lo logra o no. Lo logró.

Kurzgesagt: Das letzte Mal in Toggenburg konnten wir die Churfirsten gar nicht sehen. Heute gab es keinen Nebel, sondern der Tag war ideal. Blauer Himmel und viel, viel Sonne.

%d bloggers like this: