Advertisements

Trooppiselle toipilaalle alppiaurinkoa sahalaitaisten vuorten katveessa

Lanko Costa Ricasta haluaa aina vuorille, tietenkin, vaikka asuu ylätasangolla 1500 metrin korkeudessa. Sveitsissä pitää päästä Alpeille.

Etsin kiireellä paikkaa, joka täyttäisi samat kriteerit kuin aina, kun retken suunnitteluun ei olla paneuduttu, eikä ole aikaa viivytellä. Matkaan piti päästä heti, vielä kun sää oli hyvä, suht lähelle, eikä liian pitkää, sillä tropiikin mies sai heti flunssan kun oli saapunut Euroopan talveen.

Tämä oli toipumislenkki, hyvinvoinnilla voitelua, aurinkoa ja parantavaa Alppien ilmaa. Niin vakuutin. Joukkue oli vähän toista mieltä, kun yskä sakkasi ja nousua riitti. Yritin pysähtyä kuvaamaan usein, katsoin omaa pulssiani ja totesin, että kyllä tämä tästä. Jos minä, niin hänkin. Ei ehkä ollut ihan paras päätelmä. Toipilas ei kyllä valittanut, mitä nyt hikoili ja jäi vähän jälkeen.

Vasemmalla laskettelurinteen vierestä lähtee kävelytie oikealle. / Hikingpath begins hier, in front of the peaks.
Alppivessa. / Alpine toilet.
Selän takana alkupisteessä. /Starting point looking to the other direction.

Alp Sellamatista kombihissin asemalta umpisuolta muistuttava reitti on ollut meillä suunnitelmissa pitkään. Edellinen kerta Toggenburgissa hernerokkasumussa oli jännittävä, mutta Churfirstenin sahalaitainen vuorijono, jonka katveessa kävelimme, jäi kokonaan näkemättä. Yhtä hyvin olisimme voineet tarpoa laakson metsässä.

Tänään aurinko paistoi täydellä teholla, niin että talvivaatteet oli kuorittava teepaitaan asti. Noin kolmen tunnin reitillä on nousua sekä laskua 260 m eli kovaa urheilua hakeva tuskin saa lenkistä kiksejä.

Matkalla on hämäävästi Wanderloipe -kylttejä vähän siellä täällä, ilman sen enempää selvittäviä tekstejä. Virallisesti talvipolkuja on vain yksi, mutta ilmeisesti sivuteitäkin on tehty. Ne kaikki palaavat jossain vaiheessa samoille seuduille. Wanderloipe-tarkoittaa yhdistelmäreittiä; patikkapolku kulkee hiihtoladun kanssa samaa tietä.

Jaksaa, jaksaa. / Still some energy left./ Lo logro o no lo logro?
Yhdistetty tie patikkaväelle ja hiihtäjille. Hyvin mahduttiin./Combined path for the hikers and skiers.
Talo lipalla./ A house with a visor.
Onhan tää täydellistä!/Isn´t this perfect?

Palvelut ovat alkupisteessä. Puisesta katoksesta löytyi vessa, jonne pääsy vaatisi lapiotöitä metrin verran. Pienen rinneravintolan jälkeen on turha haikailla juomista, ellei omaa reppua tullut mukaan.

Tässä kohtaa en tiedä kumpi iskee ensin, jano vai tarve syödä marenki./I don´t know if I hier get thursty or an urgent need to eat meringue.

Nousun jälkeen ylätasangolla Thurtalerstoffelilla reilun puolentoista kilometrin korkeudessa vajan edustalla on täyttä. Ainoalla penkillä istuu hymyilevää porukkaa paisteessa. Ruskeat naamat hehkuvat ja kaikki tervehtivät lähes yhteen ääneen. Joku nousee ylös tehdäkseen tilaa, me jatkamme kuitenkin eteenpäin.

Vastaantulijat kyselevät penkkiä. Rouva vaikuttaa vähän väsyneeltä ja hauraalta. Lähimmän vajan luo on turha haikailla, se on lähes kokonaan lumen peitossa. Osoitan lumikentän toisella puolen olevaa penkillistä lepopaikkaa. “Mutta tuohon hankeenhan uppoaa!” nainen kauhistelee. “Juu, ei siitä keskeltä, pysytelkää reitillä”, neuvon. Ihan vain tietä pitkin eteenpäin ja ennenpitkää vasemmalla on penkki auringolla.

Jäljet vievät kohti laaksoa./Somebody disappeared towards the valley.

Evästauolla yritän istahtaa hankeen. Aurinko ja takapuoli lämmittävät maaston kosteaksi ja päädyn kuitenkin seisomaan. Vauhdilla mukaan tempaistut banaani, Gruyere-leivät suolakurkulla, tomaatti ja kuivahedelmä-pähkinä -sekoitus maistuvat parhaalta ikinä. Toipilaskin kiittelee eväitä ja tunnustaa myöhemmin, nukuttuaan autossa koko paluumatkan, ettei ilman snäkkiä olisi kyllä päässyt takaisin lähtöpisteeseen.

Illalla kotona Alppefekti vaikuttaa. En saa nukuttua. Aurinko paistaa yhä, vaikka silmät on kiinni.

Melko mahtava keli. Vai?/Pretty perfect conditions.
Kevyesti kohti kahvia. /Getting to the last part of the path, thinking of coffee.

En resumen: Llevamos el convaleciente del trópico a un paseito a la par de los picos de Churfirsten en Toggenburg. Creo de haber oído, que estába pensando si lo logra o no. Lo logró.

Kurzgesagt: Das letzte Mal in Toggenburg konnten wir die Churfirsten gar nicht sehen. Heute gab es keinen Nebel, sondern der Tag war ideal. Blauer Himmel und viel, viel Sonne.

Advertisements

Pyörivällä hissillä pää pyörällä Titlisille

Titlis on se paikka, jonne viemme kyläilijät, Alppi-noviisit ja ystävät tropiikista, ne joille vuoret tai lumi on uusi elementti. Tällä kertaa mukana oli pohjoissaksalainen vieras.

titlis 3 huippu

Nää ihmettelee lunta ja kylmää. Ehkä myös vuoria.

titlis 11vuoria

Tästä alas istualtaan, ellei tossut pidä. Aika monta pyllähdystä todistettiin.

titlis 4 vuoria ja sillan osa

Skywalk-sillan pää päättyy hankeen.

Titlis on myös se vuori, jolla itse töppäilimme ensimmäisinä Sveitsin vuosina. Olin ehkä hatarasti havainnut, että jossain puhuttiin föhnistä ja ehkä myrskystäkin. Eipä vain tullut mieleen, että se jotenkin vaikuttaisi meidän matkailuun. Onhan siellä henkilökuntaa, kai he tietävät kannattaako köysirataa pitää käynnissä vai ei, ajattelin.

Ensimmäinen yritys tyssääntyi siihen, että luukulla oli lappu “kiinni tuulen vuoksi”. Olin siis oikeassa. Vastakkaiselta puolelta löytyi suojainen vuorenseinämä ja päästiin pari pysäkkiä ylöspäin Trübseelle. Kävelimme jäätyneen järven ympäri ja sen reunalle, vähän tietä alemmas oli tehty iglu. Silloin parivuotias tytär ja mies laskeutuivat alas tutkimaan paikkaa. Tuuli alkoi puhaltaa, aina vain kovemmin. Huusimme iglun suutaan, että jatketaanpas matkaa, täällä viuhuu puhuri. Selkä köyryssä, tytär sylissä yritin ottaa askelia ja -PUUUH-. Koko komppania oli maassa, paitsi pitkä ja hoikka äitini.

Takaisin laaksoon päästiin junalla varatunnelin kautta ja tappioiksi oli laskettava vain tuulen mukanaan viemä hattu. Sen jälkeen oli selvää, että säätiedotuksia kannattaisi ehkä kuunnella ja vuoret ovat kuin meri. Ennalta-arvaamattomia.

titlis silta

Hää ottaa itsestään kuvaa Alpeilla.

titlis 7 lukko

Montakohan lukkoa silta kestää, turistien lisäksi?

Tällä kertaa Titlis ei luvannut myrskyä. Saimme muutaman säteen aurinkoa, vähän pilviä ja lopuksi pehmeän lumisateen. Ja vieras laajan näkymän uhkeille Alpeille.

Jos karsastaa turistirysiä, niin tämä ei ehkä ole se oikea paikka, maisemista huolimatta. Huipulle vie vuoristoa esittelevä, pyörivä kuplahissi ja perillä on pieni mäki, ehkä peppumäkeä varten, jäätunneli ja kelloliike. Liikenteessä oli, varsinkin aasialaisia turisteja, heppoisissa asusteissa, pikkulapsia pakkasessa ja tuulessa ilman pipoa tai hanskoja, aikuisia pikkukengissä tai lenkkareissa liukastelemassa. Monet näyttivät piipahtavan selfien verran ulkona ja palasivat takaisin sisälle.

titlis 9 rengasmäki

Tästä lähtee, Alppia alas.

Skywalk-sillalta saa ympäristöön vähän toisenlaisen tuntuman ja näkymän, mutta se ei kyllä vie mihinkään, ainakaan talvella, mitä nyt hyvälle kuvauspaikalle. Monelle vienosti heilahteleva silta näytti olevan urheuskoe, pari peruutti takaisin. Pariisista lähteneet rakkauslukot ovat myös löytäneet Alpit; sillasta roikkui toistakymmentä pariskuntien tunteiden todistetta. Metallisen lukon puutteessa siltaan oli kiinnitetty muutama kangasnauha ja pari tukkakumpparia.

 

titlis 10 pala lunta

Talvinen matkamuisto mukaan.

Ylhäällä turistitungos tuntui jonkin verran ahdistavalta ja lähdimme pysäkkiä alemmas lounaalle ja sen jälkeen vielä yhden hissivälin päähän Trübseelle. Järven ympäri kiertävällä pienellä lenkillä ei ollut juuri ketään. Taivaalta leijaili lumihiutaleita ja oli aivan hiljaista. Välillä hissiaseman kyljestä lumipuistosta kantautui kiljaisu jos toinenkin, ehkä joku törmäsi rengaspulkalla edellä laskevaan. Mitä kauemmas etenimme, sitä hiljaisempaa oli. Hissit katosivat lumisateeseen ja aika tuntui pysähtyneen. Lumi narskui kenkien alla. Talvi tuntui hyvältä. Alhaalla laaksossa ihmettelin, kuinka muutamassa tunnissa olin unohtanut sen vehreyden.

En resumen: Para los que no conocen el invierno o nieve, les enseñaría Titlis. Buena vista a los Alpes, viaje bonito y posibilidad de hacer una vuelta comoda sin congelarse o demasiados peligros. Por su puesto, si uno viene en chancletas, se puede resbalarse por el gindo o con poca ropa, perder un par de dedos por el frío. Pero para que todo vaya bien, tienen a nosótros, guias locales con experiencia 🙂

Kurzgesagt: Wohin mit Besuch? Mit denen, die nicht den Winter oder Schnee kennen, würde ich nach Titlis reisen. Eine schöne, relativ kurze Reise, wunderbare Aussicht und auf dem Weg einige winterliche Aktivitäten, ohne grosses Gefahr sich zu frieren oder verletzen. Klar, wenn man mit Turnschuhen auf dem Weg ist, ist es möglich auszurutschen oder mit zu wenige Kleider sich zu frieren. Aber deswegen sind wir da, die Reiseführer mit Erfahrung 🙂

 

%d bloggers like this: